Oqaaseqaat: Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfiup aalisarneq paasisat ilisimaneqareertut aallaavigalugit misissoqqissaarpaa

Sermitsiap ilanngutassiami ”Finanslov: Politikere overhørte advarsel” isornartorsiornartippaa, Naalakkersuisut coronamik ajornartorsiut ilimagisimanngikkaat. Erseqqinnerusumik tusagassiorfiup Naalakkersuisut imaluunniit Inatsisartut, november 2019-imi Aningaasaqarnermut Inatsit 2020 suliarineqarmat coronamik ajornartorsiut (aalisarnerup akiisa ilaanni appartitserujussuartoq)  ilimagisimanngimmassuk orulussutigaa. Ilisimaneqareertutut 31. December 2019-imi Kinap WHO virusi nutaaq pillugu nalunaarfigimmagu aatsaat corona virusi tamanut paasitinneqarpoq.

Allatut oqaatigalugu: Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit imaluunniit Naalakkersuisut ilimagisimanissaannut periarfissaqarsimanngillat.

Taamaammat Sermitsiap ilanngutassiani Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit nalunaarutaat 2019-imeersoq paasinerlussimallugu allassimavaa. Nalunaarusiami Siunnersuisoqatigiit saniatigut Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut sanngiiffiinik nalilersuinermik saqqummiussipput. Tamanna erseqqissarniarlugu siunnersuisoqatigiit saniatigut aamma sunniutissat misissoqqissaarpai aalisakkat tamarmik 20%-imik akii appariarnerisigut. Siunnersuisoqatigiit nammineq appariarneq annertuutut isigaat, kisiannili qanga akigititaasimasunut sanilliunneqarsinnaalluni. Siunnersuisoqatigiit naatsorsorpaat, taamatut akinik appariarneq toqqaannartumik pisortat isertitaannut 230 mio. kr.-nik annaasaqartitsissasoq. Tassuunalu toqqaannanngitsumik sunniutit, soorlu suliakinneruneq, pisortat aningaasaqarneranut ilaapput. Taamaammat Siunnersuisoqatigiit aalisarnermi akit nikerarnerat aningaasaqarnitsinnut sunniuteqartorujuusut tupinnanngitsumik inerniliipput.

Taamaasilluni Siunnersuisoqatigiit aalisakkat akiinik appariarneranik siulittuisimanngillat. Taamaammat Inatsisartut imaluunnit Naalakkersuisut mianersoqqussummik tusarnaarsimannginnerannut isornartorsiuineq naleqqutinngilaq. Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit pingaarnermik oqariartuutaa tassaavoq, Aningaasanut Inatsisissatut Siunnersuutip aalisarnermut akitsuutikkut isertitai annertuallaartut, kisiannili aappaatigut nunatta aningaasarsiornera assigiinngiiaassasoq, aalisarneriinnaq suliffigalugu aningaasarsiussannginnatta. Naalakkersuisut siunnersuisoqatigiit isumaqatigai.

Kisianni Sermitsiap ilanngutassiaa nalornissutinik imaqarpasippoq, suut naatsorsuinermi atortut suut aalisarnermi akitsuutikkut iluanaarutit pillugit atorneqartarnersut tunngatillugu; pisuussutinit iluanaarutinut akileraarut.

Pisuussutinit iluanaarutinut akileraarut aalisakkanik avammut tunisinernut nalinginnaasumik akileraarutaavoq. Akileraarut qaffattarpoq appartarlunilu aalisakkat akii malillugit. T.i., aalisakkat avammut tunineqartut akii qaffasippata, taava akileraarut qaffassaaq.  

Nalinginnaasumik aalisarnermi paasisat ilisimaneqareertut tunngavigalugit akiusussat naatsorsorneqartarput. Aalisarnikkullu isertitat naatsorsorneqartarput mianersornissamik tunngavik malillugu. T.i.,  pisassarisat tamaasa 100%-imik pissarsiarinissaanut aningaasaliisoqartanngilaq, assigisaanillu akit naatsorsuutigisattut qaffasissusaannut aningaasaliisoqartarnani.

Aningaasaliineq taamaammat aalisakkat akigititassai pillugit paasisassat pitsaanerpaat tunngavigalugit  pisarpoq – aalisakkallu ataasiakkaat TAC naatsorsuutigineqartoq atorluarneqarnissaa. Naatsorsuinermi tassani aalisakkat amerlassusaat, ukiumi pisarineqartut, aalisakkanik nioqqutissanik piumasaqarneq kiisalu minnerunngitsumillu: aalisakkat akiisa nikerarnerat. Kingullermi taasat ukiumit ukiumut nikerarput.

Ukiumi ataatsimi aalisakkanik piumasaqarneq annertusinnaavoq, ukiullu tulliani piumasaqarneq annikilluni. Aalisakkallu akii ukiumit ukiumut nikerartorujuupput, soorlu aalisakkap aalajangersimasup akia 20 procentimik ukiup sisamararterutaata iluani apparsinnaavoq, sisamararterutillu tulliani nalini utertillugu. Tunisassiorfiit aamma avammut tunisinermi akigititai nikerarput. Tunisassiorfik ataaseq aalisakkut aalajangersimasumut akisuumik tunisinnaavoq, tunisassiorfillu alla akikinnermik tunisilluni. Naggasiullugu minnerunngitsumillu, aalisagaq ataasiakkaamut akianik appaat aalisakkap allap akitsorneranik oqimaaqatigiissaarsinnaavoq.

Nunarsuarmi aalisakkerinerup coronamik ajornartorsiutip nerisassiornermut immikkoortortaqarfimmi (restaurantit, kantinat il.il.) akinik appariartitserujussuartoq ersersippaa. Atugassanik pisiniarfinnilu (pisiniarfinni aalisakkanik tuniniaaneq) akinik appariartarneq akulikinngikkuni annikittarsimavoq. Akit taamatut sunnertissimanerat, aalisakkerinermut aningaasalerisunit imaluunniit aalisarnermi tatigineqartunit naatsorsuutigineqanngilaq. Peqqut taaneqartoq malillugu aamma akinik appariarneq naatsorsuutigisimassagipput naleqqutinngilaq.

Qanormita Sermitsiaq qisuariarsimassagaluarpa, Naalakkersuisut aalisakkanut tamanut 20%-imik annikinnermik aningaasaliisimagaluarpata, sipaarniutinillu ukiumut 230 millioner kroninik ilallugit, 2019-imi Aningaasaqarnermut Inatsit 2020 suliarigatsigu?

Tusagassiorfiup oruluffigissagaluarpaa, Naalakkersuisut piaaralutik aningaasaliinikinnerat ingasattumik mianersornissamik tunngaveqarlutik. Tusagassiorfik pissutissaqarluarsimassagalurpoq…

 

Inussiarnersumik Inuulluaqqusillunga

Vittus Qujaukitsoq, Aningaasaqarnermut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq

Attavissaq:

Martin Christiansen (Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik)

Toqq/direkte 345651

MCHR@nanoq.gl