Naalakkersuinikkut akisussaassuseqarnermi pingaarnersiuinissaq pisariaqarpoq

”Naalakkersuinikkut akisussaassuseqarneq nunatsinnut nunattalu siunissaanut pisariaqartinneqarpoq. Pingaarnersiuinissami piumassuseqarnissaq sapiissuseqarnissarlu pisariaqarput, tamannalu soorunami amerlasuunit iluarineqaannarneq ajorpoq.” taama oqarpoq Aningaasaqarnermut Nunanilu Avannarlerni suleqatigiinnermut Naalakkersuisoq aningaasanut inatsit pillugu isumaqatigiissutip pisortatigoortumik oqallisigineqarneranut atatillugu. ”Akileraarutit appartinneqarnissaannut aningaasartuutillu qaffanneqarnissaannut tapersersorneqarnissaq ajornanngilaq, aammalu aningaasalersuutaasariaqartut tapersersorneqarnissaat ajornarnerulluni – sapiissuseqarnerunissarlu pisariaqarluni. Taamaattumik suliami matumani naalakkersuisooqatigiit Demokraatillu akisussaassusermik tigusinissamut piumassuseqarnerat iluarisimaarpara.”

Aningaasanut inatsit pillugu isumaqatigiissut ukiuni aggersuni aningaasanut inatsisip oqimaaqatigiilerneranik nassataqassaaq – taamaalilluni ukiuni kingullerni amerlasuuni Naalakkersuisuusarsimasut toqqammavigisarsimasaannut naapertuulluni.

Akileraarutit akitsuutillu ilaat appartinneqarput – aammalu sulinermut ilanngaat atuutsinneqalerluni. Biilinut aalajangersimasunut, tupamut, imigassanut aalakoornartortalinnut sukkunullu akitsuutit qaffanneqarput. Ataatsimut isigalugu 2020-mi aningaasanut inatsimmi akileraarutinut akitsuutinullu ukiut sisamat ingerlaneranni 336 mio. kr.-nik oqilisaanissamut missingersuusiortoqarpoq. Tamatumunnga ilaapput ingerlatseqatigiiffinnut akileraarutip appartinneqarnera, sulinermut ilanngaatip atuutsinneqalernera, aammalu ATV-nut qamutinullu nunakkoorutinut mikinerusunut motoorinut akitsuutip appartinneqarnera, kiisalu snescooterinik ATV-nillu eqqussuinermut akitsuutip atorunnaarsinneqarnera. Tamatuma peqatigisaanik biilinut innaallagiassamik hybridimillu ingerlateqartunut akitsuutip nassatarisaanik, kiisalu eqqussuinermut akitsuutit naleqqussarneqarnerannit 209 mio. kr.-nik isertitaqarnissaq missingersuusiorneqarpoq. Tamanna isumaqarpoq ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit ukiut sisamat ingerlaneranni akileraarutitigut akitsuutitigullu 127 mio. kr.-nik oqilisaasoqarmat. Taamaattoqarnera annikillisaanerit akitsuutillu 1:1,6-it akornanniinnerannut naapertuuppoq. Taamaalillunilu akileraarutit akitsuutillu qaffanngillat inuilli qanoq atuinissamik toqqaanerannik tunngaveqarnerussallutik.

Sulinermut ilanngaat appasissumik akunnattumillu isertitaqartartut akileraartarnerannut oqilisaataassaaq. Tamanna sulinerunissamut kajumissuseqalersitsissasoq naatsorsuutigineqarpoq, ingerlatsiveqarfiit amerlasuut nunatsinneersunik sulisussaaleqineranni tunngavissatut pingaarutilerujussuuvoq.

Ingerlatseqatigiiffinnut akileraarutip appartinneqarnerata nunatsinni suliffeqarfiit nunani allani suliffeqarfinnut unammillersinnaassuseqalertissavai, ataatsimullu isigalugu inuiaqatigiinnut aningaasaleerusussuseq annertusisissallugu. Taamaattumillu taama naleqqussaaneq nunatsinni aningaasaqarnikkut ineriartornerup ingerlaannarnissaanut pisariaqartinneqarpoq.

