Naalakkersuisut Siulittaasuata oqalugiaataa

Naalakkersuisut Siulittaasuat Kim Kielsen, Arctic Circle Assembly, 10. oktober 2019, Harpa, Reykjavík

"Kunngikkormiutut ataqqinassusilik. Asasakka Naalakkersuisunut ilaasortat, Ataqqinartut, Arctic Circle-p Siulittaasua præsidentiusimasoq, Arnat Angutillu, Asasakka Issittup Ikinngutai!

Ullumikkut tamaani najuussinnaagama nuannaarutigaara, Íslandimillu qanimut ikinnguteqarnerput matumani erseqqissarsinnaagakku qujamasuutigaara.

*.

Kalaallit Nunaat nunarsuarmi qeqertat annersaraat, nunarsuup Issittortaani inissisimasoq. Issittoq Kalaallit Nunaallu avissaartinneqarsinnaanngillat – issittoq  najugaqarfigaarput angerlarsimaffigalugulu.

 

Kalaallit Nunaat, Danmark Savalimmiullu Naalagaaffeqatigiippugut,

Naalagaaffeqatigiillu nunataata 92 %-ia tassaavoq Nunarput, Kalaallit Nunaat issittumiittoq.

Kalaallit Nunaata angissusia katillugu 2.166,086 km2-iuvoq. Tassunga Island sanilliutissagutsigu 102,775 km2-imik angissuseqarpoq. Tassa imaappoq Nunarput Islandimit 22-riaammik anneruvoq, Nunarpullu Danmarkimiit 52-eriaammik anginerulluni. Savalimmiut 1.393 km2-iinnarmik angissuseqarami, Nunatsinni kangerluit annerit iluannut inissinneqarsinnaavoq. Canada ajoraluartumik 9.984,670 km2 –imik angissusilissuugami Nunatsinnit tallimararterummik anginersuuvoq.

Nunarput Naalagaaffeqatigiit iluani namminersortuuvoq, namminerisamillu ineriartornera ingerlallugu. Naalagaaffiup iluani ataqqeqatigiinnerup suleqatigiilluarnerullu takutippaa akornatsinni paaseqatigiilluta namminiilivinnissatsinnut piareersarnerput tapersersorneqartoq.

 

Nunatsinni ingerlatsineq ineriartornernerlu akisussaaffigaarput. Taamaattumik ersarissumik oqarusuppunga, Nunarput susassaqarfimmini tutsuiginartumik, naligiissumik aammalu akisussaassusilimmik Issittumi nunat akornanni suleqataasutut inissisimammat.

 

Nunarput Issittoq sammineqartillugu qitiusumik inissisimaffeqarnissaa pissusissamisoortutut isigiuarparput Issittorlu eqqartorneqartillugu Kalaallit Nunaat aalajangeeqataasussaanera aalajangersarneqareerpoq tamannalu akisussaaffik annertunerusumik peqataaffiginissaa qularnaatsumik suleqataaffigissuarput.

 

Naalagaaffeqatigiinnerup iluani issittoq pillugu eqqartueqatigiikkaangatta, tamatigorluinnaq  Nunarput qitiusarpoq. Pissusissamisoortutullu uagut isigaarput Kalaallit Nunaat Issittumi Siunnersuisooqatigiinni Naalagaaffiup aallartitaattut issiavik tigummissagipput.

 

*

 

Nunatta  inissisimanera nunarsuarmi pissaanilissuit marluk qiterluinnaanni inissisimavoq, tamannalu maluginngitsuusaaginnarsinnaanngilarput.

 

Ukiuni  kingullerni Kalaallit Nunaata avataanit soqutigineqarnera aammalu ussatigineqarnerujussua arajutsisimanngilarput. Soorlu aasaq nunatta pisiariumaneqarnera nutaarsiassatigut nunarsuarmi tamani aalassassutaaqisumik eqqartoqarneqartoq annertuumik malugigipput.

 

Nunatta pisiariniarneqarnissaanik oqariartuuteqarneq uatsinnut tupigusuutiginarpoq, nunamimmi pisinissaq kulturitsinnut naapertuutinngimmat – Nunarput qangaaniilli inuisa killeqarfeqaratik ingerlaarfigisarsimavaat ullutsinnilu allaat nunaminertanik pisisoqarsinnaanani – taamaallaat inuisa nunaminertat attartorsinnaasarpaat.

