Ilaasunik angallassinermi kiffartuussinermut isumaqatigiissutit akuerineqarput

Naalakkersuisut Inatsisartut Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaat siumoortumik akuersiteqqaarlugit, maanna ilaasunik, allakkanik nassatanillu kiffartuussinermut isumaqatigiissutit akueraat. Umiarsuaq sinersortaat Sarfaq Ittuk pillugu Air Greenland A/S, Disko Line A/S, Norlandair kiisalu Arctic Umiaq Line A/S isumaqatigiissusiorfigineqarput.

Suliap inerneranut atatillugu Karl Frederik Danielsen oqarpoq:
”Anguniagaq aallaqqaammulli ersarippoq – innuttaasunut angallanneq pitsaanerusoq. Naalakkersuisut piffissami sivisuumi isumaqatigiissusiassanut taakkununnga isumassarsiorlutik pimoorussiviusumik katersuisimapput. Tamanna aallarnerlugu 2018-imi 2019-milu kommunit tamarmik angallanneq pillugu isumasioqatigiissinneqarput, tamatumalu kingorna ulluni marlunni Inatsisartut, Borgmesterit Naalakkersuisullu angallanneq pillugu isumasioqatigiissinneqarput, tamannalu naggaserlugu 2020-i upernaakkut borgmesterit tamarmik naapinneqarlutik ataatsimeeqatigineqarput. Suliaq sivisusimavoq, aammalu siunissamut ungasissumut angallannermut politikkikkut siunnerfeqartumik kusanartumik angusaqarnissaq iluatsikkatsigu tulluusimaarpunga. Ullumikkut atorsinnaasut ingerlateqqissavagut, aammalu aaqqissuussaaneq pitsaanerusoq, atortut nutaat nutaliaasullu, kiisalu iluarsiissutit arlalippassuit, naggataagut angalasunut tamanut pitsannguinernik ersarissunik misigisaqarfiusussat ilassutigissavagut.”

Suliassat amerlanersaannut isumaqatigiissutit ukiuni qulini atuuttussat isumaqatigiissutigineqarput. Tamatumunnga akit pitsaassuserlu eqqarsaatigalugit piffissamut sivisunerusumut kiffartuussinermut isumaqatigiissuteqarnikkut Naalakkersuisut isumaqatiginninniarnerni pitsaanerpaanik angusaqarsinnaanerat peqqutaavoq. Aamma tamanna peqqutigalugu angallasseriaatsimi, ukiuni kingullerni tamat akornanni aamma politikkikkut oqallinnerni oqaluuserisassanut ilaatinneqartarsimasumi pitsannguutissatut iluarsiissutissatullu kissaatigisat amerlanersaat anguneqarsinnaasimapput.

Sumiiffinni amerlanerusuni ukiuni qulini atuuttussanik isumaqatigiissuteqarnikkut inuussutissarsiorneq ataatsimut isigalugu, aammalu pingaartumik takornariaqarneq eqqissisimasumik ingerlatsiviusinnaalissapput. Nunap immikkoortuini distriktinilu takornariartitsisartorpiaat siunissamut ungasissumut pilersaarusiorsinnaaneq pisariaqartippaat. Kiffartuussinermut isumaqatigiissutit atorlugit nunap immikkoortuui akimorlugit ataqatigiissitsinermik annertunerusumik, aammalu bilitsinik inniminneeriiatsinik ilaasullu pisinnaatitaaffiinik assigiiaarnerusunik pilersitsisoqarpoq – aammattaaq siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu. Tamatuma peqatigisaanik isumaqatigiissutini, ukiuni tulliuttuni nunap immikkoortuini arlalinni nutaanik mittarfiliortoqarneratigut nunatsinnilu attaveqaqaatinut tunngatillugu allannguingaatsiarnissaat eqqarsaatigineqarpoq.

Karl Frederik Danielsen isumaqatigiissutit ukiuni qulini atuuttussat pillugit oqarpoq:
”Isumaqatigiissutit ukiuni qulini atuuttussat atorlugit siunissami ungasissumi angallannikkut politikkip, inuussutissarsiornermik patajaatsitseqataasussap attanneqarsinnaanissaa Naalakkersuisunit kissaatigineqarpoq. Tamanna aqqutigalugu inuussutissarsiortut siunissamut ungasissumut pilersaarusiorsinnaanissaat aningaasaliisinnaanissaallu qulakkiissavarput – minnerunngitsumik takornariaqarneq eqqarsaatigalugu. Nunatsinni nunaqarfiit isorliunerusullu innuttaasunit, takornarianit inuussutissarsiortunillu tamanit tikikkuminartuunissaat Naalakkersuisunit kissaatigineqarpoq – ukioq kaajallallugu. Kiffartuussinermut isumaqatigiissutini tamannarpiaq ersersinneqarpoq taperserneqarlunilu”.

