2020-imi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnerat ammarlugu oqalugiaat

Naalakkersuisut Siulittaasuat Kim Kielsen

Ataqqinartut Inatsisartunut ilaasortat, ataqqinartoq Inatsisartut siulittaasuat, nunaqqatikka tusarnaartut isiginnaartullu.

Piffissaq una nunarsuarmioqatigiit tamatta inuuffigisarput immikkuullarilluinnaraluartoq Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnerat piviusunngorsinnaammat nuannaarutigaara.

Tamatumunnga innuttaasut akisussaaffimmik annertuumik tigusisimanissinnut Naalakkersuisut sinnerlugit uummammik pisumik qutsavigaassi. Ilissiuvusimi pisortat maleruaqqusaat ullormiit ullormut nikerarsinnaasartut malilluarnerisigut coronap inuiaqatigiit akornatsinni tuniluutinnginnissaanut pinaveersaartitsisut.

Pinngitsoorusunngilanga peqqinnissaqarfimmi inunnillu isumaginnittoqarfimmi sulisut, Nappaalanersuaqarneranut Ataatsimiititaliaq coronamullu tunngatillugu suliaqartut ilanngullugit qujaffigissallugit, corona akuutillugu nunatsinni ulluinnaat aallarteqqinnissaannut annertuupilussuarmik suliaqarsimammata.

Nunarsuarmi nappaalanersuup nalaani piffissaq inuuffigisarput inuiaqatigiit, nunarsuarmioqatigiillu annertuumik tamanut allannguivoq. Tamavitta inuttut ataasiakkaatut pilliuteqartariaqartarsimavugut.
Inuttut sakkortusimaqaaq, ileqqora malillugu inoqatikka eqitaarsinnaannginnakkit, ernuttakkalu kissumiarsinnaanagillu kuniorsinnaannginnakkit. Takorloorsinnaavara sineriassuatsinni aataakkut aanaakkut, ittukkut ningiukkut, ikinngutigiillu uattulli misigisaqartut. Tamannalu pivoq qaammatialunnguit matuma siorna. Nunarput matulluinnaraluarpoq.

Illoqarfinni nunaqarfinnilu tunillaassuunnerup aqussinnaanngisatsinnik aallartinnginnissaanut upalungaarsimaniarnermi kulturikkut aaqqissuussanut timersornerullu silarsuaanut eqquisunik aalajagiisariaqartarsimavugut.
Nunani allani katersuunnerit taamaattut tuniluunnerup siaruaatipallattarneranik kinguneqarsinnaasartut takusinnaavagut.

Nappaassuup nunani sanilerisatsinni tunillaassuulluni aallartimmat, aalajangiinerit oqimaatsut uannut aalajangingassanngortarsimapput.

Pisoq inuiattut aqqusaagarput, ukiuni qaninnerusuni misigisimanngilarput. Soorlu sikulissakkut avalalluni aqqutigineqanngitsukkut, ingerlaffiga tuumik tamaat misissoqqaartariaqarlugu alloriannginninni.

Tamanna oqitsuinnaasimanngilaq, allanimmi “aperisassaqarsimanngilanga”. Nalunngilaralu kukkuguma akisussaaffik uanniissasoq. Ullullu tamaasa Nunaga inuisalu eqqugaannginnissaannik kissaateqarlunga qinnuttarpakka.

Taamaattumik ilissi Inatsisartuni ilaasortat, peqatigiiffinni sulisut, angajoqqaat, kikkullu tamarmik Naalakkersuisuusugut peqatigaluta, nappaassuup parteeqarnanilu, kinaassusersiortuunngitsup nunatsinnut tuniluutinnginnissaanut suleqataasimanissinnut qamannga pisumik qutsavigaassi. Neriuutigaaralu nappaassuup taama atugassaqartitsinerani tamatta naammangittarluta, ataatsimoorlutalu akiorniassagipput.

Nunatsinni aningaasarsiornerup inuutissarsiornerullu unittuuinnginnissaa qulakkeerniarlugu ukiaq manna ataatsimiinnermi Naalakkersuisuniit inatsisissatut siunnersuutit 15-iusut saqqummiutissavagut, aalajangiiffigisassatut siunnersuutit 16-it, nassuiaammillu ataatsimik agguaassissalluta.

