Diplomatiip aqqutaa isorartooq: Kalaallit Nunaata USA-llu suleqatigiinnerat

Allattoq: Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq, Ane Lone Bagger

"Nunarput nunatut allatulli nunanik allanik suleqateqarnissamik pisariaqartitsivoq, soorlu nunanik ataasiakkaanik illugiilluni suleqateqarnermik, nunallu tamalaat akornanni kattuffissuarnik suleqateqarnermik nunallu arlallit suleqatigiinnerannut akuleriillutik suleqatigiinnermik. Taamaattumik Naalakkersuisut nunat nunatsinnut pingaaruteqartut qaninnerusumik suleqatiginiarlugit ukiuni arlaqalersuni suliniuteqarsimapput Kalaallit Nunaata soqutigisai isiginnittariaasialu avammut tusarliuttarnissaat qulakkeerumallugit.

 

Ilaatigut tamanna pissutigalugu nunarput 1992-imi Bruxellesimi sinnniisoqarfimmik ammaavoq, kingusinnerusukkullu tamanna aamma 2014-imi Washington D.C.-mi, 2018-imilu Reykjavíkimi sinniisoqarfinnik ammaanernik malitseqarpoq. Suliniutit taamaattut aqqutigalugit nunarsuatsinni suleqateqarnerulernissaq pimoorussisumik ineriartortinniarlugu ilungersuuteqarsimavugut, soqutigisagut nakkutiginiarlugit, qulakkeerniarlugit malunnartinniarlugillu. Ukiut tamaasa Naalakkersuisut Nunanut Allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat saqqummiullugu nunatta nunanut allanut tunngassutilinnut soqutigisaanik suliaanillu imaqartoq.



Qanimut ajunngitsumik pitsaasumillu politikikkut suleqatigaara nunanut allanut ministeri Jeppe Kofod. Aammattaaq Nuup Københavnillu akornanni allaffissornikkut pitsaasumik suleqatigiittoqarpoq. Pingaartuuvorli paasissallugu nunarput sinnerlugu nunani allani aallartitatut sulisorisavut diplomatiummata inuiaqatigiit ilutsinni aaqqissugaanitsinnik politikikkullu pissutsinut paasisimasaqarluartut, oqaatsitsinni kulturitsinnilu toqqammaveqarluartut. Sinniisoqarfivut Nuummilu nunanut allanut naalakkersuisoqarfipput qanimut suleqatigiipput nunani assigiinngitsuni ambassadeqarfinni diplomatit danskiusut Københavnimilu nunanut allanut ministereqarfik suleqatigalugit ataqatigiissaarisarlutik. Diplomativut suleqatigiinnermi tassani Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni nunanut allanut tunngassutilinni politikeqarnikkut kunngeqarfiup iluani suleqatigiinnermut pissutsit pitsaasumik ingerlanneqarnissaannut qulakkeerisuusarput. 

 

 

Issittumi politiki:

Soorlu malunnarsiartuinnartoq Issittoq nunarpullu nunat tamalaat akornanni soqutigineqariartuinnarpoq. Ineriartorneq tamanna 2008-mili malunnarsiartorsimavoq, taamanimi nunat tamalaat akornannit nunanut allanut ministerit allaat nunanit pissaanilissuarnit USA-meersut Ruslandimeersullu Ilulissiarput Ilulissani Nalunaarut atsioqatigiissutigiartorlugu Issittoq tamaat nunarsuatsinni sakkuaaffiussanngitsoq paarlattuanik Issittumi nunat akornanni politikikkut aningaasarsiornikkullu suleqatigiiffiussasoq.

 

Ilulissani Nalunaarut 2018-imi naqissuserneqaqqippoq, tassanissaaq nunarput qaaqqusisuuvoq. Qularutigineqassanngilaq Issittoq eqqisseqatigiiffiussasoq suleqatigiiffiussasorlu Naalakkersuisunit pingaartitariuaripput.  

 

Taamaattoq Issittumi politikikkut ineriartorneq maannamut atuuttoq  arajutsisimassanngilarput, Issittumullu tunngassutilinni oqaloqatigiinnernut akuulluartariaqarpugut, soorunami Naalagaaffeqatigiinnerup iluani Issittumi nunat tamalaat akornanni politikeqarnermut sunniuteqartumik pissusissamisoortumillu nipilimmik oqartussaaqataalluta, aamma Issittumi Siunnersuisoqatigiinni.

