Kalaallit Nunaat inuiaqatigiit immamik sinerialinni piujuartitsisumik ineriartortitsinissamut siulittaasuunermik suliniummut 15 mio. kr.-nik pissarsivoq

Naalagaaffeqatigiit 2020-mi Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiiffianni siulittaasuussapput. Siulittaasuunissamut pilersaarummut nutaamut Kalaallit Nunaat Nunani Avannarlerni inuiaqatigiit immamik sinerialinni piujuartitsisumik ineriartortitsinissami ilisimatusarnermut ineriartortitsinermullu ukiuni pingasuni suliniutaasussanut pingasunut 15 mio. kr.-nik kalaallit ilisimatusarnermut atuarfiinullu pingasunut aningaasaliiffigineqassaaq. Kiisalu Atlantikup Avannaani ineriartortitsinissamut periusissap NAUST-p suliarineqarnerata nanginneqarnissaanut aningaasaliisoqarpoq.

Ulluni 29.-31 oktober 2019-imi politikerit Nunanit Avannarlerneersut Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa Stockholmimi ataatsimiinnermi katerisimaarput. Ataatsimiinneq Nunat Avannarliit akornanni nunatut ataatsimiiffigivaat Nunallu Avannarlerni politikikkut naapeqatigiinneq annersaalluni. Peqataasunit akornanniipput Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivini ilaasortat 87-it, naalakkersuisorpassuit aammalu nalaakkersuisut siulittaasui. Kalaallit Nunaannit Naalakkersuisut Siulittaasuat Kim Kielsen, kiisalu Aningaasaqarnermut Nunanilu Avannarlerni suleqatigiinnermut Naalakkersuisoq Vittus Qujaukitsoq aamma Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq Ane Lone Bagger peqataapput. Taakku saniatigut Kalaallit Nunaanni Inatsisartut; Karl Kristian Kruse (Siumut), aamma Tillie Martinussen (Suleqatigiissitsisut) peqataapput.

Naalagaaffeqatigiit 2020-imi Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiiffianni siulittaasuusussaanerannut atatillugu Aningaasaqarnermut Nunanilu Avannarlerni suleqatigiinnermut Naalakkersuisoq Vittus Qujaukitsoq, kiisalu Danmarkimi Ministeriuneq Mette Frederiksen aamma Savalimmiuni suleqatigiinnermut ministeri Kaj Leo Holm Johannesen peqatigiillutik naalagaaffeqatigiit 2020-mut siulittaasuunissamut pilersaarutaat Nordisk Rådimi saqqummiuppaat.
Pilersaarut Danmarkip, Kalaallit Nunaata Savalimmiullu ataatsimut siulittaasoqatigiinnissaanni suliarineqarpoq, nunanilu taakkunani ataasiakkaani siulittaasuunissamut suliniutinik imaqarluni. Suliniutinut atatillugu anguniagaq pingaarneq tassaavoq Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit anguniagaat nutaat, tassa Nunat Avannarliit nunarsuarmi piujuaannartitsinerpaamik akuutitsinerpaamillu Nunani Avannarlerni sumiiffinni tamani mingutsitsinngitsumik suliniuteqalernissaq. Taamaattumik siulittaasoqarfik Nunani Avannarlerni Ministerit Siulersuisoqatigiivisa 2030-mut anguniagaannut siullerpaamik piviusunngortitsissaaq.

Kalaallit Nunaata 2020-mut siulittaasuunermi suliniutissaa: inuiaqatigiit immamik sinerialinni piujuartitsisumik ineriartortitsineq
Suleqatigiinnermut ministerit septemberimi ataatsimiinneranni, siulittaasuunissamut pilersaarut akuerineqarpoq, kiisalu Kalaallit Nunaat katillugit 15 mio. kr.-nik ukiunut pingasunut agguakkanik Kalaallit Nunaata siulittaasutut suliniutissaanut atugassanik aningaasaliiffigineqarpoq. Suliniummi inuiaqatigiit immamik sineriallit aalisarnermik inuussutissarsiornerat immikkut sammillugu piujuartitsinissaat aallaavigineqassapput. Suliniummi anguniakkat pingasuupput, taakkunannga siullermi piujuartitsisumik aalisarnissaq sulissutigineqassalluni, nunani Avannarlerni suliniut Pinngortitaleriffiup siuttuuffigisaa. Tamanna qulakkeerniarlugu suliniummi aalisarneq pillugu ilisimatusarneruneq tunngavigalugu pitsaanerusunik pisassiissutissatut siunnersuuteqartoqarsinnaalissaaq, taamaaliornikkullu piujuartitsisumik aalisarnissaq tunngavissinneqartussaq.

Anguniakkat aappaanni Nunat Avannarlerni inuiaqatigiinni immamik sinerialinni naleqalersitsisunik taaneqartartut piujuartitsisut sumiissusersinissaat anguniarneqarpoq. Tassa imaappoq maanna inuiaqatigiit aningaasaqarnikkut, isumaginninnikkut kulturikkullu piujuartitsinissaq siunertaralugu isigineqalissasut. Suliniut taanna Ilisimatusarfiup siuttuuffigaa, Nunani Avannarlerni ilisimatusarfiit allat suleqatigalugit.