*

Nunat allat assigalugit nualluussuup coronap atuunnerani nunatta aningaasaqarnera eqqugaavoq. Ukiut kingulliit nunatsinnut aningaasarsiornikkut inuussutissarsiornikkullu ingerlalluarfiusut unikaallapput.
Ukioq manna coronap akiorniarneqarneranut aningaasartuutit milliaartit affaasa missaanniinnissaat ilimagaarput.

Nualluussuup aallartinnerani nunatta aningaasaqarnikkut patajaatsumik inissisimalluarnerata ingerlaannarsinnaanerput qulakkeerpaa.

Periarfissaqalersillutalu inuutissarsiortunut, sanaartortunut, sullissinernut niuernikkullu ingerlatsinernut immikkut, nunatta assakaasorsuisa ingerlaannarnissaat qulakkeerniarlugu tapiisinnanitsinnut.

Ukiuni tulliuttuni coronap sunniutai aningaasarsiornikkut malunniuteqarnissaat naatsorsuutigissavarput. Tamanna aningaasartuutaajumaartussanut upalungaarsimanissatsinnut pisussaaffiliivoq.

Aningaasanut Inatsisissaq ataatsimiinnermi matumani aalajagiiffigisussaavarput. Siunnersuut saqqummiunneqartoq nualluussuup kinguneranik sulilu atuunneranik aallaaveqarpoq.

Suliffeqarfiutigut nappaassuup atuutilernera sioqqullugu ingerlalluarsimaqaat. Aningaasatigut patajaatsumik inissisimanerisa kinguneraa suliffeqarfiutitta nammineerlutik nualluussuup atuunnerani nalimmassarnissaminnut periarfissaqarsimasut pisortaniillu toqqaannartumik aningaasalersorneqarnissaminnik pisariaqartitsinatik.

Ukiut tulliuttut qanoq isikkoqarumaarnerat nalorninartillugu, pisussaaffeqarpugut eqqarsarluartuta mianersortumillu nunatsinni inuussutissarsiornikkut unittuuittoqannginnissaanut qulakkeerinnittussamik, illuatungaatigullu inuiaqatigiit nammassinnaasaannik aningaasatigut ukiup tullissaanut sinaakkusiinissatsinnut.

Taamaattumik Naalakkersuisuni siunnersuutinik aningaasanik malitseqarpallaartussanik siunnersuuteqarnissaq pinaveersimatissallugu aalajangersimavugut. Taamaattorli nunatta siunissaa anigaasaliiffigisariaqarparput ineriartorneq unittuussanngippat. Kaammattuutigaaralu tamanna anersaaralugu siunnersuutit isummerfigisarumaarisi.

*

Coronap atuuteqqaalernerani inuutissarsiutinut amerlanerpaanut ikiorsiinissamut periarfissiivugut. Upernaap ingerlanerani paasinarsivoq inuutissarsiutit ilaat ilimagisamiit pisariaqatitsinerat annikinerusoq, ilaatigulli inuutissarsiutit allat annerusumik pisariaqartitsisut.

Inunnik assartuinermik takornariartitsinermillu ingerlataqartut tapersersorniarlugit, suliaqartitsinissamut iluaqutaasinnaasunik, nunatsinni angallannissamut kajumilersitsisinnaasunik, Naalakkersuisuniit susassaqartut peqatigalugit aaqqiissutinik pilersitsisarsimavugut.

Ikiorsiinerit minnerpaamik ukiup naanissaanut ingerlaannarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Coronap atugaanera naatsorsuutigineqarpoq ukiuni tullerni suli inunnut assartuinermut takornariaqarnermullu ingerlatsisunut kalluaanissaa, taamaattumillu ikiorsiisoqartariaqarsinnaanneq sillimaffigisariaqarparput.

*
Aalisarneq nunatta avammut niuerutaani inuussutissarsiutit annersaraat. Ukiuni kingullerni nunatta avammut aalisakkanik niuernera siuariartorsimavoq.

Nunatta aningaasaqarnera nunarsuarmi aalisakkanik niuernerup akigititaasa ineriartornerannut malussajasuuvoq, malittaanik aalisakkat akiisa apparnerat aalisartut, pisortat allallu aningaasaqarnerannut eqquivoq.

Sinerissap qanittuani raajanik, saattussanik saarullinnillu aalisartut ikiorsiissutinik pilersitsinikkut isertitassaraluaminnik annaasaqaataasa ilaat matussuserneqassasut Naalakkersuisuniit aalajangerpugut.

Aaqqiineq ukiup matuma naanissata tungaanut atuutissaaq.