 

Ukiuni qulikkaani kingullerni Issittumi allanngortoqarsimavoq, ilaatigut tamanna silaannaap pissusaata allanngorneranik pissuteqarpoq, immakkullu angallaviusinnaasut ammarnerisigut, aatsitassarsiornerup takornariaqarnerullu annertusineratigut. Ukiunissaaq qulikkaani kingullerni nunat pissaanilissuit akornanni pissutsit allanngorsimapput, naak tamanna Issittup avataani annerusumik malunniuteqqaaraluartoq.

 

Taamaattoq Issittumi sakkutooqarnikkut pissutsit annertusinerat ukiuni kingullerni malunnarsisoq tappiiffiginngilarput. Eqqaamasariaqarparputtaaq sakkutuut Issittumi sammisaat sakkulersornermut tunnganngikkaluartut sakkutooqalernerulernermik nassataqarsinnaammat, soorlu annaassiniarnermut avatangiisinullu nakkutilliinermut tunngassutillit eqqarsaatigissagaanni. 

 

Issittumi pissutsit allanngornerat pissaanilissuit akornannut attuumassuteqaannanngillat, uagutsinnut Issittumi najugaqartuusunut annertuumik aamma attuumassuteqarput. Issittumi najugaqartuunerput iluatigalugu aalajangiisussaanerput oqartussaanerpullu sulissutigissavarput sinniisuuffigalugulu, Issittumilu pissutsit allanngornerisa nassatarisaat uagutsinnut iluaqutaassapput, politikikkut silaannaalluunniit pissusaa pissutigalugu allanngorpata.

 

Nunatta inissisimanera eqqumaffigineqartorujussuanngoqqavoq, imaluunniit allatut oqaatigalugu nunarsuup ilaani qitiusutut inissisimanerput kingumut soqutigineqaqqilersimavoq. Tamanna ukiuni kingullerni malugisimavarput ingammik amerikamiut aqutsisoqarfianniit atorfilittanit qaffasissumik inissisimaffeqartunit tikinneqakulaneruleratta. Atorfilittat taakku tikittartut pernarlutik aatsaat nunatsinnut tikittartuupput, taamaattoq oqarsinnaavugut Naalakkersuisut anguniakkatsinnik pilersaarutitsinnillu nunatta inissisimanera aningaasaqarneralu pillugit aatsaat taamatut saqqummiisalinngilagut.  

 

USA-mik suleqateqarneq:

Washington, D.C.-mi sinnniisoqarfipput 2014-imili ammarmat tassuuna niueqatigiinneq, suleqatigiinneq taartigeeqatigiittarnerlu pillugit siuarsaasimavugut, tamatumalu saniatigut kalaallit nipaat tusarliuttarparput soqutigisavullu attuumassuteqartunut assigiinngitsunut diplomatii aqqutigalugu tusarliuttarparput kunngeqarfiup ambassadia Washington D.C.-mi Whitehaven Streetimi inissisimaffeqartoq atorlugu.

 

Naalakkersuisut USA-mik niueqateqarneq ineriartorteqqikkusuppaat, suliarlu tamanna 2004-mili Igalikumi isumaqatigiissutit atsioqatigiissutigineqarmalli ingerlanneqartuarsimavoq. Taakku tassaapput isumaqatigiissutit arlariiusut, ilaatigut Amerikamiut sakkutooqarnikkut Pituffimmiinnerannik nassuiaatitallit, aammattaaq USA-p nunattalu akornanni sakkutooqarnerup avataatigut atituumik suleqatigiinnissamik imaqartut, isumaqatigiissut nunarput sinnerlugu taamanikkut Nunanut Allanut Naalakkersuisorisatta akisussaasup atsiorsimasaa.

 

Taamaattoq qanimut suleqatigiinnissap pilersinnissaa piffissartornartuuvoq, Igalikumilu isumaqatigiissutip 2004-miilli neriuutigisatsinnit angusaqarfissai manna tikillugu killeqarsimapput. Suleqatigiinnissap pilersinniarnissaa sivisusimagaluartoq, taamaattoq isumaqarpugut USA-mik suleqateqarnissap sinaakkutissartai annerusumik isigalugu ilorraap tungaanut ingerlasut.