Tunngavigisat aamma teknikkimut tunngasut pillugit paasissutissiineq

Pitsannguutissat

Kiffartuussinermut isumaatigiissutit pitsannguutinik aalajangersimasunik ukuninnga imaqarput:

  • 1. januar 2021 aallarnerfigalugu nunatsinni qulimiguulinnik assartuussinerit tamarmik Air Greenlandimit tiguneqassapput. Tamatuma kingunerisaanik silaannakkut assartuussinermut bilitsinik ataqatigiissunik Air Greenlandimut pisisoqarsinnaalissaaq.
  • Air Greenland qulimiguulinnik Airbus H155-inik, Bell 212-inut taartissanik nutaaliaasunik pisissaaq.
  • Qeqertarsuup Tunuani, Kalaallit Nunaata qeqqani aamma Kalaallit Nutaata kujataani imaatigut angallassineq suli Disko Line-mit isumagineqassaaq, aammalu najukkani sullissisuutitanit amerlasuunit, ullumikkut suliassanik isumaginnittuusunit isumagineqassalluni. Bilitsit suli Disko Line-mit pisiarineqarsinnaassapput.
  • Kalaallit Nunaata kujataani angallatit sikusiutit sukkasuuliat nutaat, 36-nik ilaasoqarsinnaasut atorneqalissapput – taakku hybrid-iunissaat ilimanarpoq. Taamaalilluni nunap immikkoortuani isumannaassuseq, ilorrisimaarsinnaaneq pisinnaasallu annertusissapput.
  • Targa sila ajortinnagu angalasartussaq Nanortalimmut aalajangersimasumik inissinneqassaaq.
  • Norlandair-ip Nerlerit Inaannut timmisartuussisarnera Nerlerit Inaata aamma Reykjavik-ip akornanni qaammammut marloriarluni toqqaannartumik attaviliinikkut pitsannguiffigineqassaaq, tamatumalu kingunerisaanik Islandimut unittarnerit ikilissapput, kiisalu Kulusuup aamma Nerlerit Inaata akornanni attartorluni timmisartuussisoqarsinnaalissaaq.
  • Distriktini kiffartuussinermik isumaqatigiissuteqarfiusuni nunap immikkoortuani mittarfinnik sanaartornerit ilutigalugit isumaqatiginninniaqqinnissamut periarfissat tamakkiisumik eqaassuseqalissapput.
  • Bilitsit, allakkat nassiussallu ullumikkut akiinut naleqqiullugit qaffaasoqassanngilaq – taamaattorli aningaasat nalingisa nikerarneri akillu ineriartorneri malillugit ingerlaavartumik iluarsiisoqartassaaq.
  • Bilitsinut annaasanut qulakkeerinissaq, kiisalu inissinneqarnerup nerisaqarnerullu sullissisunit akilerneqartarnissaat, taakkulu siunissami angalasut sumiluunniit najugaqaraluarpata atuutsinneqalissapput.
  • Kangerluk Qeqertarsuarmi inissisimasoq siullermeerluni kiffartuussinermut isumaqatigiissuteqarfiusunut ilanngunneqarpoq, piffissamilu imaatigut angallaviusumi tassanngaanniit qaammammut marloriarlunilu aallartoqartassaaq. Kiisalu ukiuunerani attartornermut piumasaqaatit atorlugit qaammammut marloriarluni qulimiguulimmik assartuussisoqartassaaq.
  • Qeqertat nunaqarfittut inissinneqassappat ilanngunneqassaaq.
Qulimiguullit Airbus H155-it nutaaliat
  • Qulimiguulik tallimanik suluusalik, marlunnik motoorilik, tamatigoortumik sullissisinnaanermi qeqqani inissisimasoq, suluusat aqorliiit nipikitsut assakaasuilu pulasinnaasut.
  • H155 niuerfimmi assimini sukkanersaavoq, angallassinermi 260km/t-nik sukkaassuseqarsinnaasoq aammalu 784 km-inik isorartussusilimmi angalasinnaasoq.
  • Qulinik ilaasunut ilorrisimaarnarluartunik issiaveqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Tamatumani nassatat nassiussallu inissaqarnissaasa qulakkeerneqarnissaa siunnerfigineqarpoq.
  • Qulimiguullip ilua pilertortumik eqaatsumillu nassatanut imaluunniit napparsimasunik angallassinermut allanngortinneqarsinnaavoq.
  • SAR-imut atortunik ikkussisoqarsinnaavoq, aammalu ”sling”-imut naatiffik 1600 kg-nik kivitsisinnaavoq.
Qulimiguullit H155-it pilersaarutit uku malillugit atorneqalissapput:
  • 2021-mi qaammatit pingasukkaat pingajuata naanerani
    • Qaanaaq
    • Uummannaq
    • Kalaallit Nunaata kujataa
  • 2021-mi qaammatit pingasukkaat sisamaata naanerani
    • Qeqertarsuup Tunua
    • Upernavik
  • 2022-mi qaammatit pingasukkaat pingajuata naanerani
    • Tasiilaq
Distriktit sinneri qulimiguulimmik sullinneqassanngillat, imaluunniit AS350 minnerusoq atorlugu sullinneqassallutik.