Aalisakkanik niueruteqarnerup annertusarnissaa siammasinnerusumillu inissinnissaa siunissami qulakkeertariaqarparput.

Taamaattumik Inatsisartut ukiaq manna ataatsimiinneranni Naalakkersuisuniit Asiap Kangiani nunatta aalisakkanik niueruteqarneq qiteralugu sinniisoqarfeqalernissaa siunnersuutigineqarnera tulluartutut nalilerparput.

Sinniisoqarfeqalernerup ilanngullugu siunertarissavaa nunatsinni niuerutaasinnaasut allat inerisarnissaat.
*
Naalakkersuisuniit pingaartipparput Namminersorlutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffii politikkikkut akuliuffigineqanngitsumik, niuernermilli ingerlatsinikkut siunertaqartumik ingerlariuseqassasut.

Ingerlatseqatigiiffiit inuiaqatigiinni ineriartornermut tapersersuisuussapput, Nunattalu Karsianut naammaginartumik aningaasanik pissarsissutaasarnissaat Naalakkersuisuniit naatsorsuutigaarput.

Ingerlatseqatigiiffiit ukiuni kingullerni aningaasaqarnikkut patajaatsumik inissisimalersimapput, tamanna ingerlatseqatigiiffiinni pisortat siulersuisullu immikkut ilisimasalinnik inuttalersorneratigut angusimavarput.

Suliffeqarfiutitta inuiaqatigiinnut tapertaalluarnerat attatiinnartariaqarparput aningaasarsiorsinnaanerannut periarfissat ammatinnerisigut.

Tamannalu taamaallaat pisinnaavoq maannakkutut nammineersinnaanerat inuttalersornikkullu ilisimasanik aallersinnaanerisigut. Taamaaliornitta kingunerissavaa Kalaallit Nunaanni innuttaasut minnerunngitsumik inuusuttut annertusiartuinnartumik ilisimasaqarluarlutik akisussaaffimmik tigusiartuaarsinnaanerat.

*
Nunatta siunissami aningaasaqarnikkut qaffasinnerusumik inissisimalernissaa, aningaasarsiornikkullu isaatitsivissanik nutaanik pilersitsinissap aqqutissiuunnissaa, aatsaat taamak pingaaruteqartigaaq.

Naalakkersuisuni nuannaarutigaarput aatsitassarsiorfiit ataatsimik ilammata, tassalu Tanbreez-ip kujataani Killavaat Alannguanni aatsitassanik piiaanissaanut Naalakkersuisuniit akuersissuteqarsimagatta.

Akuersissummik tunniussinerup kingunerivaa aatsitassanik piiaanissamut akuersissutillit arfinilinngornerat, taakkunanngalu marluk aatsitassarsiorfittut aallartereerlutik.

Piiaanissamut akuersissuteqartarneq nunatsinni suliffissanik nutaanik aningaasarsorfissanillu nutaanik pilersitsisarpoq.

Aatsitassarsiornermi isumalluarnartut ilagaat, avannaani Moriusap sissaani suliffeqarfiup Dundas Titanium-ip aatsitassarsiorfimmik aallartitsinissaa. Naalakkersuisuniillu naatsorsuutigaarput ukioq naatinnagu aatsitassanik piiaanissamut akuersissummik tunineqarsinnaanissaa.

Suliniut pillugu innuttaasunik tusarniaaneq pitsaasumik ingerlasimasoq, Qaanaap eqqaani ineriartortitsinissamik periarfissanillu nutaanik pilersitsinissaanik isumalluarfigineqarpoq.

Naalakkersuisuniit aatsitassarsiornernut periutsit suliniuteqartunut paasiuminarnissaat pingaartipparput, sullissinerullu pitsaanerpaanissaa anguniarlugu.

*

Naluneqanngitsutut inuiaqatigiinni sanaartornerit aatsaat taamak annertutigisut ingerlanneqarput.

Nunatta oqaluttuarisaanerani sanaartukkani annerpaat mittarfissualiornerit Nuummi Ilulissanilu ingerlanneqarnerisa saniatigut Naalakkersuisuniit sanaartugassat sinerissamut siammarternerat suliarisimavarput.

Tassani ilagaat ilinniartunut inissiat suliarineqarnissaat, siunertaralugu ilinniartitaanerup kajuminnarnerunissaa aammalu inuusuttortatta pitsaanerpaamik orniginartumillu ilinniarnerminni avatagiiseqarnissaat.

Kujataani mittarfissaq Inatsisartut aalajangernerat aallaavigalugu sananeqassaaq.