Kalaallit Nunaat siulittaasuunerani suliniummi anguniakkat pingajuanni kingullermilu imaani ajutoornerit ikilinissaat anguniarneqarpoq. Tamanna ilaatigut nittartakkamik ilinniarfissamik pilersitsinikkut, kiisalu meeqqat atuarfiini atuartunut 13-init ukiulinnut imarsiornermi tunngaviatigut piginnaasarisassat pillugit pikkorissaatinik pilersitsinikkut pikkorissartitsinikkullu piviusunngortinneqassaaq. Suliniut taanna Imarsiornermik Ilinniarfiup siuttuuffigaa, taamatullu Nunani Avannarlerni attuumassuteqartunik suleqateqarlutik.

Siulittaasuunermi suliniutit tamarmik Kalaalit Nunaanni iluaqutaassapput
Danmarkip siulittaasuunermini suliniutissaani Nunat Avannarliit akornanni, matumani Kalaallit Nunaat ilanngullugu, inuussuttut ataatsimoorfiinik piujuartitsisussanik pilersitsinissaq sulissutigineqassaaq, taamaaliornikkullu inuusuttut innuttaasutut oqartussaaqataanerat, kulturikkut piumassusaat tarnikkullu atugarissaarnerat nukittorsarneqassapput.

Savalimmiut siulittaasuuneranni suliniutissaat Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarpoq. Siullermik Savalimmiut suliniutaani piujuartitsinissamut takorluugaqarnerup piviusunngortinnissaa siunertarineqarpoq. Taamaammat suliniummi siunissami avinngarusimasuni nukissiuuteqarnikkut aaqqiissutissanik pilersitsisoqassaaq. Tamanna suliniutimmi isumassarsiat paasisallu ingerlateqqittarnerisigut qulakkeerneqassaaq. Ilisimatusarneq Suleqatigiiffimmi Nunat Avannarliit Nukissiuuteqarnermut Ilisimatusarneranni (Nordisk Energiforskning (NEF) pioreersumi ingerlanneqassaaq, taassumalu Nunani Avannarlerni nukissiuuteqarnikkut suleqatigiinnermik tapersersuinissaq siunertaraa. Savalimmiut pilersaarutaanni innaallagissamik aqutsissutinik tulluunerusunik akikitsunillu inuiaqatigiinnut ikitsunut inerisaasoqassaaq. Kingullertullu ilisarititassat marluk pillugit suliniutini naatsorsueriaatsit misilittarneqassapput. Siulleq mingutsitsinngitsumik angallannermut, kiisalu biilinik umiatsianik umiarsuarnillu innaallagiartortunik atuinermut tunngavoq, aappaalu kiassarnermi pitsanngorsaanermut tunngassuteqarluni.
Vittus Qujaukitsoq siulittaasuunermi suliniutit pillugit ima oqaaseqarpoq: “Kalaallit Nunaanut alloriarneq annertuujuvoq ilinniarfeqarfivut annertuumik piginnaasaqalersimammata taamaalilluni nunani tamalaani ineriartortitsinermut ilisimatusarnermullu suliniutit siuttuuffigilersimallutigit. Nalagaaffeqatigiit ukiumi siulittaasuuffiani ingerlanneqartussat isumaqarpunga pissanganartorujussuusut, suliniutit inerneri Nunanut Avannarlernu Nunatsinullu iluaqutaanissaat takussallugit qilanaarutigivara”.

Atlantikup Avannaani ineriartortitsinissamut periusissamut aningaasat
Kalaallit Nunaannit suleqatigiinnermut ministerip Atlantikup Avannaani ineriartortitsinissamut periusissap (NAUST) atornerulerneqarnissaa pingaartissimavaa, tassanilu Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa anguniagaannut nutaamut peqatigitillugu periusissaq atulersinneqarnissaa siunertaasimalluni. Suleqatigiinnermut naalakkersuisoq Vittus Qujaukitsoq oqaaseqarpoq: “Nalunngilara Atlantikup avannaani Nunat Avannarliit Killiit immitsinnut ilinniarfigisinnaasugut, taasumalu ataani niuernermi attaveqarnerput annertusarsinnaallutigu. Taamaattumik neriuutigivara NAUST Nunat Avannarliit Atlantikumut Avannarlermut suliniuteqartarnerannut tunngavigineqarsinnaasoq, taamatummi suliniuteqarnikkut Kalaallit Nunaannut kinguneqarluarsinnaammat.”

Taamaammat Naalakkersuisup nuannaarutigilluinnarpaa suleqatigiinnermut ministerit 2020-mi ineriartortitsinissamut suliniummik nangitsinissamut 1,5 mio. kr.-nik tunniussinissamut aalajangermata.
Naggataatigut taaneqassaaq naalagaaffeqatigiit ukiumi siulittaasuuffiannut atatillugu Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisooqatigiivini ministerit atorfillillu ataatsimiititaliaat 2020-mi Nunatsinni sumiiffinni assigiinngitsuni ataatsimiittarnissaat pilersaarutigineqarmat.

Kunngeqarfik Danmarkip 2020-mi siulittaasuunermi pilersaarutaa uani atuarneqarsinnaavoq.

Suli paasisaqarnerusukkuit attavigineqarsinnaavoq: Immikkut Siunnersorti, Upaluk Poppel, Nunat Allanut Naalakkersuisoqarfik, upap@nanoq.gl