Ukiortaami oqalugiaat 2020

Asasakka innuttaaqatikka,

Ullaaq ukioq nutaarluinnaq iterfigaarput. Ukioq nutaaq piffinnik nutaanik imaqartussaq aallartippoq. Neriuutigaara tamassi nuannersumik juullip pilluarnartui atorsimassagisi, peqqillusilu ukiumut nutaamut iserluarsimassasusi.

Ukioq qimatarput 2019-i ukiuuvoq immikkuullarissoq. Ukiormi tassaasimavoq nunatta namminiileriartuaarnissaanut eqqarsaatip 1959-imi Jørgen C. F.  Olsen-iugaluup saqqummiuteqqaarneraniit ukiut 60-it qaangiuffiat. Namminersornerulluni Oqartussat eqqunneqarneraniit ukiut 40-nngorfiat. Namminersorlunilu Oqartussaaffiup ukiut qulinngortorsiorfia.

Ukiorpanni sapiissuseqarluta alloriarnerit annertuut tigusarsimavagut. Sulili namminiilivinnissamik sinnattup aanaakkunnik aataakkunnik, ningiukkunnik ittukkunnik, kingornussimasatta piviusunngortinnissaanut aningaasarsiorfissanik nutaanik suliffissanillu nutaanik pilersitsinissamut sapiissusermik annermik peqartariaqarpugut.

Nuannaarutissaavoq inuusuttagut amerliartuinnartut ilinniakkaminnik naammassinnittarmata, ingerlaqqinnitsinni nammaqataasussat. Pisariaqarporlu ilinniakkaminnut naapertuuttumik nunatsinni suliffeqarnissaasa qulakkeernissaat.

Ukioq 2019-i tassaasimavoq piffinnut nutaanut sapiissuseqarluni alloriarnermik imalittut eqqaamaneqartussaq.

Mittarfissuit nunatsinni ineriartortitsinermut aallartisaaqataasussat Ilulissani, takornarissat tikerarluartagaanni, Nuummilu, nunatsinni illoqarfiit annersaanni, sanaartorlugit aallartisarneqaleruttorput. Ukiumilu uani nutaami Qaqortumi mittarfissaq sananeqalissooq.

Mittarfissuit aqqutigalugit avataaniit nunarput tikikkuminarsassavarput – nunarsuaq qaninnerulissavarput – Imarpik ikaarlugu ilaqutariit imminnut qaninnerulersissavagut.

Ilulissani, Nuummi Qaqortumilu akunnittarfinnik sanaartornissamut aningaasaliisartut namminersortut piareersimallutik suaaruteqareerput – siulliillu sanaartorlugit aallartinneqareerput.

Nuannerpoq takullugu, alloriarneq nutaaq namminersorlutik suliffiutilinnit tigulluarneqarmat, periarfissanillu nutaanik eqqarsalersitsimmat. Ineriartortitseqataanissamut kajuminnerat nunatsinni aningaasaqarnikkut suliffissanillu nutaanik pilersitsinikkut iluaqusiissapput.

Illoqarfiit anginerit kisiisa tikikkuminarsassanngilagut. Suluusalinnik mittarfeeraliornissat sananeqarnissaannut alloriarnissat tullinnguupput. Uummannami, Qeqertarsuarmi, Qasigiannguani, Kangaatsiami, Narsami, Nanortalimmi, Tasiilami Ittoqqortoormiunilu sanaartornissamut pilersaarusionerit 2020-mi ingerlanneqassapput.

Nunatsinni illoqarfiit anginerit mikinerillu, nunaqarfiit annerit minnerillu tamarmik immikkut ilisarnaateqarput, nukittuffeqarput ineriartornissamullu periarfissaqarlutik.

Nunatsinni sumiiffiit tamarmik aalisarnikkut, suliffissuaqarnikkut, aatsitassarsiornikkut takornariaqarnikkullu periarfissaat naapertorlugit sapinngisamik naligiimmik ineriartornissamut periarfissaqarnissaannut Naalakkersuisuniit sulinerput ingerlateqqissuarput:

  • Inuussutissarsiornikkut ineriartornermut imminut nappassinnaasumut tunngavisseeqataassaagut,
  • Nunarput tamakkerlugu innuttaasut atugarissaarnerulernissaannut aqqutissiuusseqataassaagut,
  • Innuttaasut qanimut oqartussaaqataanerisa sullinneqarnerisalu nukittorsarnissaat sulissutigissavarput.