Suliariumannittussarsiussinermi siullermi neqeroorutit aningaasaliissutigineqartut qaangingaatsiarsimavaat ilaatigullu isumaqatigiinniutissat amerlasimallutik. Tamatuma malitsigisaanik aammaartumik suliariumannittussarsiussisoqarnissaa aalajangerneqarluni.

Suliariumannittussarsiorneq pilersaarusiorneqarpoq piaarnerpaamillu ingerlanneqassalluni taamaalilluni 2024-mi mittarfissap naammassineqarnissaa siunniunneqarluni.

Kujataani Qaqortumi mittarfissap sananeqarnissaa avaqqunneqarsinnaanngilaq. Kujataani inuerukkiartorneq pakkersimaartariaqarpoq. Ineriartorneq suliffissanillu pilersitsinissamut periarfissat annertusartariaqarput. Tamannalu mittarfiliornikkut aqqutissiunneqassaaq suliffeqarfiit nutaat pioreersullu ineriartornissaat periarfissinneqassammat.

Ineriartorneq taamanna Naalakkersuisuniit aalajangiusimavarput inuiaqatigiittullu assigiinnerusumik ineriartornissamut aqqutissat pingaarutillit ilaattut isigalugu.

Suluusalinnik mittarfiit illoqarfinni assigiinngitsuni sanaartorneqarsinnaanerat pillugu nalunaarusiaq Inatsisartunit suliakkiissutigineqarsimasoq agguaanneqaqqammerpoq.

Naalakkersuisut pingaartippaat nuna tamarmiusup ataqatigiissumik inerisaavigineqarnissaa. Ataatsimoorluta suluusalinnut mittarfiliorsinnaanerit qanoq piviusunngortissinnaanerat oqallisiginissaanut qilanaarpunga.

Tassunga atatillugu oqaatigerusuppara, Tasiilami, Ittoqqortoormiuni, Qeqertarsuarmi Nanortalimmilu suluusalinnik mittarfeeqqat siulliullugit sananeqarnissaat pissusissamisoortutut isigigakkit. Illoqarfinni taakkunani ineriartortitsinissamut mittarfiit qulakkeerinneqataassammata.

*

Nunatsinni suliffeqarnerup imminut akilersinnaanerunissaa orniginarsartuarnissaalu Naalakkersuisut anguniagaasa ilagaat.

Nunatsinni suliffissanik nutaanik ineriartortsitsiffiusumi, inuit kikkulluunniit sulisinnaasut pisariaqartippagut. Piffissaq tamakkerlugu sulisinnaanngitsut nukiit tunniussinnaasaat aamma pisariaqartippagut.

Suliassaqarfimmi nalilersuinerit susassaqartunillu tusarniaanerit ingerlatereerlugit, siusinaartumik pensionisiallit sulinissamut periarfissaasa eqaallisaavigineqarnissaat anguniarlugu, Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaa pillugu Naalakkersuisut siunnersuummik saqqummiussissapput.

Siunnersuutip imaraa, siusinaartumik pensionisiaqarnissamut qinnuteqartut sulisinnaassutsimik ineriartorteqqinnissaannut periarfissamik eqaannerusumik neqeroorfigineqartalernissaat.

Utoqqartatta sulisinnaasut sulerusuttullu utoqqalinersiat saniatigut isertitarisinnaasaat aaqqiivigivagut. Piffissanngorsoraara utoqqaat sulisinnaanngitsut atugarisaasa misissuiffiginissaat pitsanngorsarneqarnissaa siunertaralugu.

Utoqqaat sinniisuannik atorfinitsitseqqammerpugut taannalu peqatigalugu atugarisat qulaajarneqartariaqarput.

*

Nunatsinni peqqinnissaqarfik aningaasaqarnikkut suliassatigullu annertuumik unammillertitsivoq.

Corona peqqutigalugu peqqinnissaqarfik piffissap sivikitsup iluani piareersartariaqarsimavoq, peqqinnissaqarfiup innuttaasunik sullissineranut suliassallu ilaasa kinguartinneqartariaqarnerannik kinguneqartumik.
Tamannalu soorunami ajuusaarnarpoq.

Peqqinnissaqarfimmut atuisut ulluinnarni peqqinnissaqarfiup sullissineranut akuunerulernissaat Naalakkersuisut anguniarpaat.