Isumaqatigiissutit ukiuni qulini atuuttussat:

Suliassat amerlanersaannut isumaqatigiissutit ukiuni qulini atuuttussat isumaqatigiissutigineqarput. Tamatumunnga akit pitsaassuserlu eqqarsaatigalugit piffissamut sivisunerusumut kiffartuussinermut isumaqatigiissuteqarnikkut Naalakkersuisut isumaqatiginninniarnerni pitsaanerpaanik angusaqarsinnaanerat peqqutaavoq. Aamma tamanna peqqutigalugu angallasseriaatsimi, ukiuni kingullerni tamat akornanni aamma politikkikkut oqallinnerni oqaluuserisassanut ilaatinneqartarsimasumi pitsannguutissatut iluarsiissutissatullu kissaatigisat amerlanersaat anguneqarsinnaasimapput.

Kisiannili ukununnga tunngatillugu sivikinnerumik atuuttussanik isumaqatigiissusiortoqarpoq:
  • Kalaallit Nunaata kujataani qulimiguulinnik assartuussineq, tassungalu isumaqatigiissut 2024-mi naasussaavoq. Qaqortumi mittarfiup ammarneqarneranut atatillugu siunissami distriktimi qulimiguullit atorlugit sullissineq isummerfigineqassaaq.
  • Timmisartut suluusallit atorlugit Nerlerit Inaata sullinneqarnera, ukiuni arfinilinni atuuttussaq, ukiut marlukkaarlugit, tassalu katillugit ukiunut qulinut sivitsorneqarsinnaasoq.
  • Arctic Umiaq Line, ukiunut tallimanut, tassalu Sarfaq Ittuk-p atasinnaassusiata naatsorsuutigineqartup sinneranut sivitsorneqartoq.
Isumaqatiginninniarnerit pillugit

Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap akuersineratigut maanna sullissisuusut isumaqatigiissutit pioreersut aallaavigalugit toqqaannartumik isumaqatiginninniarfigineqarnissaat aalajangiuppaat. Tassalu angallannermi suliassat neqerooruteqartitsivigineqanngillat.

Sullissisunut ilisimaneqartunut maanna isumaqatigiissutaasut suliassat isumagineqarnerisa ingerlateqqinneqarnissaannut isumaqatiginninniarnerni aallaaviginerisigut, kiffartuussinermut isumaqatigiissutissat piareersarneqarnerini sullissisut najukkani pissutsinik, aammalu angallasseriaatsit ataqatigiinnerinik sukumiisumik ilisimasaqarneri Naalakkersuisunit iluaqutigineqarsinnaasimavoq.

