Arnannguaq Høegh, 1991-imili Eqqumiitsuliornermik Ilinniarfimmi pisortaq toqukkut qimaguppoq

Arnannguaq Høegh sivisuumik napparsimareerluni sisamanngorneq 15. oktober toqukkut qimaguppoq.

Arnannguup nunatsinni eqqumiitsuliornermut kulturikkullu sulianut annertuumik pingaaruteqarpoq, 1991-imili Eqqumiitsuliornermik Ilinniarfimmut pisortaanermigut tassungalu peqatigitillugu nammineq eqqumiitsuliortuunermigut. Eqqumiitsuliornermik Ilinniarfimmi sulilluarnera nunatsinni eqqumiitsuliortunut inuusuttunut ilinniarfimmi ilinniartuusarsimasunut annertoqisumik nalissaqanngitsumillu sunniuteqarpoq.

Arnannguaq Høgh Qaqortumi 1956-imi inunngorpoq. Eqqumiitsuliortutut ilinniarnera tamatigoortuuvoq: Kunstskolen Holbæk-imiittoq (1975), Assiliartaliortaatsimik Ilinniarfik Kingait, Cape Dorset (1976), Nova Scotia College of Art and Design Halifax (1977), Kunstakademiet i København (1978-79 aamma 1981-82), Kunstakademiet i Oslo (1979-81), Kunstpædagogisk Skole, Kunstakademiet i København (1982-86). Kingusinnerusukkullu Perorsaanermik Ilinniarfimmi Nuummiittumi Qaqortumilu Ilinniarnertuunngorniarfimmi, 1991-imi Eqqumiitsuliornermik Ilinniarfimmi pisortanngornissami siornatigut, ilinniartitsisuuvoq.

Inuusuttuaraalluni Bodil Kaalundimi sungiusarluni sulivoq, taannalu eqqumiitsuliortunngorneranut aallarniutaalluni. Atuakkami KIMIK Ukiuni 20-ni nammineq allappoq ”ilinniarnerma periutsinik grafikkimik, litografiimik, dybtrykkimik, serigrafiimik, foto – aamma videomik eqqumiitsuliornermik, igalaaminernik ujaqqanillu allaliornermik, marriornermik, marrarnik ujaraasialerinermik, qalipaanermik, mixed medie-mik il.il. sulinermut isertippaanga.” Atuakkami allaqqavoq Arnannguaq 1972-imillu assigiinngitsorpassuarni saqqummersitsisarsimasoq.

KIMIK-imit atuakkiami nammineq allappoq ”isumassarsiffiginerpaasarpakka pinngortitarsuaq silarsuarlu tamarmik angeqisut assigiinngisitaaqisullu, taakku qalipaataat, qaamaneq aalanerillu tupinnartut pinngortitarlu.”

Arnannguup ilisarnaatigaa suliumatussutsi qaffasissumillu angusaqarnissamik tunaartaqartarnini aamma eqqumiitsuliamini kusanartulioriaatsini immikkoortoq naqitaniippat imaluunniit eqqumiitsulioriaatsini allaniippat.

Arnannguaq immikkuullarissuulluni inuuvoq nunamut tunngasoq, maniguuttoq, asannittoq, qiimasoq aamma inoqatiminut nalunngisaminut nalugaluakkaminullu ikiuukkumatujuaannartoq. Nukittulluni nammineq isumaqartarpoq pissutsit qanoq ittuussanersut sulinermini aamma suliffimmi avataani suleqataasunut, ilinniartunut minnerunngitsumillu ulluinnarni avatangiiserisaanut assut iluaqutaasumik. Inoqatini kinarsuugaluarpata kinannguugaluarpataluunniit asavai. Eqqumiitsuliornermik Ilinniarfik tassanilu ilinniartut pillugit ilungersortaqaaq, ininut imaluunniit ilinniartut ilinniartitaanerannik ineriartortitsinissamut tunngappata.

Arnannguaq maannakkut maqaasineqarpoq kisianni eqqumiitsuliornermut sunniutai annertoqaat ilisimannittuminut siunissamilu ilisimannilerumaartussanut tamanna aamma misigineqartarumaarpoq.

Arnannguup qimatarai ernini inersimasut marluk, ernguttani aamma marluusut, anini aamma anaanani.

Karl Frederik Danielsen
linniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut, Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisoq