Naalakkersuisut Københavnimi ukiortaarsiortitsinerat

Asasakka Statsministeri, Naalakkersuisut, ambassadørit, folketingimi ilaasortat Kalaallillu Nunatta ikinngutai
Asasakka Kalaallit Nunatta ikinngutai

”Niueqatigiinnissamut ammavugut, Nunarput tuniniagaanngilaq (We’re open for business, not for sale).” 2019-imi qarasaasiakkut attaveqaatini oqaatsit taakku issuaqattaarneqaqaat;

Ukioq 2019 Kalaallit Nunatta nunarsuarmioqatitsinnit malugineqalerneratut eqqaamaneqassaaq. Ukioq 2019 Nunatta avataanit soqutigineqarnera annertusigaatsiarpoq. Nunarsuatsinni nunat pissaanilissuit Issittumi periarfissat suunersut aamma siorna silasilerpaat.

Silaannaap allanngornerata nassatarisaanik immakkut aqqutissat nutaat pileriartorput, isumalluutit aaneqarsinnaasut ajornannginnerusumik assartorneqarsinnaalerput aalisakkallu nutaat imartatsinniilerput siornatigut takusarsimanngisagut, silap kissatsikkiartornera ilutigalugu nunaateqarnikkut periarfissat sivitsorput.

Manna avaqqunneqarsinnaanngilaq: Kalaallit Nunarput aningaasaliiumasunut suleqatiginnikkumasunullu ammavoq.

Naalakkersuisut isumaqarpugut Nunatsinni pisut Nunatsinnut Nunattalu innuttaannut iluaqutaassasut.
*
Ingerlaqqitsinnangali oqassaanga: Ukiortaami pilluaritsi. Ukiut qulikkaat nutaat maanna aallartippagut.

2020-kkunni inuiaqatigiit Kalaallit ineriartortuaannartussaavugut, avammut suleqateqartarnerput annertusiartuinnassaaq, Kalaallillu Nunaat imminut napatittoq qalliartuinnartussaavarput. Toraarfitsinnummi ingerlallualereerpugut.
**
Sanaartorneq eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunatsinni manna tikillugu suliniutaasimasuni annerpaaq ukioq 2019-imi aallartisarparput.

Nuummi Ilulissanilu mittarfissuit avataanit tikinneqarsinnaasut, kujataanilu mittarfissaq , ineriartornitsinnut suli annertunerusumik periarfissiisussaapput.
Aningaasaliisartut namminersortut maanna illoqarfinni taakkunani pingasuni hoteliliussallutik sanaartulereerput ilaalu pilersaarusiulereerput, aningaasaliisussallu allat aamma takkuttussanngorput. Mittarfiit taakku oktobarip aallaqqaataani 2023-mi naammassippata, avataanit tikinneqartarnissarput ajornannginnerulissaaq.

Mittarfissuit pingasut taakku saniatigut aamma pilersaarpugut mittarfissat minnerusut arfineq marluk pilersissallugit sumiiffinni ukunani: Uummannami, Qeqertarsuarmi, Qasigiannguani, Kangaatsiami, Narsami, Nanortalimmi, Tasiilami Ittoqqortoormiunilu. Tamakku pilerpata, Kalaallit Nunarput pissusissamisoortumik nalitsinnullu naapertuuttumik ataqatigiissaarneqalissaaq.
Attaveqaatitigut pitsanngorsaanikuuvugut, immap naqqatigut kabeli siaarnikuuarput avannaanut, raatiukkullu attaveqaatit Upernavik tikillugu sakkortusarnikuullugit.
Nunatsinnilu maanna inoqarfiit 92 %-ii 4G-mik attaveqalerput – ila ineriartorneq sukkaqaaq.
Imaatigullu assartuineq eqqaassagaanni Royal Arctic Line umiarsuarnik nutaarsuarnik sanatitsivoq, taakku aqqutigalugit Danmarki kisiat pinnagu Islandimut USA-mut nunarsuullu sinneranut aqqutit ammassapput.
*
Mittarfiit inuiaqatigiit aaqqissugaanerullu annertuumik allannguissaaq , oqarsinnaavugullu Kalaallit Nunatsinni qitiusumik pisartuni tamanna aamma malunnarlualereersoq – piareersartariqarpugut aammalumi piareersarpugut.
**
Aningaasaqarnikkut ingerlalluarpugut.
Aningaasarsiornikkut siuariartorpugut, aalisakkat akii pitsaasuupput, immakkut pisuussutsivut ingerlatsineq eqqarsaatigalugu imminut illersorsinnaasumik aqunneqarput, taakkulu Kalaallit Nunarput ataavartumik toqqammavilersorpaat.

Suliffissaaleqineq annikilliartorpoq, suliniarnikkut pissutsit annertusiartuinnarput inunnillu isumaginninnikkut suliniutit ataqatigiissaakkamik aaqqissuussat ingerlallualereerput.
**
Aatsitassaqarneq eqqarsaatigalugu maanna qalluiffiit marluk ingerlapput; Aappaluttumi rubinisiorfik aamma Qaqortorsuarmi anorthositimik qalluivik.

Suliniutit allat ukiuni aggersuni tunisassiulernissaat aamma ilimanaateqarpoq.

Kalaallit Nunatsinni takornariaqarneq siuariartorpoq, ineriartornerlu tamanna Nunatta aningaasarsiorneranut nukittunerulersitsisussaavoq.


*
Nunatsinni ingerlalluartoqaqaaq, taamaattoq aamma suliassagut annertupput. Inuusuttut aqqutissiussallugit pingaartitaralugu uanga oqaatigiuaannartarpara, uagutsinnit pitsaanerusumik periarfissaqarnissaat qulakkeerusuttarakku. Nuanneqaaq takullugu inuusuttut amerliartuinnartut ilinniakkaminnik naammassinnittartut, taakkulu suliffissaqartinnissaat qulakkeerlugu piareersimaffigisariaqarparput.
*
Miserratiginngisaannarpara Nunatsinni annertuumik suliassaqartugut annertuumillu pingaartitarilluinnakkama ilaat tassaavoq Nunatsinni meeqqat atugarisaat. Ilaqutariippassuaqarpoq ingerlalluartunik taamaattorli meerarpassuaqarpoq oqitsuinnaanngitsunik atugaqartunik.
Immikkullu taakku maanna suliniuteqarfiginiarlugit Danmark aamma suleqatigilersimavarput.

Pissutsit tamakkiisumik isigissagaanni Danmarkimik suleqateqarnerput ataavartumik ingerlasimavoq.
*
Naalagaaffiup iluani nunat pingasuulluta suleqatigiilluarpugut. Immitsinnut ataqqeqatigiillutalu ingerlavugut. Periarfissaq manna iluatsillugu savalimmiormut naalakkersuisui, qallunaat naalakkersuisui qallunaallu folketingiat qutsavigiumavakka pitsaasumik kinguneqarluartartumillu suleqatigiittarnerput pillugu. (Ingammik qutsavigissavara Statsminister Mette Frederiksen suleqatigiilluarlutalu oqaloqatigiilluartaratta).
*
Nunarsuarmioqataaneq periarfissanik nutaanik nassataqartarpoq.

Avataanillu suleqateqartarnerput Kalaallit Nunatsinnut pingaartuuvoq. USA-p Nunatsinni aallartitaqarfissaata pitsaasumik suleqatiginissaa qilanaaraarput, suleqataarusuttullu tikilluaqquagut.

Kalaallit Nunatta aallartitaqarfii sisamaasut, Bruxellesimi, Washingtonimi, Reykjavíkimi maanilu Københavnimi tassaapput Nunatta avataaneersut saaffiginnikkaangamik Nunarput sinnerlugu kiinnertartui siullerpaat, Naalakkersuisuniillu takorluukkatta ilagivaat Kangiani aallartitaqarfimmik pilersitsinissaq, niuernerput annertuumik kangimut ingerlanneqarmat.
(Ambassadørit nunaminnullu sinniisuusut) najuuttusi kaammattussavassi taakku atorluartaqqullugit Nunatsinnit attaveqaatissanik paasissutissanillu pisariaqartitsigaangassi. Soorunami aamma Nunarput alianaatsoq tikeraarusukkussiuk, Nunatsinnilu periarfissat alakkarterusukkussigit qaqugukkulluunniit tikilluaqqusaavusi.


Uani naggasiutiga inuusuttunut pigitippara soorlu ukiortaami oqalugiaatinni inuusuttut kaammattorikka, tassami periarfissat nutaat ammalermata.
Inuusuttullu siuttuuffigisariaqarmassuk, nunatta siunissattalu ilusilersueqataaffiginissaa.
Avataaniik takkullutik ingerlatissanngimmassuk.
Inuusuttut oqarfigerusuppassi – utoqqartagut toqqissillutik utoqqalissappata taava sapiissuseqarnersi takutissiuk,
qajavissuit kinguaavisut,
taqigasi,
tunniutiinnarasi,
makigitsi.
Sapinngilasi.
Ilinniaritsi, nunatta pisariaqartippaasi.
Nunarput ingerlaqqittariaqarpoq,
nunarsuarmioqatigiit akornganni unammillersinnaasariaqarpoq.
Nunarput,
nunarsuarmi qeqertat annersaat – Kalaallit Nunaat –
tassa pissarsi –
ilissi, allat pinnatik –
nunassarsi.
Ukiortaami pilluaritsi!

Taamatut oqaaseqarlunga maani ukiortaarsioqatigiilluni ilasseqatigiinnermut tamassi tikilluaqquassi. Neriuppunga nuannisarumaartusi. Qujanaq

Qujanaq