Nunatsinni inuuniarnikkut atugarisat pitsanngorsaavigineranni pisariaqarpoq akit iluanaarutissiisarnerillu nakkutigilluarneqarnissaat. Taamaammat Naalakkersuisuniit 2020-mi akinut iluanaarutissiisarnermullu nunatsinni inatsiseqalernissaq sulissutigissavarput.

*

Ullumikkut aalisarneq nunatta aningaasarsiornikkut nappatigaa tamatsinnut pingaaruteqarluinnartoq. Ukiunilu tulliuttuni suli suliffissaqartitsinermut aningaasaqarnitsinnullu pingaarutilittut inissisimaannarnissaa qulakkeertariaqarparput, kinguaassagut aamma eqqarsaatigalugit.

Mittarfissuit naammassippata avammut aalisakkanik tuniniaasinnaaneq ajornannginnerulissooq, nunanullu sanilitsinnut unammillernissatsinnut toqqammaviginnerulissalluta.

Aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuaq ukiuni arlalinni eqqartorneqareerluni martsip qaammataa 2019-i Naalakkersuisunit pilersinneqarpoq.

2020-imi juunip qaammataa aalisarnermut inatsisissatut siunnersuummik aammalu nungusaataanngitsumik pijuartitsinissaq siunertaralugu aalisarnerup ingerlanneqarnissaanut pilersaarutinik tunniussinissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmiit siunnersuutit tigunissaat pissangallunga utaqqivakka, ataatsimiitsitaliamullu attuumassuteqartut tamaasa sulilluarnissaannik kissaappakka.

Nunatta avataani ilaquttatik qimallugit avataasiortut juullimi ukiortaamilu pilluaqquakka, sulilluarnissaannillu kissaallugit.

*

Ukioq 2019-i nunatsinnut aningaasarsiornikkut inuussutissiornikkullu ingerlalluarfiuvoq.

Innuttaasugullu sulerusussuserput qaffakkiartorpoq. Ukiunimi kingullerni nunatsinni malunnaatilimmik innuttaasut suliffillit amerleriarsimapput, malitsiganik suliffissaaleqisutut nalunaarsorneqarsimasut ikileriarsimapput.

2015-imiit sulisitsinermi periusissiap ullumikkumut ingerlareerneraniit takusinnaalerparput ukiuni kingullerni iliuusaasimasut ilorraap tungaanut alloriartitsisut.

Periusissiami inuusuttut immikkut maluginiarpagut. Kisitsisimmi malillugit suliffissarsiortutut allatsittartut tassaakkajupput inuusuttut ilinniakkaminnik naammassinninngitsoorsimasut ilinniakkaminnilluunniit unitsitsiinnarsimasut.

Nunani Avannarlerni misissuinerit takutippaat inuusuttut siusinaartumik piginnaanngorsarlugit ikiorserneqanngikkaagamik ukiorpassuarni pisortaniit ikiorsiissutinik ingerlaavartumik pisartagaqalersartut.

Sulisitsinermi periusissiap ingerlareernerani takusinnaavarput inuusuttut suliffissarsiortut 18-iniit 29-nut ukiullit 2014-imiit 2019-ip tungaanut 35%-imik appariarsimasut.

Tamanna tamatsinnut nuannaarutissaavoq. Tamaanngali unissanngilagut, suliumassuseq suliffissaqarnerlu suli inerisassaqqissavagut.

Sulineq imminut akilersinnaanerulissooq suliffeqarnermut ilanngaatip atuutilerneratigut. Aaqqiissut pigaartumik appasissumik akunnattumillu isertitaqartartunut malugineqarumaarpoq.

Suliffeqarfinnullu nunarput ingerlatsivigissallugu pilerinarnerulissooq suliffeqarfiit akileraarutaasa 5%-imik 2021-miit appartinneratigut.

Akileraarutip appartinnerata annertussusaa alloriarnerinnaavoq siulleq, nunammi saniligut unammillertariaqarpagut.

*

Nunatta aningaasarsiornikkut inerisarnerani inuiaqatigiittut peqqinnarnerusumik inuuneqarnissap anguniarnissaa pingaaruteqarpoq.

Ukioq nutaaq 2020-i aallarnerfigalugu Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiat ukiuni qulini tulliuttuni nunatsinni innuttaasugut nunarsuarmi timikkut eqeersimaarnerpaatut inissisimalernissatsinnut suliniutini aallartippaa.

Tamannalu Naalakkersuisuniit tamakkiisumik tapersersorparput. Ukiummi arlaqanngitsut tikillugit timerput kisiat inuuniarnitsinnut nerisassaqarniarnitsinnullu isumalluutigalugu ingerlasimavugut. Ullumikkulli pissutsit allanngornikuupput – ilorrisimaarnerput salliuallaalersimavoq.