 

Taamatut erseqqissaareerlunga oqaatigissavara pisiarineqarniarluta nalunaartoqarmat inuiattut ataatsimoorluta ima akissuteqaratta: “Nunarput tuniniagaanngilaq, niueqateqarnissamulli ammavugut”.

 

Kalaallit Nunaat avataaniit tikikkuminartuussaaq. Nunanik allanik suleqateqarnitta niueqateqarnittalu inerisarnissaa pingaartipparput. Imaatigut silaannakkullu attaviit pitsanngorsarniarlugit suliniutit arlallit ingerlappagut inuutissarsiutit nunanullu allanut niueqateqarnikkut periarfissat annertunerulernissaat anguniarlugu.

 

 Mittarfissuassaq nutaaq Kalaallit Nunaata avannaanni Ilulissani takornarissat ornigarluartagaanni sananeqalerpoq.  Aamma Kalaallit Nunaata illoqarfiisa anginersaanni Nuummi mittarfissuarmik sanaartorneq aallartilerpoq aammalu Kalaallit Nunaata kujataani Qaqortumi mittarfimmik sananeqartussanngorluni.

 

Imaatigut tikikkuminarsaanikkut umiarsuarnut talittarfissuaq containerinik usingiaaviusinnaasoq nutaaq Nuummi sananeqareerpoq, taanna aqqutigalugu nioqqutissat nunanut niueqatitsinnut sukkasuumik toqqaannartumillu ingerlassinnaanngorpagut.

 

Angallannikkut periarfissanik aaqqissuuseqqinneq  inuussutissarsiornerup ineriartornerullu siuarsarneranut tunngaviulluinnarput aqqutaasussat.

 

Attaveqaatitigut aamma inerisaasoqarnikooqaaq. Ukiut 100-t matuma siorna Nunatsinni qaannamik allakkisarneq ingerlanneqartarpoq – silap atugassarititai apeqqutaatillugit – qajavissuit allakkat apuussortarsimavaat.

 

Ullutsinnilu immap iluatigut kabili, sakkortusaaviit qaammataasallu aqqutigalugit allakkat imaallaannaq apuuttalerput. Nunatsinnilu maanna inoqarfiit 92 %-ii 4G-mik attaveqalerput – ila ineriartorneq sukkaqaaq.

 

Maannalu kikkut tamarmik attaveqaatit taamaattut pinngitsoorsinnaajunnaalersimavaat – peqqinnissaqarfik, atuarfiit, suliffiit minnerunngitsumillu angerlarsimaffippassuit.

 

Inuussutissarsiutitta pingaarnersaata – aalisarnerup – iluani aamma inerisaasoqarnikooqaaq. Allaat ukiuni kingullerni marlunni kilisaassuit avataasiortut arfineq marluk Nunatsinnut pinikuupput – Sinerissallu qanittuani umiatsiaararsortut angallateerarsortullu aamma inerisaaqataapput. Pisuussutittalu uumassusillit nakkutiginissaannut Pinngortitaleriffik umiarsuartaalerluni. Ila Nunatsinni susoqaqaaq.

 

Nunarput ukiut ikittuinnaat ingerlanerini ineriartupiloornikuuvoq – tamannalu inuiattut malugipiloorsimavarput.

 

Taamaattorli inuttut atugassarititat unammillernartoqaqaat – tassami suut tamarmik nuannersuinnaanngillat – aamma illuatungeqarpoq – kisianni tamakkua eqqummaariffigaagut iliuseqarfigalugillu.

 

Manna iluatsillugu nal. 15.40 ataatsimoorlutik katerittussanut “Greenland – Open for business”-imik qulequtsikkamut alakkaanissassinnut kajumissaarpassi. Tassani Nunatsinni niuernissamut periarfissat suleqateqarnissamullu pillugit saqqummiisoqassaaq.

*

Ukiuni kingullerni nunat tamalaat akornanni ataatsimiinnernut peqataasarnitsigut pingaarutilinnik angusaqartarpugut. Tamakku ilagaat Issittup eqqissisimasuunissaa pillugu Ilulissaniit Nalunaarutip ukioq kingulleq ukiunik qulinngortorsiorlugu nalliuttorsiornerani naalagaaffinnit akuusunit naqissuseqqinneqartoq.

 

Ilulissaniit Nalunaarut siunissamut toqqammavissaavoq pingaarutilik, Naalagaaffinnut Issittumi killeqarfilinnut isumaqatigiinngissutit nunat tamalaat akornanni malittarisassaat atorlugit aaqqiissuteqarfigineqartarnissaannut pisussaaffiliisoq.

