Oqaatsinik ilinniartitsineq pingaartinneqarpoq

Naalakkersuisup Ane Lone Bagger-ip akissutaa, folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitz Larsen-ip Sermitsiami ulloq 9. januar 2020 oqaaseqaataanut.

Sermitsiami 9. januar folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen issuarneqarpoq imatut: “Tuluttut danskisullu ilinniartitsinerup salliutinneqannginnera kusanaappoq”. Tamanna pivoq Deloittes-ip Ilisimatusarnermi ilinniagaqartut oqaatitsigut piginnaasaannik nalilersuinera tunuliaqutaralugu.

Aaja Chemnitz Larsen-imut qujanaq. Qularutigineqassanngilaq Naalakkersuisut ajornartorsiutip qanoq ittuunera akuerimmassuk. Pingaaruteqarluinnarpormi inuusuttunut ataasiakkaanut namminernut aammalu ataatsimut isigaluni inuiaqatigiinnut, meeqqat aamma inuusuttut tamarmik ilinniagaqarnermikkut oqaatitsigut piginnaaneqalertarnissaat, – kalaallisut, danskisut aamma tuluttut. Tamannalu tunngavigalugu ernumanissamut pissutissaqarpoq nalilersuinerup ersersimmagu ilinniagaqartut oqaatitsigut piginnaaneri appariartortut.

Taamaattoq oqaatigineqassaaq oqaatitsigut unammilligassaqartaraluarlutik inuusuttut amerliartortut ilinniakkamik aallartitsisarnerat. Tamatumalu saniatigut qularnaassavarput ilinniartitaanernik aaqqissuussinerni tamarmiusuni piareersimajuaannassagatta ilinniagaqartut inuttut piginnaasamikkullu namminneq inissisimaffigisaanni naapittassagatsigit.

Aallarniutigalugu oqaatigineqassaaq 2002-mili oqaatsinik ilinniartitsineq nukittorsarneqarmat pinngitsoorani danskisut atuartussaatitaaneq 4. klassiniit 1. klassinut siuartinneqarmat, aammalu tuluttut atuartitsineq 6. klassiniit imaluunniit 7. klassiniit 4. klassinut siuartinneqarmat. Tamannalumi allaat atortuulersinneqarmat periarfissaqalerportaaq oqaatsinik ilinniartitsinerup suli siusinnerusukkut aallartinneqarsinnaanera.

Taamaakkaluartorli ersarippoq oqaatsinik ilinniartitsineq kinguuttooqqasoq. Taamaattumillu aamma pingaaruteqarpoq erseqqissassallugu piffissami matumani meeqqat atuarfianni oqaatsinik ilinniartitsineq annertuumik aallunneqarmat. Danmark-imi sulianik nalilersuisarnermik immikkut ilisimasaqartut Danmarks Evalueringsinstitut meeqqat atuarfiannik 2015-imi nalilersuinerata kingunerisaanik suleqatigiissitanik immikkut ilisimasalinnik pilersitsisoqarpoq, taakkualu suliassaralugu oqaatsinik ilinniagaqartarnermi oqaasilerinermi nukittorsaanissamut inassuteqaatinik saqqummiussaqarnissaq. Pingaarnertut siunertaavoq oqaatsinik pingasunik, kalaallisut, danskisut aamma tuluttut atuartitsinermi pissusiusut ersarissaavigineqarnissaat. Immikkut ilisimasalittut suleqatigiissitat suliatik marts 2018-imi naammassivaat.

Immikkut ilisimasallit oqaatsinik pigisaqalersarneq pillugu inaarutaasumik nalunaarusiaminnik tamanut saqqummiussinerisa kingorna aqqutissat assigiinngitsut aqqutigalugit inassuteqaataasut suliarineri ingerlateqqinneqarput, kommunini aammalu Namminersorlutik Oqartussani. Kommunit aamma meeqqat atuarfii namminerisaminnik periarfissaqarput immikkut ilisimasallit inassuteqaataannik najukkaminni periusissiornikkut atortuulersitsisarnissamut, inunnguuseralugu oqaatsinik, oqaatsit aappaattut aammalu allumiut oqaasiinik atuisinnaanngorluni pigisaqalertarneq eqqarsaatigalugit. Tamannalu isiginiarneqassaaq kommunit minnerunngitsumillu atuarfiit namminneq akisussaasuummata ilinniartitsinermik aaqqissuussisarnermut, atuartut piginnaasaannik tunngaveqartumik, atuartitsinerullu pitsaassusissaanik isumannaarisumik, fagini pineqartuni tunngaviusut pissutsit aallaavigalugit aaqqissuunneqartartunik.

