2020-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut anguniagaqarluarfiusoq

Múte B. Egedep Sermitsiami 6. september 2019-imi aningaasanut inatsisissatut siunnersuummik itigartitsineranut Vittus Qujaukitsup akissutaa

2020-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutikkut ilaatigut suliffeqarnermi ajornartorsiutit qanoq iliuuseqarfigineqarnissaannut, kiisalu innuttaaqatigiiaat ilaasa maanna atugaannut sanilliullugu qanoq pitsanngorsaavigineqarnissaannut siunnersuummik anguniagaqarluartumik Naalakkersuisut saqqummiussipput. Taamaammallu IA-p siulittaasuata Múte B. Egedep Sermitsiami ulloq 6. septembarimeersumi oqariartuutaa tupigusuutigaara, tassanilu IA-p 2020-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummik itigartitsinera allaaserineqarpoq.

Naalakkersuisut 2020-mut aningasanut inatsisissatut siunnersuutikkut atugarissaarneq sipaarfigigaat, kiisalu innuttaasut atugaannik ajornerulersitsisut Múte B. Egede naliliivoq. Múte B. Egede saqqummiussamini atugarissaarnikkut sipaarutit sumiinnera pillugu erseqqissumik taasaqanngilaq, 2020-mulli aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi ilaatigut 50 mio. kr-nik ukioq 2021-mit sulinermut ilanngaammik 2020-mi atulersitsinissamut immikkoortitsisoqarnera, 2020-mit utoqqalinermi pensionisianik pitsanngorsaanermut 13,5 mio. kr-nik immikkoortitsisoqarnera kiisalu ilaqutariinnut immikkoortumi pitsanngoriaatinut ukiumut 12 mio. kr-nik 15,9 mio. kr-nut qaffakkiartortunik immikkoortitsisoqarnera oqaatigisinnaavara. Taamaalillungalu isornartorsiut saqqummiunneqartoq aningaasanut inatsisissatut siunnersuummik sukumiisumik atuarnermik allaaveqarnani politikikkut nalinginnaasumik qisuariaateqariaatsimik patsiseqartoq isumaqarpunga.

Suliniutinut aningaasaliissutit taaneqartut suliniutinut innuttaasut atugaannik pitsanngorsaaqataaginnanngitsunut, aammali inunnut ataasiakkaanut inuiaqatigiinnullu attuumasumik imminut pilersornerulernermik iluaqutsiisumik aningaaliinernik qulakkeerinnittussaapput.

Múte B. Egede nalunaarummini ilanngullugu aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi peqqinnissaqarfimmut sipaaruteqartoqarsimasoq oqaatigaa. Taamatullu oqaaseqartoqarnera aamma ilisarisinnaanngilara. Peqqinnissaqarfik kommuninullu ataatsimoortumik tapiissutit aningaasartuuteqarfinnut allanut sanilliullugit qaffasinnerusumik akigititanut akissarsianullu aaqqiivigineqarput. Taakkulu saniatigut nunani allani katsorsartittarnernut ukiumut 10 mio. kr-nik, kiisalu sulisunik piginnaasalinnik atorfinitsitsisinnaanermut periarfissaq qulakkeerniarlugu sulisut ineqartinneqarneranni ajornartorsiutit annikillinnissaannut 3 mio. kr-nik peqqinnissaqarfimmut aningaasaliissutit ilaneqarput. Taamattaarlu ataatsimut oqarasuaatikkut kalerriigasuartarfimmut aningaasaliisoqarpoq, tassuunakkullu innuttaasut attaveqarsinnaanerat pisariinnerulersinneqarlunilu assigiissarneqarpoq.


Kommuninut tunngasuni sipaarniutit

Aningasarsiorneq ingerlalluarpoq, taamaalillunilu aamma kommunit akileraarutitigut isaatitsinerat ingerlalluarpoq. Tamannalu tunuliaqutaralugu suliffiit amerlanerulersinnissaat siunertaralugu suliniutinik, kiisalu soraarnerussutisialittatta atugaasa pitsanngorsarneqarnissaannut qulakkeerinnittunik peqatigisaanillu aningaasalersuinerup kikkut tamarmik kivitseqatigiinnerisigut pitsaanerulersinneqarnera naapertuilluartumik iliuuseqarneruvoq. Tassani aamma kommunit peqataanerat ilanngullugu. Tamannalumi tunuliaqutaralugu aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi suliniutit aningaasalersorneqarnerannut atatillugu kommuninut ataatsimoortumik tapiissutit ilanngunneqarput. Tamatumani tapiissutit tunniunneqartut annikinnerulersinneqarnerat pineqanngilaq. Matumanili innuttaasunut iluaqutaasussanik nuna tamakkerlugu suliniutit piviusunngortinneqarnissaannut aningaasalersueqataaneq pineqarpoq.