Kommunit qanimut suleqatiginissaannut isumaqatigiissutit suliarineqarput, minnerunngitsumillu Peqqinnissaqarfiup ingerlaneranut Ataatsimiititaliarsuup sulineranitigut qulaajaasoqarluni.

Akuunerulersitsinissaq innuttaasut siunnersuisooqatigiivinik piffinni assigiinngitsuni pilersitsinikkut pinissaa sulissutigineqaleruttorpoq. Innuttaasut taamaasillutik peqqinnissaqarfiup sullissinerani unammillernartutut isigisatik pisariaqartitatillu pisariinnerusumik susassaqartunut anngussinnaalissavaat.

Immikkut qujaffigerusuppakka inuit namminneq kajumissutsiminnik nappaassuarmik kræft-imik eqqugaasunut suliniuteqartunut. Nuannaarutigeqaara innuttaasut atugarisaasa pitsanngorsarnissaannut oqallinnermi akuulluarnerat aammalu pitsanngorsaataasinnaasunik ujartuinerat.

*

Inuiaqatigiit tamatta pisussaaffitta annersaraat meerartatta atugarissaarlutik toqqissisimasumik peroriartornissaat.

Qujamasuutissaavoq nunatsinni meeqqat amerlanerpaat pitsaasumik meeraammata. Ajoraluartumilli annertuumik suliniuteqaraluarluta suli tamanut atuutinnginnera oqaatigisariaqarparput.

Oqaatigissallugu annernaraluartoq, angajoqqaat ilaasa meeqqanik inuusuttunillu sumiginnaasarnerat annertuallaaqaaq, aammalu inuit ilaasa kinguaassiuutitigut atornerluisarnerat annertuumik ajornartorsiutaavoq.

Misissuinerit kingulliit takutippaat, meeqqat 1995-imi kingornaluunniit inunngornikut 20 %-iisa missaat kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimasartut, meeqqallu pingajorarterutaat angajoqqaaminnik sumiginnagaasutut misigisimasartut.

Siornatigorniik ikinnerulersimagaluartut suli meeqqat amerlavallaarujussuartut toqqissillutik peroriartornissaraluat kalluarneqartarput.

Tamanna akuersaarneqarsinnaanngilaq.

Ukioq kingulleq oktoberimi, danskit naalakkersuisuisa ukiunut tulliuttunut sisamanut suligasuarnissamut aningaasaliinerisigut, nunatsinni meerartatta inuusuttattalu atugaannut suliniutit pitsanngorsarnissaannut kalaallit-qallunaallu suleqatigiissitaliaannik pilersitsisoqarpoq.

Suleqatigiissitaq pisortaniit susassaqartuniit peqataaffigineqartoq nunatsinni piffinni assigiinngitsuni ilisimasanik katersereerluni, ukioq manna augustimi saqqummersitaminik ilisimalikkat aallaavigalugit nalunaarusiorpoq siunnersuutinik 16-inik imalimmik.

Siunnersuutit imarivaat qanoq ililluni siusissukkut suliniuteqartarnerit, pinaveersaartitsinerit, ingerlanneqarsinnaanersut, aammalu meeqqat inuusuttullu kinguaassiuutitigut atornerlunneqannginnissaannut suliniutinik innersuussinertaqarput. Suliniutit kommunit peqatigalugit aallartinneqareerput.

Pinerluttoqarsimatillugu eqqugaasut inatsisitigut illersorneqarnerisa pitsaanerulersinnissaat anguniarlugu Naalakkersuisut suliuniuteqarnertik ingerlatiinnarpaat.

Eqqartuussisarnermik inatsisip allanngortinnissaanut missingiut, pinerlunnernit eqqugaasut taarsiivigineqarsinnaanerannut inatsisip nunatsinni atulersinneqarnissaanut missingiut ukiaq manna ataatsimiinnermi inatsisartut aalajagiiffigisassaasa ilagiumaarpaat.

*

Ilaqutariit meerartallit pitsaanerusumik naligiinnerusumillu atugassaqartitaanissaat Naalakkersuisuniit anguniakkatta ilagaat.

Ukiortaamiit atuutilertumik erninermut meeravissiartaarnermulluunniit atatillugu sulinngiffeqartarneq sivitsuiffigaarput.

Taassumalu malitsiganik namminersorlutik suliffeqarfiutilinnut atuuttussamik erninermi aningaasaateqarfimmik pilersitsinissamik Inatsisartunut siunnersuummik saqqummiussissaagut.