Isumaqatiginninniarnerni angallaseriaatsit nutartertariaqarneri malunnaateqarsimavoq – minnerunngitsumillu atortut atorneqartut eqqarsaatigalugit. Angallannermut politikki eqqarsaatigalugu ukiunut qulinut pilersaarusiortoqarsinnaaneratigut angallasseriaatsimi, ukiuni kingullerni tamat akornanni aamma politikkikkut oqallinnerni oqaluuserisassanut ilaatinneqartarsimasumi pitsannguutissatut iluarsiissutissatullu kissaatigisat amerlanersaat anguneqarsinnaasimapput

Angallasseriaatsimi pitsannguutissat annertuujupput. Assersuutigalugu qulimiguullit nutaanerusut atorlugit Bell212-t taarserneqartussaapput, Kalaallit Nunaata kujataani angallatit sikusiutit sukkasuuliat nutaat atorneqalissapput, aammalu Disko Line-mi sullitanut angisuunut bilitsinik inniminniisarfimmik ineriartortitsisoqassaaq. Tamatuma peqatigisaanik sullissisut najukkani sullissititanik, suliassanik isumaginnittuusussanik atuilernissaat pingaartinneqartorujussuuvoq.

Suliffeqarfinnut nunaqavissuunerusunut isumaqatigiissusiornikkut nunani allani sullissisuni ajornartoortoqarsinnaanera apeqqutaatikkunnaassavarput, soorlu tamanna COVID-19-ip atuunnerani takusareeripput.

Piareersarnerit borgmesterinik, sullissisunik Naalakkersuisoqarfinnillu attuumassutilinnik akuutitsiviusut:

2018-ip aamma 2019-ip ingerlanerini Naalakkersuisut kommuninut tamanut angallanneq pillugu isumasioqatigiissitsipput. Taakkunani innuttaasut, inuussutissarsiortut kiisalu borgmesterit siunissami kiffartuussinermut isumaqatigiissusiassat pillugit isummersuinissamut kissaatiminnillu saqqummiussinissamut periarfissinneqarput. Isumasioqatigiissitsinerni oqaloqatigiinnermi isumaqatigiissutit pioreersut aallaavigineqarput. Taamaattumik aamma sullissisut angallanneq pillugu isumasioqatigiissitsinernut peeqataatinneqarput. Tamatuma kingorna 2019-imi Inatsisartuni Naalakkersuisunilu ilaasortat tamarmik ulluni marlunni angallanneq pillugu isumasioqatigissinneqarput, taakkununngalu nunatsinni borgmesterit tallimaasut aamma peqataanissamut qaaqquneqarput. Kiisalu 2019-imi ukiakkut Inatsisartut Sanaartornermut Ataatsimiititaliaat immikkut ittumik ataatsimeeqatigineqarpoq, tassanilu Naalakkersuisut suleriaasissamut takorluugaat kissaataallu ataatsimiititaliamut saqqummiunneqarput.

Kingullermik 2020-mi upernaakkut Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisup nunatsinni borgmesterit tamaasa ataasiakkaarlugit ataatsimeeqatigai, tassanilu sullissisunut isumaqatiginninniarnerit aallartinnginnerini kissaatit allattorsimaffiat pisariaqartitanillu misissueqqissaarneq nutarterneqarput.

Taakku saniatigut Inatsisartuni partiit siulittaasui marloriarlutik ataatsimeeqatigineqarput – siullermik 2019-ip naanerani kingullermillu 2020-mi oktobarimi.

Kiisalu Naalakkersuisut Naalakkersuisoqarfiit akimorlugit aqutsisooqatigiinnik pilersitsipput, tassungalu Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik, Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik, Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik kiisalu Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisoqarfik ilaasortaapput. Aqutsisooqatigiit isumaqatiginninniarnerit, aaqqiissutissanut najoqqutassiat, aningaasatigut kingunerisassat takuneqarsinnaasut il.il. pillugit ingerlaavartumik saqqummiussivigineqartarput. Taakku saniatigut aqutsisooqatigiit isumaqatiginninniarnerit ingerlanerini pingaarutilinnik isumassarsiuipput, soorlu isumaqatiginninniarnerit ingerlanerisa nalaanni aalajangersimasunut tunngaviusunullu isumaqatigiissutaasunik ilassuteqartarlutik.

Soqutigisaqartunit matuma siuliani taaneqartunit tamanit kissaatit katersorneqarneri 2018-imiit isumaqatiginninniarnerit aallartinnissaasa tungaanut ingerlasimavoq.

Annertunerusumik paasisaqarusunnermi Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisoqarfik attaveqarfigineqassaaq, uunga: box909@nanoq.gl.

Taassuma saniatigut ingerlatseqatigiit ukiuni tulliuttuni sullissinissaat pillugu Air Greenland, Disko Line, Norlandair aamma Arctic Umiaq Line attaveqarfigineqarsinnaapput.