Akigititanut akissarsianullu aaqqiineq

2020-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi akigititanut akissarsianullu aaqqiissut 1,93 procentimut naatsorsorneqarpoq. Taamaalillunilu 2013-mut aningasanut inatsisissatut siunnersuummili aatsaat taamak qaffasitsigisumik aaqqiivigineqarpoq. Aaqqiissutip taamak qaffasitsigineranut ilaatigut 2019-imi februaarip qaammataani akissaatinik isumaqatiginninniarnerit naammassineqarnerannut atatillugu, SIK naapertorlugu isumaqatigiissutit annertuumik qaffannerannik isumaqatigiissuteqarnerup kinguneraa. Akissaatit qaffannerata taassuma allaffissorneq akimorlugu tamakkiisumik atugassanngortillugu aaqqiivigineqannginnerannut, akit aaqqiivigiinnarnagit aaqqiissutip annertussusivianik piviusorsiortumik naliliineruvoq.

Múte B. Egedep tunngaviusumik missingersuutit nalunngereermagit immikkuualuttut ataasiakkaarlugit iserfiginagit, naalagaaffimmit ataatsimoortumik tapiissutinut akigititanut akissarsianullu aaqqiinermi 1,7 procentimik aaqqiivigineqarnissaata ilimagineqaqqaarnera oqaatigissavara. 2020-mulli aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip suliarineqarnerata pinerata nalaani, naalagaaffimmit ataatsimoortumik tapiissutit akigititanut akissarsianullu 1,4 procentimik aaqqiivigineqarnissaat tamanut saqqummiunneqarpoq. Tamannalu ukiumut 12 mio. kr.-nik amerlanerusunik aningaasartuuteqarnissamik nassataqarpoq.

Ataatsimoortumik tapiissutit akigititanut akissarsianullu aaqqiissutip taamak kingusitsigisukkut nalunaarutigineqarnera isornartorujussuuvoq, tamannalu ataatsimoortumik tapiissutit uagut nammineq aaqqiissuteqarnitsinnit minnerunera eqqarsaatigalugu immikkut ajornartorsiornartuuvoq. Pisup ajuusaarnartup taassuma Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummik suliaqarnerisa nalaanni aaqqiissummut appasinnerusumut tassunga illuatungiliullugu aningaasalersuutaanerusussanik nassaarniartariaqarnerannik nassataqarpoq. Politikeritulli akisussaassuseqartutut aningaasalersuutissat taakku nassaariniartariaqarpavut, taamaalillutalu aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip oqimaaqatigiinnera qulakkeerlutigu. Taamatullu pisoqaraluartoq suliniutinut siuliani taaneqartunut aningaasanik atugassanik iluatsittumik nassaartoqarpoq.


Aningaasanut inatsimmik isumaqatiginninniarneq

2019-imut aningaasanut inatsisip isumaqatiginninniutigineqarnerani pisortat ingerlatsivianut sipaarniutit pisariillisaanerillu annertuumik oqallisigineqarnerat eqqaamassallugu pingaaruteqarpoq. Oqaloqatiginnerit taakku 2019-imut aningaasanut inatsit pillugu isumaqatigiissuteqarnermik inerneqarput, tassanilu ukiut missingersuusiorfiusut ingerlaneranni pisortat ingerlatsivianni pisariillisarneqarneratigut 100 mio. kr-nik sipaaruteqarnissaq missingersuusiorneqarpoq. Isumaqatigiissuteqarnermilu peqataasut ilaattut IA-p sipaarniartoqartariaqarnera tupaallaatigisariaqanngikkaluarpaa

Isumaqatiginninniarnerit Inatsisartut ataatsimiinnerisa allartinneranni aallarnerneqassapput. Tamannalu nalinginnaalluinnartuuvoq, taamaalillungalu Múte B. Egedep isumaqatiginninniarnissat kinguaattoornerarlugit oqarnera isumaqatiginngilara. Isumaqatiginninniarnerillu ingerlaneranni suliniutit nutaat, minnerunngitsumillu taakku aningaasalersorneqarnissaat pillugit oqaloqatigiinnissamut periarfissaqarluarumaarpoq. Mittarfiliortiternermut aningaasaliissutit aaqqissuuteqqinnerisigut atugarissaarnerulernissamut aningaasanik atugassanngortitsisoqarnissaa Múte B. Egedep siunnersuutigaa. Naalakkersuisutulli akisussaasutut siunissamut ungasinnerusumut sammititanik suliniutinut aningaasaliissutinik tigusilluni ingerlatsinermut aningaasartuutinut matussusiineq isumatusaartumik iliuuseqarnertut taasinnaanngilara. Siunissami aningaasanik isaatitsivissatsinnit, atugarissaarnissatsinnullu tunngavissatsinnit tigusilluni ingerlatsinermut aningaasartuutinik qaffassaanissamut taakku atornissaat isumatusaartumik aningaasaqarnikkut ingerlatsinertut taaneqarsinnaanngilluinnarpoq. Ingammik piffissami aningaasaqarnerup ingerlalluarnerata nalaani siunissami aningaasarsiornerup killormut saannerani isertitassanik qulakkeerinnilluni isumatusaartumik aningaasaliisoqartariaqarpoq. Taamaammat isumaqatiginninniarnerit aallartippata Múte B. Egede aningaasalersuinissamut pitsaanerusunik siunnersuutinik nassarluni takkukkumaartoq neriuppunga.

Isumaqatiginninniarnerit pitsaasumik siunnerfigissaartumillu ingerlanneqarnissaat neriuutigalugu.

Vittus Qujaukitsoq