 

Naalakkersuisut aamma qaninnerusumik amerlanerusunillu attaveqalersimapput, USA-mi naalagaaffeqatigiinni naalakkersuisunuunnaanngitsoq, aammattaaq naalagaaffiup immikkoortortaanut Mainemut Alaskamullu. Taamatut naalagaaffiup immikkoortortaasa ataasiakkaat ilaannik suleqateqarneq pissusissamisoorpoq, pingaartumik Maine uagutsinnut ungasinngitsumiimmat niueqatiginissaanullu piukkunnaateqarmat. Taamatuttaaq Alaska naleqqulluarpoq, nunatsinnisulli Issittumi inissisimanera piinnarnagu, aamma naggueqatitsinnut tassani najugaqartunut kulturikkut oqaatsitigullu qaneqigatta.  

 

Taamatuttaaq Amerikami naalagaaffeqatigiit inatsisartuisa (Congress) ilaasortaannut attaveqalersimavugut, taakkulu ilaasa Amerikap nunanut allanut politikeqarneranut sunniuteqartuusut nunarput tikeraartarsimavaat.

 

Aamma USA-mi inuit nunatsinnit suleqateqarnissamik pingaartitsisut attaveqarfigilersimavagut. Taakkununnga nunatta periarfissai pillugit ilisarititsillutalu pilerisaarisarsimavugut, nunatta aningaasarsiornikkut siuariartorneranik imminullu nammassinnaasumik aningaasarsiornissarput pillugu qanoq suliniuteqartuunerluta ingerlaavartumik ilisimatitsisarsimalluta.

 

Inuussutissarsiortut aamma USA-mik attaveqarnissamik suliaqarsimapput, pingaartumik Royal Arctic Linep Eimskipimik suleqateqarnera ilimanaatilerujussuaq eqqaaneqassaaq. Taamatullu Royal Greenland Bostonimi allaffeqarfimmik tuniniaaviutigisussamik ammaasimavoq, Mainemiit biilerluni akunnermik ataatsimik ungasissuseqartumik. Tassa inuussutissarsiortortatta Amerikami Avannarlermi tunisassiorfinnut qaninnerusumik niueqateqalernissaannut ineriartortitsineq tamaat isigissagaanni pitsaasumik ineriartorfiuvoq.

 

Suleqatigiinneq imminullu iluaqutigineq - Pituffik

Naalakkersuisut Danmarkimi naalakkersuisut peqatigalugit, sulissutigisimavaat amerikamiut sakkutooqarfiata Kalaallit Nunaanniinnera sapinngisamik annerpaamik iluaqutiginiassallugu. Tassani ingammik kiffartuussinissamut isumaqatigiissut qitiuvoq, tamannalu USA-mut arlaleriarluta taakkartortarsimavarput, aamma amerikamiut politikerit atorfilittallu toqqaannartumik ataatsimeeqatigisarnerisa nalaanni.

 

Malunnartumik nunatsinnut tunngasut amerikamiut nutaamik soqutigilersimavaat, tassani ilaatigut eqqarsaatigineqarluni marloqiusamik iluaqutigisinnaasatsinnik (dual-use) aningaasaliisarneq.

 

Naalakkersuisut piumasaraat suleqatigiinnerup iluani pingaarnertut Pituffimmi kiffartuussinissamut isumaqatigiissut aaqqiivigineqartariaqartoq.

Suleqatigiinnerup tunngaviusumik qiterpiaa tassaassaaq kiffartuussinissamik isumaqatigiissummut tunngasoq. Tassa aaqqiissutaasussaq pissusissamisoortumik Pituffimmut attuumassuteqarpoq, aammattaaq nunatsinnut tigussaasumik aningaasarsiornikkut naleqassaaq aamma siunissamut tunngasunut qulakkeerisuussaaq.

Suleqatigiinneq, taamatuttaaq aatsitassarsiornerup iluani:

Soorluttaaq naluneqanngitsoq nunarput aningaasarsiornikkut imminut napatittussaq, isertitaqarfissanik ataasiakkaaginnarnik aningaasarsiorfeqanngitsoq pilersinniarlugu Naalakkersuisut ataavartumik sulipput. Soorlu nalunngikkipput ullumikkut aalisarnikkut isertitat Naalagaaffiullu tapiissutai annerusumik isertitaqarfigaavut. Amerlanerusunik isertitaqarfeqalernissaq anguniarlugu takornariaqarneq ineriartortinniarneqarpoq, imerpullu minguitsoq avammut tuniniarneqassaaq aatsitassarsiornerlu ineriartortinneqassalluni.

