IMAK-imut akissut

Allattoq: Naalakkersuisoq Ane Lone Bagger

"Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup Vittus Qujaukitsoq -p 9. august saqqummiuppaa Naalakkersuisut 2020-imut aningaasanut inatsisissamut siunnersuutaat. Tamatumunngalu atatillugu IMAK tusagassiorfinnut nalunaarummik nassiussaqarpoq, nalunaarlutillu ernummatigalugu Naalakkersuisut aalajangersimaneranngooq kommunit tungaannut aningaasaqarnikkut pineqaatissiisoqartalissasoq, meeqqat atuarfianni naammassisat naammaginanngikkaangata. Tamanna arlalitsigut oqaaseqarfigiumavara.

 

Pingaaruteqarpoq suleqatigiinnissarput, peqatigiillutalu akisussaaffimmik tigusisarnissarput. Taamaattumillu siullertut pingaarnertullu tikkuarumavara oqallinneq pisariaqarlunilu peqqinnartuummat, - peqatigiillutalu tamanna ingerlatissagipput, - imatut paasillugu akisussaaffiit aningaasaqarnikkullu aaqqissuussinerit meeqqat atuarfiannut attuumassuteqartut pillugit, pisortallumi ingerlataat aamma allat pillugit. Nuannaarutigaaralu IMAK oqallinnermi tamatumani peqataajumammat, kattuffimmik akisussaaffimmi matumani ilaavoq, soqutigisaralugulu kivitseqataanissani.

 

Taamaattoq erseqqissarumavara piffissami matumani aalajangertoqarnikuunngimmat, aningaasaqarnikkut kommuninut Naalakkersuisut tungaanniit pineqaatissiissuteqartarnissanik. Taamaallaat siunnerfiusoq tassaavoq, qiimmassaatitut aaqqissuussinernik periarfissanik ullumikkut aaqqissuussisimanitsinniit pitsaanerusunik sunniuteqarsinnaasunik pilersitsisoqarsinnaaneranut misissuinissaq, nukittorsarumallugit ineriartortikkumallugillu fagitigut meeqqat atuarfianni angusaasartut. Tamatumunngalu atatillugu qiimmassaatitut aaqqissuussinerusartuni assigiinngitsuni misilittakkat pioreersut meeqqat atuarfianni tunngaviusumi qanoq sunniuteqartarneri misissorneqassaaq. Tamatumunngalu ilanngullugu sulianut allanut atatillugu misilittakkat nalunngisagut misissorneqassapput, (tamatumani aamma EU-miit aningaasartuutissanik missingersuusianut tapiissutaasartuni atuuttuusoq). Aalajangernerujumaartullu tigusineqarsinnaajumaartut maanna aaqqissuussinernik allanngortitsinernik kinguneqarsinnaasut, aatsaat tiguneqarumaarlutik susassaqartunik tamanik akuusunik oqalliseqateqareernermi, - tamatumanilu soorunami aamma kommuninik oqaloqateqareernermi.

 

Meeqqat atuarfialli ajoraluartumik amerlasuutigut unammilligaavoq, tunngaviusumillu kommuninit akisussaaffigineqarluni. Kisianni pisariaqartitsisoqarpoq suliassaqarfiit assiginngitsut akimorlugit kivitseqatigiinnissamik, meeqqagut tunngaviusumik ilinniartitaasinnaaqqullugit pisariaqartitatik aallaavigalugit, - iluaqutigisassaminnik.

 

Maanna pitsaasumik suleqatigiinnermik ingerlatsereerpugut nunami tamarmi aammalu kommunini suliniutit eqqarsaatigalugit, nalunngilaralu kommunit ilungersorlutik siunnerfilimmillu sulissutigigaat meeqqat atuarfianni angusat pitsanngorsarnissaat, atuarfiillu piginnaaneqarluartut aamma ilinniartitsisut piginnaaneqarluartut allallu ilungersorlutik sulisut suliassaqarfimmik ineriartortitsiniarlutik. Minnerunngitsumik kommunini suliniut KIVITSISA peqatigiilluta suliniuterput aqqutigalugu.

 

Paasinninnera tamanna naqissuseqqinneqarpoq seminareqartitsinermi kommunalbestyrelsit aamma kommunini ingerlatsivinni pisortat sinniisuisa peqataaffigisaanni uanga ilinniartitaanermut Naalakkersuisutut qanittukkut qaaqqusisuuffigisanni. Assut qiimmaallannarpoq suleqatiginnikkumanermik taamak annertutigisumik susassaqartunit tamanit takutitsivigineqarneq, naalakkersuinermik ingerlatsisuniit aamma allaffissornermik ingerlatsisuniit ersersinneqartumik. Taamaattumillu uangattaaq qularinngilara aaqqiissutissanik pilersitsissaqqaaratta, susassaqartunut tamanut isumaqarluartunik. Minnerunngitsumik meeqqatsinnut, allanit tamanit siulliullutik soqutigisaqartuusunit nunatsinni meeqqat atuarfiata pitsaasuunissaanik. "