Akitsuutinik qaffaanerit soorunami akueriuminaatsinneqartarput; pisumili matumani akueriuminarluinnarlutik.

Angallassissutinut snescooterinut ATV-nullu akileraarutit atorunnaarsivinneqarput. Tamatumani pineqarput angallassissutit ilaatigut aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiuteqarnermut atorneqartartut. Inuussutissarsiummut ilaatigut pisariaqartitsiviusumut pingaaruteqarluinnartumulli iluaqutaalluarsinnaasutut isigineqarpoq. Plug-in hybridbiilinut akitsuut annertunngitsoq atuutsinneqalerpoq. Biiliutillit ukiualunnguit ingerlaneranni benzinatortunit dieselitortunillu pinnani innaallagiatortunik atuinerulernissaat naatsorsuutigineqartariaqarpoq. Bilinut assigiinngitsunut nutaanut annikitsumik akileraarusersuisoqanngippat inooqataanikkut akileraarutinik akitsuutinillu qaffaanerit iluarinannginnerusunik akileraarusersuisoqartariaqassasoq ilimanaateqarpoq. Motoorinut akitsuutinit iluanaarutit Nunatta Karsianit pinngitsoortinneqarsinnaanngillat.

Tupamik tunisassiat, sukkut minnerunngitsumillu imigassat aalakoornartortallit innuttaasut peqqissuunerannut ajoqutaasut nalunngilarput. Taamaattumillu nioqqutissanik taakkuninnga atuinerup annertusinissaa inuiaqatigiinni soorunami kissaatigineqanngilaq. Akitsuutinik naleqqussaaneq aningaasanut inatsit pillugu isumaqatigiissummi ilaatinneqartoq akitsuutinut taakkununnga naapertuuppoq ukiorpassuarni aaqqiivigineqarsimanngimmat.

Tupamut imigassamut aalakoornartortalimmut akitsuutit 2007-imi atuisunut akigititat kingullermik qaffassutaasa affaasa missaannik qaffanneqarput. Allatut oqaatigalugu atuisunut akigititanut naleqqersuutinut sanilliullugu 2007-imi nioqqutissanut taakkununnga akitsuutit qaffanneqaraluarlutilluunniit suli nioqqutissat taakku akikinnerussapput. Tupamut akitsuutip iluarsiivigineqarnera pingaartumik inuusuttuaqqat ikinnerusut pujortartalinnginnissaannut peqataaqataassasoq Naalakkersuisut neriuutigaat.

Sukkumut atatillugu qaffaaneq atuisartunut akigititanut naleqqersuutipqaffassutaanut sanilliullugu qaffasinneruvoq. Sukkumik atuineq appariaateqassasoq Naalakkersuisut assut neriuutigaat. Nappaatit inooriaatsimit pinngortut assigiinngitsut minnerunngitsumillu sukkornermik nappaatip atorneqaleraluttuinnarnera ernumanartoqarpoq.

”Akitsuutinik nalimmassaanerit naliliffigineqarnerat inuiaqatigiinni isertitat malillugit pisisinnaassutsimut isertitat ineriartornerannut atatillugu aamma isigineqassaaq. Isertitat malillugit pisisinnaassuseq ukiuni kingulllerni ukiumut 3 % aamma 4 %-imik qaffariarpoq.” taama oqarpoq Vittus Qujaukitsoq, ”Aamma taama pitsaasumik ineriartortoqarnera tunngavigalugu akitsuutit iluarsiivigineqarnissaat pissusissamisoorpoq, taamaalilluni atuisinnaassuseqarnerup qaffariaataa peqqissutsimut ajoqutaasunik atuinissamut saaqqunagu.”

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga
Vittus Qujaukitsoq