Qaa – ataatsimoorluta inuiaqatigiinnik peqqissunik pilersitsisa

Nunatsinni inuit amerlavallaartut ullumikkut inooriaaseq tunngavigalugu nappaateqartarput ukiullu ingerlanerini amerliartuinnarlutik. Pissutsilli allanngortissinnaavagut – peqqinnarnerusumik nuannernerusumillu inuunissamut immitsinnut ikiorsinnaallutalu isummersorsinnaavugut. Nammineq akornatsinnilu peqqissuserput pillugu piginneqataalerlutalu akisussaaffeqaqataalersinnaavugut.

Anna Wangenheim, Peqqissutsimut Naalakkersuisoq

Ukiut tulliuttut 10-t iluanni peqqinnissaqarfimmi naatsorsuutigaarput inooriaatsimik tunngaveqartumik nappaateqartut amerlassusaat 40 procenti sinnerlugu amerleriassasut. Tassa imaappoq piffissami tassani marloriaatingajaat oqimaappallaassapput, sukkortuussapput, aap naqitsineranik qaffasittuussapput, uummatip taqarsuaatigut nappaateqassapput allanillu inooriaaseq tunngavigalugu nappaateqassallutik.

Pissutsit alianartunngoriartorput . Nappaatit tamakku inuit ataasiakkaat pitsaasumik inuuneqarnissaannut periarfissanik ajornerulersitsisuupput. Inuiaqatigiinnullu – tamatsinnut – tamanna akisussaaq. Peqqinnissaqarfimmut aningaasartuutit annertuumik qaffariassapput, amerlanerujartuinnartunut katsorsaanermik neqerooruteqassagutta. Aammali katsorsaanissamut periarfissat pitsaaneruleraluarpata nappaatit inuppassuarnut pitsaasumik inuuneqarnissaraluaq ajornerulersittussaassavaa.

Sammivik allanngortissinnaavarput
Qujanartumik pissutsit taama taartigisunngortariaqanngillat. Ataatsimoorluta sammiviup allamut saatsinnissaanut periarfissaqarpugut. Allatut inuuneqarniarluta toqqarsinnaavarput.

Isumaqarpunga inuppassuit ataatsimut ikioqatigiinnikkut pujortassaarsinnaasut. Aalajangersinnaavarput pisiassaasivik peqqinnarnerulaanik immissallugu. Fjernsynilu qamissinnaavarput, nalaasaarfimmit nikuilluta niugullu aalatillugit – pinngortitami kusanangaartumi pisuttuarluni, meeqqat pinnguaqatigalugit, imaluunniit eqaarsaartartunut, assammik arsartartunut ilanngulluni – kinaanersugut apeqqutaalluni.

Nuannaalernissatsinnut aalasa
Ilisimalluinnarpara ajornarpalussinnaasoq immaqalu sapernarsinnaalluni ileqqut allanngortinnissai. Kisianni immaqa affarleq pisuttuaqataappat, kisimiivinnani peqateqaraanni taava ajornannginnerulerlunilu nuannernerulissaaq. Immaqa pisuttuarneq ullormi tassani peqateqarnermi nuannernerpaaffiusinnaavoq.

Pingaaruteqarpoq eqqaamassallugu aalaneq tassaannaanngimmat arpanneq imaluunniit timigissartarfimmut kiagukkiartorneq. Aamma angerlarsimaffitsinni eqqiaagaangatta aalasarpugut. Arlalippassuatsinnut immaqa tamanna suliassaannaasarpoq pikkunaattoq. Nipilersuutilli nuannarinerpaasagut ikikkutsigit eqqiaaneq sukkatsikkutsigu qitillutalu, taava pujoralaat piiaatigalugit peqqinnerulerlutalu nuannaarnerulissaagut.,. Immaqa illumi meeqqat aamma peqataarusulissapput, inersimasut pujoralaajaat qiteqatigippassuk. … immaqalu kammalaatitik oqaluttuutissavaat, angerlarsimaffimminni eqqiaaneq nuannernerulersimasoq.

Tullimut asanninneq
Isumaqarpunga neriullungalu taamaaliornikkut isumassarsiat minittornertut siammartissinnaallugit. Immitsinnut isummersorsinnaavugut ulluinnarni aalanerulernissamut, nerisattalu peqqinnarnerulernissaanut mamarnerulernissaanullu isumassarsiatsialannik avitseqatigiissinnaalluta.

Uannut tullimut asanninneruvoq suleqatit affarliillu asannittumik toortalaarlugit ikiorlugillu - tikkuartornagit. Kisianni nammineq akornatsinnilu peqqissutsitsinnut ataatsimut akisussaaffimmik tiguseqatigiinnissamut, assammik isaassineq isummersuinerlu.

Peqqinnartunik toqqaanissamut inuiaqatigiit tapersersuinerat
Inuiaqatigiinni qujanartumik ilisimaneqaleriartorpoq, peqqinnartumik inuunissaq qanoq pingaaruteqartigisoq – kiisalu napparsimalernissap pinaveersaartinneqarnissaa pitsaanerusoq, napparsimalernissaq utaqqiinnarnagu.
Namminersorlutik Oqartussat innuttaasunut imminut ikiornissamut ikiuinermik neqerooruteqartarput ass. Paarisa ikiortigalugu, tassani Naalakkersuisut pinaveersaartitsineq aamma peqqissutsimik siuarsaaneq pillugu ataatsimut neqerooruteqarput. Nittartakkami paarisa.gl –imi isummersorfigisinnaasanik aallertoqarsinnaavoq.

