Perorsaasut ammasumik allagaannut oqaaseqaat

Maanna Namminersorlutik Oqartussat kommunillu ataatsimoorlutik Perorsaasut Kattuffiannik NPK-mik akissaatit pillugit isumaqatiginninniarnernik ingerlatsipput. Isumaqatiginninniarneq soorunami tamanit malinnaaffigineqarpoq, perorsaasummi nunatta ulloq unnuarlu angerlarsimaffiini meeqqeriviinilu inuiaqatigiinnut pingaarutilimmik sulinerat amerlasuunit iluarineqarmat. Tamannarpiarlu patsisigalugu ilinniarsimasut taakku akissarsiatigut sulinermilu atugassarititaasunut atorfiup nassatarisaanik tamaviaarnaqisunut naapertuunnissaa, amerlasuunit tapersersorneqarpoq.

 

Tamanna Namminersorlutik Oqartussat kommunillu isumaqatigaat. Meeqqanut inuusuttunullu suliassaqarfimmi assigiinngitsunik tamaviaarnitsinni, perorsaasut akissarsiaasa sulinermilu atugassaasa annertuumik piumasaqaatitsinnut naapertuunnissaat pingaaruteqarpoq. Aningaasarsiallu sulinermilu atugassarititaasut pitsaasut suunerat, maanna isumaqatiginninniarnerni ingerlasuni pingaarnertut sammineqarpoq.

 

Nalinginnaasumik isumaqatiginninniarnerit ingerlasut ammasumik oqaaseqarfigineqarneq ajorput, perorsaasulli peqatigiiffiata allakkat tamanut ammasut arlallit saqqummiullugit, kattuffiup isumaqatiginninniarnernik qanoq ingerlanerannik oqaaseqarmata, taakku arlalinnik oqaaseqarfigalugit periuserineqartartumit allaanerusumik iliussaagut.

 

Aningaasarsiat naammaginanngitsut, ilinniagaqarnerullu sivisussusaanut sulinerminnilu atukkanut naapertuutinngitsut NPK isumaqarpoq. Perorsaasut aningaasarsiaat qaffanneqartariaqartut Namminersorlutik Oqartussat kommunillu isumaqatigaat, tamannalu aamma isumaqatiginninniartarnerni pingasuni kingullerni tamanut isumaqatigiissutaasartut agguaqatigiissinnerannit qaffasinnerusumik aningaasarsiat qaffanneqarneratigut malitseqartinneqarpoq.

 

Tamanna kisitsisinngortillugu NPK-p ilaasortai 2008-mit ullumimut aningaasarsiamikkut  40 procentit missaani qaffaavigineqarsimanerat ilisimatitsissutigisinnaavarput – tassanilu kattuffiit allat agguaqatigiissillugu 15 procentit missaani angusaqarsimanerannut sanilliussinnaavarput. Allatut oqaatigalugu NPK 2008-p kingorna kattuffinnut allanut sanilliullugu pingasoriaatingajammik annertunerusumik angusaqarsimavoq.

 

Taavalu kattuffiit allat piffissami 2020-mit 2024-mut isumaqatigiissuteqarfiusumi agguaqatigiissillugu procentinik 3-nit 5 procentinut qaffaavigineqarput. Piffissarlu taanna maanna NPK-mik isumaqatiginninniutigaarput, tassanilu NPK-p ilaasortaanut procenti qaffariaat neqeroorutigisarput oqaatigisinnaanngilarput, taamaaliornitsigummi isumaqatiginninniarnerit matoqqasumik ingerlanneqarnerat unioqqutissagatsigu. Tassanilu NPK-p ilaasortaanut neqeroorutitta kattuffinni allani isumaqatigiissutigineqartunit annertuumik qaffasinnerunera kisiat ilassutigalugu oqaatigisinnaavarput.

 

Allatut oqaatigalugu NPK-p ilaasortaminnut aningaasarsiatigut sulinermilu atugassarititatigut annertuumik pitsannguinissamik ilimagisai naammassiniarlugit piumassutsimik annertuumik takutitsereerpugut. Illuatungaagulli aamma pisortat aningaasaqarnerannut sulisartoqarnerlu ataatsimut isigalugu pisariaqartumik piviusorsiornissamik annertuumik akisussaaffeqarnitta oqaatiginissaa pingaaruteqarpoq. Pisortat suliffeqarfiinik aqunneeruttumik aningaasarsiatigut ineriartulerneq ataatsimut isigalugu atugarissaarnerulernermik kinguneqarsinnaanngilaq, akerlianilli nunamik piitsuunerulersitsisumik akit akisarsiallu qaffakkiartupiluulissapput. Ilimagisallu akimorlugit taamaattoqalissappat, tamanna tamatta karsitsinnut Nunatta Karsianut kommunillu karsiinut tamatta akileraaffigisatsinnut pitsaanngitsumik kinguneqartitsissaaq. Taamaaliorneq ungasinnerusoq isigalugu aningaasarsiornitsinnik annertuumik innarliissaaq.

 

NPK-p allakkamini misissuineq kattuffiup Epinionimit suliaritissimasani unnersuussutigaa. Misissuinermi Danmarkimi perorsaasup Kalaallillu Nunaanni perorsaasup aningaasarsiaat 90.000 kr.-nik assigiinngissuteqarnerat takutissorinarpoq. Nunani taakkunani marlunni perorsaasut aningaasarsiaasa assigiinnginnerat eqqortuuvoq, naatsorsuinermili tassani pissutsit assigiinngitsut assigiinngitsunik periuseqarluni naatsorsorneqarsinnaapput – taamaalillunilu assersuussineq eqquissuunerarneqarsinnaanani.

 

Assersuutigalugu ilanngaasiinani ilanngaaseereerlunilu aningaasarsiat assigiinngillat, tassani qallunaat naatsorsueqqissaartarfiat ilanngaasiineqanngitsunik atuisarpoq, isumaqatiginninniarnernilu kisitsisit atorneqartut ilanngaaseereerluni kisitsisaallutik. Qallunaallu aningaasarsiaat aamma nunani taakkunani marlunni akileraarusiinerni akitsuusiinernilu assigiinngissutsinut, kiisalu minnerunngitsumik ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni paaqqinnittarfinnilu sulisussat amerlassusilerneqarnerannut sanilliunneqassapput. Danmarkimi meeqqerivimmi perorsaasoq perorsaasumut kalaallimut sanilliulluni meeqqanik amerlanerusunik paarsisarpoq – taamaalillunilu qallunaaq meeqqerivimmi perorsaasoq – kalaallimut taamatut suliaqartumut sanilliullugu - ulluinnarni sulinermini suliassaqarneruvoq.

 

”Namminersorlutik Oqartussat kommunillu perorsaasut ullut tamaasa – amerlasuutigut ajornakusoortunik atugassaqarlutik – nunatsinni ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni meeqqerivinnilu inuiaqatigiinnut annertuumik sullissinerat nersualaarumavaat. Taamaammallu isumaqatiginninniarnerni ataatsimoorluta illuatungeriilluta akuersaarsinnaasatsinnik angusaqarnissarput ilungersorluta anguniarparput. Neriuppugullu tassani NPK-p isumaqatigigaatigut”, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq nunatsinnilu borgmesterit tallimat ataatsimoorlutik oqaaseqarput.

 

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

 

 

Vittus Qujaukitsoq, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq (Namminersorlutik oqartussat sinnerlugit)

 

Charlotte Ludvigsen, Kommuneqarfik Sermersuumi borgmesteri

 

Palle Jeremiassen, Avannaata kommuniani borgmesteri

 

Ane Hansen, Kommune Qeqertalimmi borgmesteri

 

Malik Berthelsen, Qeqqata Kommuniani borgmesteri

 

Kista P. Isaksen, Kommune Kujallermi borgmesteri

 

 

Attaveqarfissaq:

 

Martin Christiansen (Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik)

Toqq/direkte 345213

MCHR@nanoq.gl