 

*Silap pissusiata allanngorneri*

Issittup aammalu Kalaallit Nunaata ukiuni kingullerni nunarsuarmioqatigiinnit eqqumaffigineqarnerulerneranut peqqutaasut annersaannut ilaavoq silap pissusiata allanngoriartornera.

 

Kalaallit Issittumi najugaqartuusugut silap pissusiata allannguutai ulluinnarni inuunitsinnut, inooriaatsitsinnut kulturitsinnullu toqqaannartumik sunniuteqarput.

 

Avatangiisit isigisagut allanngorput. Ilaatigut sikussaarpoq, piniagassat aalisakkallu ingerlaarneri allanngorput silallu naatsorsoruminaannerulernera malunnaqaluni.

 

Aalisakkat immamilu piniakkat pisagut ammaraangatsigit ersittumik plastikinik aqajarormioqartarnerat takussaagaluttuinnarpoq. Ajornerpaarli tassaavoq plastikimik isitsinnik takusinnaanngisatsinnik aalisakkat uumasullu akoqaleraluttuinnarnerat. Assersuutigisinnaavara qaqulluit xx-mi yy %-nik akoqarnerat uuttorneqartoq ukiut ikittunnguit ingerlanerinnaani annertuseriarujussuarsimammat – xx-mi yy %-mik akoqalersimapput.

 

Erseqqissaatigerusuppara avatangiisitta pinngortitattalu paarilluarnissaa tamatta akisussaaffigigatsigu – sumiluunniit najugaqaraluarutta, innuttaaqataagutta naalakkersuinikkulluunnit suliaqartuugaluarutta. Eqqaamassavarput nunarsuaq kinguaatsinnit attartugariinnaratsigu, tamannalu suaarutigineqaqattaaginnavippoq qaammatini kingullerni.

 

Nukissiuutit mingutsitsinngitsut atornerulerniarlugit Naalakkersuisut periusissiamik 2030-p tungaanut ingerlasussamik pilersitsinikuupput.  Taamaaliornitsigut akisussaassusilimmik suliffeqarfitsigut pilersuinikkullu akisussaassusilimmik ineriartortoqarnissaa qulakkeerusullugu.

Ukiunilu tulliuttuni sisamani misissorneqassaaq Kalaallit Nunaanni najugaqarfinni tamani erngup, anorip seqerngullu qinngornerata nukinga atorlugit nukissiuuteqarnikkut periarfissat qanoq innersut aammalu 2030 tungaanut qanoq piviusunngorsinnaanersut.

 

Naalakkersuisooqatigiinni Nukissiorneq Imermillu Pilersorneqarneq pillugu pilersaarusiatsinni Kalaallit Nunaanni silap pissusiata allanngoriartorneranut, nunarsuarmilu silap kissatsikkiartorneranut akiuiniaqataanermut qitiusumik inissisimatipparput.

 

Nunarsuarmioqatigiit tamatta pisussaaffigaarput silap allanngoriartornera inuit pilersissimasaat iliuuseqarfigissallugu, avatangiisit illersorneqarnissaat nungusaataanngitsumillu ineriartortitsinissaq eqqarsaatigalugit Rio-mit Nalunaarusiap 1992-imeersup toqqammavigisai naapertorlugit.

 

***

Ukiuni kingullerni Issittoq minnerunngitsumillu Kalaallit Nunaat nunarsuarmioqatigiinniit isigineqaleraluttuinnarpoq. Uanga oqarusuppunga: Qujanaqaaq soqutiginninneq annertusiartormat ilisimasallu annertusiartormata. Nuannaarutigaara silap allanngoriartornera ataatsimut peqatigiilluta iliuuseqarfigisinnaassagatsigu. Minnerunngitsumillu nuannaarutigaara Kalaallit Nunaata nammineq ineriartornera nunat allat suleqatigalugit siuarsarsinnaagatsigu – niuernikkut, suliffeqarnikkut ilinniartitaanikkut ilisimatusarnikkullu.

 

Naggasiullugu qujarusuppunga maani oqaaseqalaarsinnaagama aammaartumillu oqaatigeqqillara: Kalaallit Nunaat suleqateqarnissaminut ammasuuvoq akisussaassuseqartumik tatiginartumillu nunarsuarmioqataasoq.









The Arctic is hot. Greenland is the hot spot. Welcome to the future!

 

Qujanarujussuaq!"