Upernaviup nunaqarfittaani qalerallit tunineqartartut killeqarput

Kangersuatsiaq tunitsiveqanngilaq. Søndre Upernavimmi Aappilattumilu aalisartut Royal Greenlandip tunitsiviinut killilimmik tunisisariaqartarput.

Upernavimmi taassumalu nunaqarfittaasa ilaanni tunitsiviit ataavartumik sulisussaaleqisarput, taamaattumik aalisartut tunisinissaminnut ullorpassuit utaqqeqqaarlutik aatsaat tunisisinnaasarput.
Kangersuatsiamilu aalisartoq tamatumunnga assersuutissaqqippoq. Kangersuatsiaq tunitsiveqanngimmat Kangersuatsiami aalisartut nunaqarfimmut qaninnerusumut Søndre Upernavimmut tunisiartortariaqartarput.
Søndre Upernavimmi aalisartut salliutinneqartarmata kangersuatsiarmiut kingulliullutik Royal Greenlandip tunitsiviutaanut tunisisinnaasarput. Kangersuatsiami aalisartut sila pissutigalugu ilaanni qaammammut marloriaannarlutik killilimmik tunisisinnaasarput.

Tamanna akueriinnarneqarsinnaanngilaq Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq Jens Immanuelsen Upernavimmut, taassumalu nunaqarfittaanut paasisassarsiorluni septembarip 10-annit 15-iannut angalasoq oqarpoq.

Upernaviup nunaqarfittaani Søndre Upernavimmi, Kangersuatsiami aamma Aappilattumi KNAPK-ip immikkoortortaani ataatsimeeqateqartarpoq, aamma Upernavimmi KNAPK-p immikkoortortaani ilaasortat ataatsimeeqatigineqarlutik.
Kangersuatsiami tunitsivik namminersortumit pigineqartoq 2011-mili matuneqarpoq. Taassumali kingorna Kangersuatsiami aalisartut Upernavimmut, Aappilattumut aamma Søndre Upernavimmut qaleralittaminnik tunisisalerput.
Neriuutigaara kangersuatsiarmiut tunisassiorfiup ammaqqinnissaannut ataatsimoorlutik sulissuteqassasut. Aalisartunillu ataatsimeeqateqarama tamanna sulissutigissallugu pingaartikkaat tusaaniarpara. Pingaartittorujussuuaammi nunaqarfimmi tunitsiveqalernissaq, nunaqarfimmimi allamik inuussutissarsiutinik aningaasarsiorfissaqanngilaq, Jens Immanuelsen oqarpoq.

Aalisartut Royal Greenlandip Søndre Upernavimmi aamma Aappilattumi tunitsiviutaanut killilimmik tunisisarput. Søndre Upernavimmi aalisartut tunitsivimmik ullutsinnut naleqquttumik tunisisarnissartik ukiuni arlaqalersuni utaqqivaat, maannakkut tunitsivigineqartumut tunineqartartut killilerujussuummata, aalisartut tamakkiisumik tunisisinnaasanngillat. Aalisakkeriviup qalerallit ullormut tonsit marluk tunisassiarisinnaavai.

Ilisimavara Royal Greenland nunaqarfimmi tunitsiviliortitsissalluni pilersaaruteqartoq. Neriuutigilluinnarpara qanittukkut tamanna piumaartoq, malugisinnaagakku aalisartut nutaamik tunitsivittaarnissaminnut utaqqikatattut.
Aappilattumi aalisartut aamma tunisinnaasaat killilersorneqarput. Royal Greenlandip nunaqarfimmi tunitsiviutaa ukiut ikittunnguit matuma siorna atulersoq tamakkiisumik tunisassiorsinnaaneq ajorpoq sulisussaaleqisarami. Fabrikkip qalerallit ullormut 15 tonsit tunisassiarisinnaavai, ulapaarfiup nalaani sulisut 15-iusinnaasarlutik.

Tamanna sumiiffimmi aaqqiivigineqartariaqarpoq. Aalisartunut eqiingasunut tamanna erloqititsivallaarpoq, qaleralinnik amerlanerusunik tunisisinnaannginnertik pissutigalugu.
Upernavimmi Polar Seafoodip tunisartullu fabrikkiutaat tamaanna aaqqiivigisimavaat sulisunik nunanit allaneersunit sulisoqarluni.

Fabrikkimut tunisanik killilersuinissaq pinaveersaarniarlugu, fabrikkimi sulisut 30-t missaanniissinnaasut, filippinerineersunik arlalinnik sulisoqarpoq.

Royal Greenlandip Upernavimmi fabrikkiani sulisut aamma aalaakkaasumik sulisannginneri pillugit ilisimatinneqarpunga. Fabrikkip ullormut tunisassarisinnaasai 5 tonsiupput, taakku sulisunit sisamanit qulinut amerlassusilinnik suliarineqarsinnaasarlutik.

Qilalukkat puisillu amii
Upernavik taassumalu nunaqarfittaani piniartuuneq pingaarnertut qanga inuussutissarsiutaavoq, puisit qilalukkallu annermik piniagaasarlutik. Maannakkut aalisartut upernaakkut ukiukkullu qilalugarniartarput. Aqutsiveqarfimmut qilalukkat qernertat ukioq manna pisassat 38-upput qilalukkallu 100-t.

Ataatsimiinnerni amerlasuuni oqaatigineqarpoq qilalukkanik qernertanik aamma qilalukkanik qaqortanik piniarnermut akuersissummik tunniussisarneq ajornanngippallaarujussuartoq.

Ilumoorsinnaanngilaq aamma naleqqutinngilaq kinaluunniit umiatsiaaqqamik aalisariummilluunniit peqanngitsoq qilalugarniarsinnaanermut akuersissummik tunineqartarmat. Allaammi tunineqartarput piniarnissamulluunniit sungiussisimanngitsut, ataatsimeeqataasut ilaat taama oqaluttuarput.

Ataatsimeeqataasut isumaqarput qilalukkanik qernertanik qaqortanilluunniit akuersissummik tunniussiniarnermi arfernik angisuunik illersuineq piniarnerlu pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaanni allassimasutut periarfissiisoqariaqartoq.

Eqqarsaatigaara piumasaqaatigineqartut assipaluinik qilalukkanik qaqortanik qernertanillu illersuineq piniarnerlu pillugit nalunaarummut ilanngussaqarniassallunga, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq oqarpoq.

Nunaqarfitsinni tunitsivik, soorlu sulisussaarulluni matuppat, puisittatta amii amernik pisisartumut tunisisinnaasanngilagut. Tunisinnaannginnatsigit puisit amerparparujussui eqqaannartariaqartarpagut, ataatsimeeqataasunit tamanna ilaatigut oqaatigineqartarpoq.

Tamanna nunatta kujataani avannaanilu ataatsimiinnermi arlaleriarlunga tusaavara. Kinaluunniit aalisartup piniartulluunniit puisittaata amiinik pisiortunngorsinnaavoq. Pisiortortoq piniartumit Great Greenlandimillu akunnermiliuttuulluni. Isumaqarpunga sumiiffinni amerlaqisuni piniartut puisit amiinik tunitsivissaqarneq ajortut.

Aaqqissuussineq itinerusumik nassuiaassutiginngikkaluarlugu, isumaqarpunga tamanna aaqqikkumallugu oqaluuserineqartariaqalersoq, isumaqarama piniartortatta amernik tunisinnaannginneri pissusissamisuunngitsoq, Jens Immanuelsen erseqqissaavoq.

Attavigineqarsinnaavoq; Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmi pisortaaneq, Jørgen Isak Olsen. E-mail: jio@nanoq.gl