Ukiuni kingullerni Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiannut aningaasanik amerlanerusunik immikkoortitsisoqarpoq, taakku takorluugaraat, 2030-mi Kalaallit Nunaat nunarsuarmi timimik aalatsitsinerpaassasoq.
Uagut politikerit ukkatarinerujartorparput meeqqat atuarfiani meeqqat meeraanerminni aalasassasut kiisalu ileqqunik peqqinnartunik ineriartortitsissasut. Tassunga atatillugu taarusuppara Inuuneritta lll, Naalakkersuisut ukiunut 10-nut periusissiaa nutaaq Kalaallit Nunaanni meeqqat tamarmik peqqissumik pitsaasumillu inuuneqarnissaannut qulakkeerinninnissamik anguniagaqartoq.

Aamma innuttaasut tamarmik peqqinnartunik nerisaqarnissaat ukkataraarput. 2019-imi Naalakkersuisut akuersissutigaat, nerisassat peqqinnartut akikinnerulersinnissaannut periarfissaq misissussallugu, taamaasillutik innuttaasut tamarmik – piitsut pisuullu – peqqinnanngitsunik pisinissamit peqqinnartunik pisinissaq toqqarsinnaassammagu. Matumunnga inernerusoq utaqqivarput.

Katsorsaanerit nutaat piumasaqaatillu annertuut
Peqqinnissaqarfimmi innuttaasut sukkortut, oqimaappallaartut, aap naqitsineranik qaffasittoortut imaluunniit allanik inooriaatsitsinnut arlaatigulluunniit aallaavilerneqarsinnaasunik nappaateqartut katsorsartarpagut. Inuunerissaaveqarpugut kiisalu Inuunerissaasoqarluta immikkut ilisimasalinnik, napparsimasunik nappaatiminnik pitsaanerusumik inooqateqarnissaannut ikiuisussanik kiisalu periarfissaappat inooriaasaannik allannguinissamik anguniagaqartunik. Steno Diabetes Center Kalaallit Nunaat nutaaq peqatigalugu peqqinnissaqarfik – Novo Nordisk Fonden suleqatigalugu – inooriaaseq tunngavigalugu nappaatit akiorniarlugit sulineq suli annertusarniarpaat.

Periarfissat amerlapput nalitsinnilu innuttaasoq peqqinnissaqarfimmut annertuumik naatsorsuuteqarpoq. Katsorsaariaatsit nutaat nappaatinik, katsorsarneqarsinnaanngitsutut isigineqarsimasunik maannakkut katsorsaasinnaaneq periarfissaalersippaat. Nakorsat napparsimasunik ajorunnaarsitsisarnermut suli pitsaaneruleraluttuinnarput – imaluunniit katsorsaanernik nappaat nakkutigalugu, napparsimasup inuunera naallugu immaqa ingerlaavartussamik.

Nuannaarutigaara katsorsaariaatsinik nutaanik peqarmat, perulullutik napparsimasunik ajorunnaarsitsisinnaasunik aamma/imaluunniit inuunermik sivisunerusumik neriunartumillu pitsaanerusumik periarfissiisunik. Katsorsaanerilli taakku akisupput, peqqinnissaqarfimmilu aningaasartuutit annertoorujussuanngussapput, siulittuut – ukiut 10-t qaangiuppata marloriaatit ataatsimik arlalinnilluunniit inooriaatsimut tunngasunik nappaateqalernissaat - piviusunngussappat.

Ullumikkut peqqinnissaqarfitsinni sulisut ulluinnarni ajornartorsiutinik iluarsiiniarlutik kiisalu innuttaasut naatsorsuutaannik naammassinninniarlutik ulapipput. Sulisunik isumalluutinillu amigaateqarpugut, minnerunngitsumillu piginnaasanik ineriartortitsinermi kinguartooqqavugut, katsorsaanernik nunarsuarmi nassaassaasut assinganik neqerooruteqarnissamik ajornakusoortitsisumik. Avataanit ikiorneqarnissamik pinngitsuuisinnaassanngikkutta, nammineq peqqinnissaqarfimmi sulisunik amerlanerujussuarnik ilinniagaqartitsisariaqarpugut. Peqqinnissaqarfik suli ineriartortiinnarneqassaaq – ilaatigut peqqinnissaqarfimmi teknologiimi aaqqiissutinik nutaanik.

Kisianni qanoq ilioraluaruttaluunniit aningaasallu qanoq amerlatigisut peqqinnissaqarfimmut atoraluarutsigit, isumaqanngilanga suliassat naammassisinnaassagigut – innuttaasut tamarmik ataatsimut sammivimmik nutaamik toqqaassanngippata – inooriaaseq peqqinnarnerusoq, taamaasilluta amerlanerit ukioqqortuunngoraluaruttaluunniit peqqissuusinnaassagatta.

Taamaattumik inuiaqatigiinnik peqqissunik ineriartortitseqataanissamut akisussaaffimmik ataatsimut tigusisa.