Tamatumalu saniatigut Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik aammalu Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfik suleqateqarput Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfimmik aammalu meeqqat atuarfianni sinniisunik nunatsinni sumiiffinnit assigiinngitsuneersunik suliniutini aalajangersimasuni, ilinniartitsisup oqaatsinik ilinniartitsinermi piginnaanerinik nukittorsaaneq eqqarsaatigalugu, ilinniagaqartullu oqaatsinik piginnaaneqaleriartortarneri eqqarsaatigalugit.
Nalilersuinernik ineriartortitsinissamillu siunnerfeqartunik suliani, siunissami ataqatigiissunik eqaatsunillu aaqqissuussaasunik ilinniartitaanernik pilersitsinissamik siunnerfeqartuni oqaatsinut tunngasumik suliassat aamma ilaasimapput. Piffissamilu matumani inassuteqaatit arlaqartut inaarsarneqarput, aamma oqaatsinut tunngasunik suliniutissanik ilaqartut.

2018-imiillu aamma amerikkarmiut København-imi aallartitaqarfiat suleqatigaagut, USA-miit ilinniartitsisunngorlaat tuluttut atuartitsinerni assistentitut GUX-imi aammalu Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfimmi atugaalernissaat siunnerfigalugu, - aamma tassani oqaatsinik ilinniartitsineq nukittorsaavigiumallugu. Pineqartut saniatigut aamma 2019-imi ukiaanerani atuartitsinerup nalaani tikeraartigineqarpoq amerikkarmioq tuluttut ilinniartitsinermik immikkut ilisimasalik, - English Teaching Specialist, - nalilersuillunilu GUX-imi aamma Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfimmi tuluttut ilinniartitseriaatsit pillugit.

Naggasiullugulu eqqaaneqassaaq aamma piffissami matumani ilinniartitaanerni atortunik ineriartortitsinernik suliaqartoqarmat. Ilinniusiorfik, Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfiup ataaniittoq nunatsinni ilinniartitsinermi atortussanik saqqummersitsisartutut nuimanerpaajusoq meeqqat atuarfianni fagini assigiinngitsuni atuartitsissutissanik saqqummersitsisartuummat, tamatumani aamma oqaatsinik ilinniartitsinernut, annerusutigut kalaallisut aamma danskisut. Ilinniusiorfiup atuartitsissutissatut saqqummersittagai nunatsinni meeqqat atuarfiini tamani akeqanngitsumik pissarsiarineqarsinnaapput.

Ilinniusiorfik 2017-imiilli saqqummersitsisartutut periusissiamini sulivoq qularnaarumallugu atuartitsissutissat ullutsinnut naleqquttuunissaat tunngavigalugu, aamma isiginiaasumik digitaliusumik ingerlatsinermik ilikkagassalereriaatsit nutaat fagini piusut atorneqartarnissaannik. Aammattaaq fagitigut suleqatigiiaat saqqummersitsisarfiup siusinnerusukkut saqqummersittagaannik nalilersuisarsimapput. Saqqummersitsisarfiup qanimut suleqatigisarpai najukkani assigiinngitsuni ilinniusiorlutik atuakkiortartut, aammalu nunani allani ilinniusianik saqqummersitsisarfiit, meeqqat atuarfianni ilinniartitsinermi atortussat eqqarsaatigalugit.

Siuliani saqqummiunneqartut uppernarsarpaat oqaatsit tamarmik piffissami matumani pingaartinneqarlutik sullissiviusut. Naalakkersuinikkut ingerlatsinermi aamma sulianik ineriartortitsinermut atatillugu. Pingaarnersiuilluni tulleriiaarineq piffissamut qaninnerusumut ungasinnerusumullu isigisoq, unammilligassanik atuuttunik iliuuseqarfiginnittussatut neriuutigineqartoq, ilinniagaqartut oqaatitsigut piginnaasaat eqqarsaatigalugit.