Aanngajaarniutinut katsorsaartinnermi nutaasiassat

Allorfiup ukiumut 2018-mut nalunaarusiaa avammut nassiuteqqammerpoq aamma inerniliisinnaalluta innuttaasut akeqanngitsumik katsorsartinnissaanut neqeroorusiorneqartarneri siuariartutut –amerlanertigullu innuttaasup najugaqarfigisaaniikkajuttarluni.
Innuttaasut 655-sit katsorsartinnissamut innersuunneqarnikuupput, 2017-imut sanilliullugit amerlanerugaluartut. Katsorsartikkusullutik innersuutikkusuttuusut angutininngarniit arnat amerlanerupput. Katillugit 528-it katsorsartissimapput aamma 77% katsorsartinnertik naammassivaat, katsorsartittuni inuusuttut ikinnerussuteqarput. Nuannaarutigineqaannarsinnaavorlu tamanna Naalakkersuisut immikkuullaarissumik meeqqanut inuusuttuaqqanullu katsorsaasanissaq pillugu pilersaarusioreermassuk.

”Uangutsinnit qiimmannartutut isigaarput aanngajaarniutinut katsorsartinnissamik ujartuisarnerit suli amerliartornerat”, taamak oqarpoq Allorfiup pisortaa Birgit Niclasen ingerlaqqillunilu: ”Kisianni kisitsisitigut takusinnaavarput neqeroorutitsinnut tunngatillugu paasissutissiinissaq suli pisariaqartoq aamma sulissutigivarput amerlanerit aanngajaarniutinik imaluunniit aningaasanoorajunnermik ajornartorsiutillit siusinnerusumik katsorsaasoqartarnissaa, tassami ukiut tallimat iluanni atuinerup ajornartorsiutinngorneraniit katsorsartilersartut imigassamik atuivallaarnermik kisitsisaa 37%-iuvoq aammalu ikiaroornartumik atuinermik kisitsisaa 38%-iulluni.”
”Kikkut tamarmik aanngajaarniutinik imaluunniit aningaasanoorajunnermik ajornartorsiutillit tikilluaqqusaapput aammattaarlu katsorsartinnissaq akeqanngitsuulluni. Sianerit piffissamillu pillutit, illoqarfiit Allorfilinnut aqqusaarit imaluunniit kommunimi sullisisut aqqutigalugu innersuunneqarit. Inuuneq pitsaasumillu aallartitsillutit”.

Innuttaasup suut ajornartorsiutit nassatarisarpai?
Allorfiup innuttaasut imigassamik, ikiaroornartumik imaluunniit aningaasanoorajunnermik ajornartorsiutillit katsorsartarpai. Innersuunneqarnikuusuni kisimi 12%-ii imigassamik ajornartorsiuteqanngillat, sinneruttulli (57%) imigassamut amerlanertigut pinngitsuuisinnaajunnaagaqarlutik. Amerlanerit 2016-imiit 2017-miillu naleqqiullugit ikiaroornartumik pujortarneq ajorput, kisianni amerlanerpaat imigassamik, ikiaroornartumik aammattaarlu aningaasanoornermik ajortorsiuteqartarlutik. Aningaasanoorajunnermut pinngitsuuisinnaajunnaarnikut ikinnerit katsorsartikkusullutik ujartuisarput, kisianni aningaasanoorajunnermik pinngitsuuisinnaajunnaaqqasut 50%-ii aningaasanoorajunnermut pinngitsuuisinnaajunnaaqqasuusarput.

Katsorsaanerup nukittorsaanissaa innuttaasumut qanillisissallugu pingaaruteqarpoq.
Kommuniniit annertuumik kissaataasimavoq innuttaasup katsorsarneqarnera najugarisaani ingerlanneqassasoq. Tamanna Allorfiup piviusungortinniarlugu anguniarsarivaa. 2018-imi innuttaasut pingasuugaangata marluk najukkaminni katsorsartittarput, tamannalu qaffaallanneruvoq.
Najugaq qimannagu katsorsartikkusunnermik ujartuinertigut katsorsartinnissamut nukittorsaaneruvoq Kommunenilu annerpaartaatigut Allorfeqarfimmik pilersitinikkuttaaq. Tamanna 2018-imi ingerlassineq Ilulissanni katsorsaaveqalerneratigut naammassineqarpoq. Maannakkut Qaqortoq, Nuuk, Sisimiut, Aasiaat Ilulissat-nilu Allorfeqalerpoq. Ilimasuutigineqarpoq amerlanerit katsorsarneqartalissasut ukiumoortumik illoqarfinni neqeroorsiortarnerit 2020-imi amerliallanneqarpata.

Katsorsartereernerup kingorna meeqqanut suliniutinullu maluniarneqartussat
”Takusinnaavarput katsorsartittut amerlanerit katsorsartereernerup kingorna kaammattorneqarnissaminnik pisariaqartitsisartut”, taamak oqarluni Birgit Niclasen ingerlaqqippoq: ”Innuttaasut katsorsartittut amerlasuut 18-nit inorlugit ukiulinnik meeraqarputtaaq imaluunniit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasunik meeraqarput.
Angerlarsimaffimmi aanngajaarniutinik atuiffiusumi meeqqat alliartorsimasut sunnerneqarsimanerat malinnaavigissallugu pingaaruteqarpoq. Taamaammat angajoqqaat meeqqallu inuunerminni ingerlariaqqinnissaminnik kaammattorneqarnissaminnik pisariaqartitsikkajupput”.

Angutit arnallu katsorsarneqartarneri assigiissappat?
Allorfiup katsorsaarnernik immikkuullaarissuusarnissaanik pisariaqartitsisoqartarneranik malinnaaffigisarpaa. 2018-imi nalunaarusiami ukiumut sammineqartussatut angutit arnallu akornanni assigiinngissusaat sammineqarput. Maannakkumuugallartoq tamanna angutaappat arnaappalluuniit immikkuullaarittumik katsorsartinnissaq pisariaqartitsisoqarneranik takussutissartaqanngilaq.
Suiaassutsitsigut annikittunnguanik assigiinngissuseqarput. Soorlu assersuutigineqarsinnaavoq katsorsartinnerup aallartinnerani arnaanersut angutaanersulluunniit ukiuasigut nikingassuteqanngillat aamma imigassamik ikiaroornartumillu ajornartorsiunermik kisitsisitigut ilusiliami annikittunnguamik assigiinngissuteqartut takutippaa. Imigassartoqqaartalernermi aamma ikiaroornartumillu atuinermiq assigiinngissusaasigut nikingassuteqarpallaanngillat. Assigiinngissut annerusoq atornerluinerup iluani tassaavoq angutininngarniit arnat amerlanerusut inuunerisa ingerlanerani timimikkut, tarnikkullu kanngutsaatsuliorfigineqarlutik atornerlunneqarsimasut. Arnanit 73%-ii kinguaassiutimikkut atornerlungaasimapput, naak angutit 36%-ii atornerlunneqarsimallutik. Taamattaarlu angutininngaanniit arnat amerlanerit tamakkuninnga pingasunik assigiinngitsuusunik atorlunerlunneqarnikuusimapput.

Allorfiup nalunaarusiaa uani aaneqarsinnaavoq: Juni 2019 Årsrapport

Attavigineqarsinnaasoq:
Allorfiup pisortaa, nakorsaq Birgit Niclasen
Allagarsiivia: bivn@allorfik.gl
Oqarasuaat: 346652