Kajumissaarusuppassi Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiata anguniagaa annertooq tamanit tapersersoqqullugu!

Peqqinnissaqarfik inuiaqatigiit inooriaatsitsinnut pingaaruteqarluartut ilagaat. Peqqinnissaqarfimmilu sulisut ullut tamaasa, ulloq unnuarlu, innuttaasugut ikiorniarluta assatik isaassimavaat.

Eqqaamajuaannarnerli ajorparput peqqinnissaqarfimmi sulisut ulluinnarni suliaat unammillernartut inuiaqatigiinnullu pingaaruteqaqisut pillugit nersualaartarnissaat.

Peqqinnissaqarfimmi sulisut innuttaasut immitsinnut paarinerulernissatsinnut kajumissaarutaat anngukkusuppara. Inuiaqatigiit nappaatinik assigiinngitsunik eqqugaasarnerput ukiuni kingullerni annertusiartorsimavoq, tamannalu pinaveersaartinniarlugu inuttut ataasiakkaatut immitsinnut paarinerulernikkut iliuuseqartariaqarpugut.

Uani ukiortaami oqalugiarninnut atatillugu peqqinnissaqarfimmi sulisut innuttaasugut tamatta sullimmatigut qutsavigiumavakka, ukiunilu tulliuttuni peqqinnissaqarfiup ineriartorteqqinnissaanut suleqatigiinnissatsinnut qilanaarpunga.

Nunaqqativut Danmarkimi nunanilu allani peqqissartariaqartut eqqaamavakka, peqqissilluarnissaannillu kissaallugit.

Upalugaarsimanermullu sulisut, politiit, qatserisartut allallu inuiaqatigiittut toqqissisimanissarput pigaartillugu sulimmata qutsavigaakka.

*

Meeqqat peqqinnartumik nuannersumillu meeraanertik atussavaat, toqqissillutik inerikkiartornissamut pitsaasumillu inuuneqarnissamut aqqutissiuunneqarlutik.

Ukioq manna Naalagaaffiit Peqatigiit meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutaata ukiut 30-nngorlugit nalliussineqarneranni Nunarput sinnerlugu Naalakkersuisut siulittaasuattut anguniakkat naqissuseqqippakka.

Meerartatta tamarmik meeqqatut meeraaneq misigissagaat qulakkeerniagassaraarput ataatsimoorluta.

Pinngitsoorusunngilanga Meeqqat Illersuisuat suliaanut kusanartunut qujaffigissallugu, meeqqallu isummersortarfiat NAKUUSA aqqutigalugu meeqqat inuusuttuaqqallu inuiaqatigiinni oqalliseqataanerat pillugu qutsavigissallugit.

Oqariartuutisi tusaavakka, aamma malitseqartinnissaat ilugersuutigissavara.

Ullumikkut pinngitsuuisinnaajunnaarsimanermut katsorsaaviit neqeroorutigisinnaasaat pitsanngoriartorput.

Innuttaasut najugartik qimanngikkaluarlugu akeqanngitsumik katsorsarneqarsinnaanerannut periarfissat ALLORFIIT aqqutigalugit amerlinissaannut pilersaarutit ingerlappagut.

Kisitsisit takutippaat katsorsartinnertik naammassinagu unitsitsiinnartartut amerlanersaat tassaasut meeqqat inuusuttullu. Naalakkersuisuniillu maanna suliaqartitsivugut katsorsaariaatsit meeqqanut inuusuttunullu tulluarsakkamik nunatsinni peqalernissaq – pilersaarummillu 2019-mi saqqummiussinikuulluta.

Naammanngilaq meeqqat inuusuttullu aatsaat pinngitsuuisinnaajunnaaraangata iliuuseqartassagutta. Inuiaqatigiittut meerartatsinnut inuusuttatsinnullu pinaveersaartitsineq ataavartumik ataatsimoorluta ingerlattariaqarparput, ikioqatigiikkutta angusarissaarnerussaagut.

2019-imi meerartatta atugaat annertuumik inuiaqatigiit akunnitsinni eqqartorpagut. Tamassuma malitsigisaanik Danmarkimi oqartussat peqatigalugit periusissiamik suliaqarpugut.

Malitsiganik Danskit Naalakkersuisui ukiuni tulliuttuni sisamanut 80 mio. kr.-inik aningaasaliissuteqarput. Tamanna qujassutigaarput.