 

Aatsitassaatitta amerikamiunit soqutigineqarnerat nutaajunngilaq. Siusinnerusukkut nunatsinni aatsitassarsiornermi amerikamut tunisassiortarneq pingaaruteqartuusimavoq, ingammik orsugiak Ivittuunit 1800-kkunnili USA-mit pisiarineqarluartarsimavoq. Nunatta geologiia kingumut amerikarmiunit soqutigineqalersimasoq malunnarseqqippoq. 

 

Maluginiassalluguttaaq pingaaruteqarpoq maannakkut pisut siusingaatsiartukkut aallartissimammata, tassami amerikamiut nunanut allanut ministereqarfiata State Departmentip aatsitassarsiornikkut ineriartortitsinerat ullumikkut aqutsisut siuliinili aallartissimammat, taamani Obama præsidentiunerata nalaani Issittumi Siunnersuisoqatigiinnut USA-p siulittaasoqarfik tigummigallarmagu. Taamanikkut aamma USA-mi nunatta sinnniisoqarfia ammarneqarpoq.

 

Erseqqissarneqassaaq Naalakkersuisut nunnatta soqutigisai sulissutigiuarmagit. Suleqatigiinnermi tassaavoq peqatigiilluni ilungersuuteqarneq, illuatungeriinnut iluaquteqarnissamik pissusissamisoortumik nassataqartussaq. Tamannalu pissutigalugu USA-p aatsitassaatitsinnik soqutiginninnera tupigusuutissaavallaanngilaq. Taamaattoq kitaatungitsinni sanilersuatsinnik suleqateqarnissaq nunanik allanik suleqateqarnissatsinnut mattussisuunngilaq.

 

Nunanik tamalaanik allanik suleqateqarnissaq ammaffigiuaannarparput, aamma aatsitassarsiornermi. Kisianni aatsitassat pillugit suleqatigiinneq nunanillu allanit aningaasaliiffigineqarnissaq inatsisit malittareqqusallu uagut pilersitavut naapertorlugit tamakkiisumik tunaartaqarlunilu ingerlanneqassaaq.     

 

Nunatsinni USA-milu soqutigisaraarput ajunngitsumik nunatut sanileriissutut attaveqartarnissarput, aamma aatsitassarsiornitta ineriartornissaanut suleqatigiinnissamut neqerooruteqarnikkut tamanna pissasoq eqqarsaatigalugu. Taamatut suleqatigiilerneq nalunaarutigineqaqqammersoq 2015-imili aallartissimavoq, kisianni aatsaat siorna juni qaammat 2019-imi tigussaasumik tamanna kinguneqarpoq isumaqatigiissutit atsiorneqarsimasut qulaani eqqaaneqartut marluk piviusunngortinneqarmata.

 

Isumaqatigiissutit taakku tunuliaqutaralugit siorna ukiakkut Kujataani timmisartut atorlugit nunatanik misissuisoqarpoq. Suliniut tamanna USA peqatigalugu ingerlanneqarpoq taakkunanngalu aningaasalersorneqarluni, paasissutissallu katersorneqarsimasut tamarmik kikkunnit tamanit atorneqarsinnaalissapput.

 

Suleqatigiinneq nunatullu eqqaamioriinneq pitsaasoq:

Maanna naalakkersuisoqarfivut aqutsiviillu tassunga tunngassutillit State Department peqatigalugu suleqatigiinnissaq nutaaq ilusilersorlugulu timitalersortussanngorpaat, makkunani oqartussaaffigisatta ataaniissapput; ilinniartitaaneq, inuussutissarsiorneq, nukissiuteqarneq aatsitassaqarnerlu, tamannalu 12,1 mio. USD-nik naleqassaaq.


Naggasiullugu kissaatigissavara kititsinni sanilersuatta suleqatiginerata pissusissamisoortup ilusissaa nutaaq tamatsinnut iluaqutaassasoq, nunattalu aningaasarsiornikkut ineriartorneranut pitsaasumillu USA-mik sanileqarnitsinnut tapersiilluassasoq."