Meeqqat atuarfiannik immikkut aallussineq

Meeqqat atuarfiat inuiaqatigiinni suliassaqarfiit pingaarnerpaat ilagaat. Nunatsinni ilinniartitaanerni tamarmiusuni meeqqat atuarfiat tunngaviuvoq. Nalunngilarput atuarfik kivitassarujussuusoq, meeqqat atuarfiannilu ineriartortitsiniarluni suliniutit inuiaqatigiinnut aalajangiisuulluinnartuusut. Taamaattumillu suliassaqarfimmi tassani assut pisoqarfiusarpoq, - aamma nalilersuinernit ineriartortitsinissanullu suliniutissanut atasuunngitsunik “Ilinniartitaanerup aaqqissuussaanera eqaatsoq ataqatigiittorlu”. Suliniut inassuteqaatinik arlaqartunik kinguneqartoq maanna politikkikkut suliarineqarpoq.

Meeqqat atuarfiannik 2015-imi nalilersuinerup kingunerisaanik suliniutissanik arlalissuarnik aallartitsisoqarpoq, - sulilu ingerlatsisoqarluni meeqqat atuarfiannut atatillugu, kommunini namminerni ingerlanneqartunik, aammalu Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfimmi kiisalu Ilinniarnermik Ilisimatusarfimmi ingerlanneqartunik. Tassani pineqarput suliniutit - iliuusissat – suliarineqarsimasut atortuulersinneqartartullu nalilersuinernit ineriartortitsinissanullu suliniutissat sioqqullugit suliallu taakkua ingerlanneqarnerinut atatillugu.

Suliniutit tassani ilagaat:

-          KIVITSISA: kommunini ataatsimoorussamik suliniut meeqqat atuarfiannik kivitsinissamik perorsaariaatsinik nutaanik suleriaatsinillu nutaanik aallaaveqartunik.

-          Meeqqat atuarfiannik digitalinngortitsiartuaarneq, ilinniartitsinermi atortunik digitaliusunik suliaqarneq, piginnaasassanik digitaliusunik pilersitsiortorneq aammalu atortulersuusersuineq.

-          Matematikkimut atatillugu immikkut suliniutinik ingerlatsisoqarpoq, misilitsinnerni angusat (3. aamma 7. klassit) naammaginanngimmata, soraarummeernernilu (10. klassini) angusaasartut ukiuni arlaqartuni appariartorsimammata.  

-          Ilinniartitsisunngorniarluni ilinniartitaaneq nutaamik isumaliuusersorluni aaqqissuussaq, atuarfinni pisortanik ilinniartitsineq nutaaq aamma meeqqat atuarfianni atuartitsisartut pisortallu piginnaasatigut ineriartortinneqarnerannik immikkut aallussineq.

-          Oqaatsinut tunngatillugu suliassaqarfimmi oqaatsinik pigiliussisarnerup nukittorsarneqarnissaanik immikkut ilisimasallit suleqatigiit inassuteqaataat sulissutigineqarput.

Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisuugallartup Karl Frederik Danielsen-ip erseqqissarpaa meeqqat atuarfiat ineriartortinneqarmat ingerlaavartumik, ilaatigut meeqqat atuarfianni suliassaqarfimmik 2015-imi nalilersuisimanermik tunngaveqartunik.

”Meeqqat atuarfiat inuiaqatigiinnut assorsuaq pingaaruteqarpoq. Kommuninit tamanit immikkut aammalu Naalakkersuisuniit suliassamik aallussisoqarpoq, ingerlaavartumillu ineriartortitsisoqarluni, - taamaattumik uanga isumaqanngilanga meeqqat atuarfiat uninngaannartoq. Maanna assigiinngitsunik pisoqarfiuvoq, soorluttaaq nalilersuinernit ineriartortitsinissanullu suliniutissani inassuteqaataasunik amerlasuunik siunnersuuteqartoq aallartinneqarsinnaasunik”, taama oqarpoq Naalakkersuisoq Karl Frederik Danielsen.

Meeqqat atuarfiat aamma ilinniartitaanerit

 ”Nalilersuinernit ineriartortitsinissanullu suliniutissat kinguneqarsimapput inassuteqaatinik amerlasuunik meeqqat atuarfiannuinnaq tunngasuunngitsunik, kisiannili aamma siunertaqartunik ilinniartitaanernut ikaarsaartarnerup pitsaanerulernissaanik amerlanerusut ilinniagaqartalersinnaaqqullugit. Soorunami tamakkua politikkikkut peqqissaartumik suliarineqassapput, suliniutissat avungarsuaq sunniuteqarsinnaammata. Suliat maannamut ingerlanneqareersut annertuut akueraagut, suliniutissallu aggersut aallartinneqarsinnaasut tamaasa qilanaaraakka, inassuteqaataasut politikkikkut suliarineqareerpata aallartissinnaammata”, taama oqaaseqarpoq Naalakkersuisoq Karl Frederik Danielsen.

 

Annerusumik paasisaqarniartut attavigisinnaavaat Naalakkersuisup allattaa Rosa Thorsen, ugguuna rosath@nanoq.gl imalt. +299 553303