Naalakkersuisuniit pingaaruteqarluinnartutut isigaarput kommunit kissaataat aallaavigalugit tapiissutit meeqqat inuusuttullu atugaasa pitsanngorsarnissaannut atorneqarnissaat.

Politiit ukiumoortumik nalunaarutaanni takuneqarsinnaavoq meeqqanik atornerluinerit, sumiginnaanerit, inoqatinut annersaanerit, ikiaroornartumik imigassamillu atornerluinerit nunanut allanut sanilliullugit qaffasissorujussuusut.

Naammaleqaaq meeqqanik sumiginnaanerit atornerluinerillu. Naammaleqaaq annersaanerit. Aamma, naammaleqaaq ikiaroornartumik imigassamillu atornerluinerit. Peqqinnerulernissarput ataatsimoorluta salliutitsigu. Tamatta ajunngitsumik inuunitsinni siunissaqaqqulluta.

Angajoqqaat meeqqallu pitsaasumik toqqissisimanartumillu sinaakkutissaqarlutik meeqqap inuuneraniit qaammatit siulliit aallartittarnissaat Naalakkersuisut pingaartilluinnarpaat.

 Angajoqqaat erninermut atatillugu sulinngiffeqartarnerisa sivitsorneqarneratigut tamanna ilaatigut qulakkeerneqarsinnaavoq.

Ullumikkumiit januaarip aallaqaataat 2020-i aallarnerfigalugu angajoqqaat erninermut meeravissiartaarnermulluunniit atatillugu sulinngiffeqartarnerat sapaatip akunnerinik sisamanik sivitsorneqarpoq.

Ilaqutariit meerartallit atugaat suli pitsanngorsassavagut. Erninermullu atatillugu sulinngiffeqartarneq sapaatip akunnerinik marlunnik sivitsoqqissavarput.

Aanaakkut aataakkut, ningiukkut ittukkut, inuiatigiinnut pingaaruteqarluinnartut ukiorpassuarnilu sulisimasut atugaat pitsanngorsaavigissavagut.

Kalaallit kultoritsinniippoq utoqqarnik ataqqinninneq – tamannalu ullumikkumut inooriaatsitsinnut allanngorsimaqisumut ingerlateqqissagutsigu utoqqartatta isumaat tusaaniarnerusariaqarpagut.

2020-ip ingerlanerani politikikkut attuumassuteqanngitsumik suliaqartussamik Utoqqaat Illersuisuannik atorfinitsitsisoqassooq.

Utoqqaat Illersuisuata utoqqaat atugarisaat pillugit ilisimalikkat politikerinut, oqartussanut, kattuffinnut innuttaasunullu ingerlateqqittassavai.

Utoqqalinersiaqalereernerup kingorna suliffeqaannarnissamut periarfissat pitsanngorsaavigaavut.

Ullumikkut amerlasuut utoqqalinersiaqalertarput suli sulinissamut piukkunnaateqarluartut. Taakkulu nukiit nunatsinni inuussutissarsiornerup iluani pisariaqartippagut.

*

Siulitta qangaaniilli silamut pinngortitamullu ilisimasaqarnerat mianerinninnerallu kinguaajusugut ingerlateqqittariaqarparput.

Nunatsinni inuusuttut pinngortitap paarilluarneqarnissaanut eqqumanerulernerat nuannaarutissaavoq.

Ilinniarnertuunngorniarfinni meeqqat atuarfiinilu atuartut nunatsinni nunarsuarmilu mingutsitsinerup annikillisarneqarnissaanut pisortanut iliuuseqaqqusillutik oqariartortarnerat ersarissoq tamatta paasisariaqarparput.

Inuusuttatta pinngortitamik paarsilluarnerunissatsinnut kissaateqarnerat tusaavarput aamma malissavarput. Taamaammat kommunit eqqagassalerinermut ataatsimoorlutik iliuuseqarnerat nuannaarutissaavoq.

Silap pissusaata allanngoriartornerata malitsigisaanik nunarput avataaniit maluginiarneqaqaaq. Avataaniillu nunatsinnut soqutiginninneq ukioq 2020-mi minnerulernavianngilaq.

Ukioq 2019-i eqqaamaneqarumaarpoq Amerikarmiut presidentiata Trumpip nunatsinnik pisiarinnikkumagaluarneranut. Nunatsinniit akissuterput ataasiinnaavoq ersarissoq: Nunarput tuniniagaanngilaq!

Naqissusissuara, nunarsuarmioqataanitsinni inissisimanerput, siunissarpullu nunatta inuinit kisimi aalajangerneqartassammat.