Aningaasaateqarfimmik pilersitsinikkut ilaqutariinni pilersuisut pisortat namminersortulluunniit suliffeqarfiutaanni suligaluarpata, erninermut atatillugu sulinngiffeqartoqarnerani naligiinnerusumik atugaqarsinnaanissaat aningaasaqarnikkullu patajaannerusumik inissisimalernissaat anguneqassaaq.

*

Kikkulluunniit imminnut ilaquttaminnullu pilersuinissamut pisussaaffeqarput. Ajoraluartumilli ilaqarpugut nalaatat assigiinngitsut peqqutaallutik pilersuisinnaanngitsunik.

Immitsinnut pilersorsinnaanerput piffissami sivisuumi pisinnaanngikkaagat pisortat ikiorsiissutaannik, pisartagaqalernissatsinnut neqeroorfigineqarnissamut periarfissinneqartarpugut.

Naalakkersuisuniit sulisinnaaleqqinnissaq inuup imminut tatigeqqilernissaanut aqqutit pingaarnersaat ilaattut isigaarput. Naalakkersuisuniillu ukiuni kingullerni meeqqatta inuusuttortattalu periarfissaat annertusaavigaagut.

Ilinnialersut amerliartorput, meeqqat ikiorneqarsinnaanerinut periarfissat annertusaavigineqarput, minnerunngitsumillu kommunit qanimut suleqatigalugit toqqaannartumik sullissineq pitsaaliuinerlu annertusarneqarput.

Naalakkersuisuniit annerusumik inerisaaneq pisariaqartutut isigaarput. Inuusuttut amerlanerusut sulilernissamut ilinnialernissamullu piareersartariaqarput. Taamaattumik sulisinnaanngorsaanerup aaqqissuunneqarnera nalilersorparput ilinniartoqarnissamullu inatsisissaq saqqummiullutigu.

Naalakkersuisuniit qularutiginngilarput ilinniartoqarnissamut inatsit akisussaaffinnik pisussaaffinnillu ersarissaasussap inuusuttut periarfissaasa annerulernissaannik kinguneqarumaartoq.

*

Coronap nunatsinnut annguteqqaarneraniit meeqqat atuarfii ilinniarfiillu annertuumik eqqugaapput.

Ilinniartitaanermi unammilligassaq annertooq qiviassagutsigu, ilinniakkamik unitsitsiinnartarneq inuiaqatigiittut iliuuseqarfigisariaqarparput.

Kisitsisit takutippaat ullumikkut ilinniartut affangajaasa maanaannaq unitsitsiinnarnissartik qinertaraat. Tamanna allanngortittariaqarparput ilinniartuuginnarnissaq kajuminnarnerulersillugu.

Ulluinnarni atuartitseriaatsit allanngorput. Atuartut, ilinniartut, ilinniartitsisut aqutsisullu tamaasa qutsavigerusuppakka piffissap unammillernartup iluani atuartsitsinerup ataavaartumik ingerlaanarnissaanut iliuuseqarsinnaasimammata.
Nualluussuup inuiaqatigiinni atuunnerani attaveqaatit atorlugit atuartitsinermut misilittagariligakkat, najugarisaq qimanngikkaluarlugu nunatsinni siunissami ilinniakkamik ingerlatsisinnaalernissaannut aqqutissiuussinissatsinnut atorluarneqarsinnaapput.

Tele Greenland A/S-ip inerisaanera atuartitsinerup aammalu ilinniartitsinerup ingerlaannarsinnaanera toqqammavilerpaa taamallini siunissamut allanik periarfissanik ammaasilluni.

Tele Greenland-ili kisimi ineriartuungilaq. Royal Arctic Line nutaanik aqqutinik ammaassivoq umiarsuillu nutaat atulerlugit. Air Greenland inerisaavoq qulimiguulinnillu timmisartunillu nutarsaalereerluni. Royal Greenland kilisaatinik nutaanik pisaarpoq pisoqqat taarserlugit. Taakkua suliffeqarfiutitta tamarmik pitsaasumik ineriartornerannut assersuutaapput tamarmillu inuusuttatta ilinniarfigisinnaasaannik suliffigisinnaasaannillu pilersitseqataallutik.

Maanna issuaalerpunga
“...Suli isumaqarpit sapersuassasut Inuit kalaallit,
inortuassasut?
Siutit matukkit sapersorisunut.
Ilumut upperaagit?
Sapinngivippugut...” - Augo Lynge
Taamatut oqaaseqarlunga Inatsisartut ataatsimiilluarnissassinnik kissaappasi.