Silap allanngoriartornera pinerlunnikkullu aningaasarsianik malunnarunnaarsaaneq oqaluuseraat

Nunani Avannarlerni aningaasaqarnermut ministerit silaannaap pissussaata allanngoriartornera pinerlunnikkullu aningaasarsianik malunnarunnaarsaanermik akiuiniarneq oqaluuseraat

Aningaasaqarnermut Nunanilu Avannarlerni suleqatigiinnermut Naalakkersuisoq ulloq 18. oktober 2019 Nordisk Ministerrådimi aningaasaqarnermut ministerit ataatsimiinneranni peqataavoq. Ataatsimiinneq den internationale valutafond IMF-ip Washingtonimi ukiumoortumik ataatsimiinneranut atatillugu ingerlanneqarpoq, Islandillu aningaasaqarnermut ministerianik Bjarni Benediktssonimit aqunneqarluni.

Ataatsimiinnermi ilaatigut nunat tamalaat silap pissusaa pillugu suleqatigiinnerat aningaasarsianillu malunnarunnaarsitsisarnermik akiuiniarneq oqaluuserineqarput.

Silap pissusia: Nordic Economic Policy Review (NEPR) ukioq manna saqqummersoq Nordisk Ministerrådip upernaaq saqqummersitaa ministerit oqaluuseraat. NEPR 2019-mi sammisaq tassaavoq nunani avannarlerni silap pissusaanut t politikeqarnermi aningaasartuutinik atorluaaneq. NEPR Nordisk Ministerrådimit aningaasalersorneqarpoq ukiumullu ataasiarluni saqqummertarluni. Nunat silap pissusaanut tunngasunik soqutigisaat aningaasaqarnermut ministereqarfinni aningaasaqarnikkut ataqatigiissaarinikkut pitsaanerpaamik ingerlanneqarsinnaasoq isumaqatigiissutaavoq.

Aningaasaqarnermut Nunanilu Avannarlerni suleqatigiinnermut Naalakkersuisoq tamanna pillugu ima oqarpoq: ”Nunat Avannarliit Siunnersuisooqatigiivisa ataanni silap pissusaa pillugu suleqatigiinnerup siuarsarneqarlunilu patajaallisarneqarnissaanut Kalaallit Nunaat annertuumik soqutigisaqarpoq. Silaannaap pissusaata allanngoriartornera aningaasaqarnermut politikitsinni, aningaasanut inatsisitsinnik piareersaasiornermi, missingersuusiornermi kiisalu pisortat aningaasalersuineranni pisiortornermilu periusissiornerini ilanngullugu eqqarsaatigisariaqarparput. Tamanna mingutsitsinnginnissamik aningaasarsiornikkullu siuariartornermik toqqammaveqartumik pisariaqarlunilu pissaaq.”

Pinerlunnikkut aningaasarsianik malunnarunnaarsaaneq: Pinerlunnikkut aningaasarsianik malunnarunnaarsaaneq inunnit isumaqatigiipilulluni allatullu periuseqarluni sakkortuumik aaqqissuussamik pinerlunnikkut aningaasarsiortunut sakkuuvoq. Pinerlunnikkut aningaasarsianik malunnarunnaarsaaneq nunarsuarmioqatigiit aaqqissuussamik aningaasarsiornermik ingerlatsinerannut navianartorsiortitsivoq.Pinerlunnikkut aningaasarsianik malunnarunnaarsaanermut ajortumeeriniartunullu aningaasalersuisarnermut akiuiniarluni pinaveersaartitsinernut naalagaaffeqatigiit inatsisaat Inatsisartut atortussanngortereerpaat. Suliassaqarfik taanna aamma ukiuni aggersuni aallunneqarnissaa naatsorsuutigineqassaaq.

Allat: Ministerit aamma ataatsimut unammilligassat arlallit allat oqaluuseraat, tassani Brexit qanorlu ililluni nunani avannarlerni suliffeqarnermi nunasisut akuliutsinnissaasa patajaallisarneqarnissaat ilanngullugit. Kingullermullu tunngatillugu ukiuni aggersuni sanaartugassani annertuuni, ilaatigut mittarfiliortiternerni erngullu nukinganik
innaallagissiorfiliornerni sulisinnaasut amerlineqarnissaannik toqqammaveqarnissaa ilimagisariaqartoq kalaallit tungaannit immikkut erseqqissaatigineqarpoq, taamaaliornermilu ilaatigut sulisartut avataaneersut atorneqarnerulernerinik kinguneqarsinnaalluni.


Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga


Vittus Qujaukitsoq

Attavissaq: Nikolai S. Christensen, Toqq/direkte 346675, nsch@nanoq.gl