Qilanaarutigaarali amerikarmiut naalakkersuisuinik suliffeqarfissuinillu suleqateqarnitta annertuninngornissaa.

Naatsorsuutigaaralu uani ukiumi nutaami amerikarmiut nunatsinni anigaasaliinissamut soqutiginninnerat ersarinnerusumik angusaqarfiujumaartoq.

Uagutsinnut unammillernartuuvoq nunatta avataaniit soqutigineqarnera annertusiartuinnarmat.

Maanna piviusumik takusinnaalerparput nunatta issittumi inissisimanerata nunarsuarmi naalakkersuinikkut ingerlatsinermi pingaaruteqassusia. Malitsigisaanik danskit issittumi illersornissakkut aningaasalersuinikkullu annertussanerat 2020-mi isumaqatigiissutigineqassaaq.

Avataaniit taamannak annertuumik aningaasalersuinissamik soqutiginninnerup nunatsinni innuttaasunut, avatagiisitsinnut, silap pissusiata allanngoriartorneranut, nunattalu aaqqissugaanikkut ineriartorneranut iluaqutissanngortinneqartassaaq.

Naalakkersuisuniit siunertarput ersarippoq: Nunatsinni qanoq iliuutsit tamarmik nunatsinnut inuinullu iluaqutissanngortinneqartassapput.

Nunatsinni ineriartorneq siuttuuffigiumallugu inuiaqatigiit akornatsinni unammillernartut ataatsimut, inuttullu ataasiakkaatut kivitseqataaffiginissaat pingaaruteqarpoq.

Inuiaqatigiit tamatta nunatta atorfissaqartippaatigut. Tamattalu nammaqataasinnaasariaqarpugut.

*

Qularutissaanngilaq ukioq 2020-i ineriartornermik annertuumik nassataqarumaartoq. Neriuutingaaralu ineriartorneq inuiaqatigiittut nukittunerulersissagaatigut, aningaasaqarnikkut pitsaasumik inissisimanerput ineriartorteqqillugu, suliffissanik amerlanernik pilersitsilluta, ilaqutariillu ineqarnikkut isumaginninnikkullu atugarisaat pitsaanerulersillugit.

Inuiaqatigiit ingerlaarnitsinni kivitseqataasorpassuit suleqataasorpassuit tamaasa qamannga pisumik qutsavigaakka.

Pisortat suliffeqarfiutaanni sulisut, namminersorlutik inuussutissarsiuteqartut, aalisartut, piniartut, aatsitassarsiorfinni sulisut, takornarialerinermi sulisut, ilinniarfinni meeqqallu atuarfiini sulisut, meeqqanut paaqqinnittarfinni sulisut, napparsimaveqarfinni utoqqaallu illuini sulisut, minnerunngitsumillu suliffissuarni aalisakkerivinni sulisut, ilami allaffeqarfippassuarni sulisut allanilu inuiaqatigiit sullinneqarneranni sulisorpassuit tamassi qujanarsuaq inuiaqatigiinnut tunniusimallusi suleqataajuarassi.

Nalunngilluinnarpara ullumikkut inuiaqatigiittut killiffitsinni inuppassuaqarmat namminneq kajumissutsiminnik nipituuliunngikkaluarlutik suleqataajuartunik. Ilissilu qamannga pisumik qutsivigaassi. Inuiaqatigiimmi ingerlaqqinnissatsinni pinngitsoorsinnaanngilatsigit.

Naalakkersuisut inuiaqatigiillu sinnerlugit ukiortaami Ataqqinartorsuaq Dronningi taassumalu Ilaqutai Kunngikkormiut pilluaqquakka. Aammattaaq pilluaqquakka danskit Folketingiat naalakkersuisuilu, savalimmiormiut Lagtingiat naalakkersuisuilu, kiisalu inuiaat danskit savalimmiormiullu tamaasa.

Inuusuttut oqarfigerusuppassi – utoqqartagut toqqissillutik utoqqalissappata taava sapiissuseqarnersi takutissiuk,

qajavissuit kinguaavisut,

taqigasi,

tunniutiinnarasi,

makigitsi.

Sapinngilasi.

Ilinniaritsi, nunatta pisariaqartippaasi.

Nunarput ingerlaqqittariaqarpoq,

nunarsuarmioqatigiit akornganni unammillersinnaasariaqarpoq.

Nunarput,

nunarsuarmi qeqertat annersaat – Kalaallit Nunaat –

tassa pissarsi –

ilissi, allat pinnatik –

nunassarsi.

Ukiortaami pilluaritsi!

Guutip nunarput sernigiliuk.