Aningaasanut inatsisip aamma 2020-mi oqimaaqatigiinnissaa Naalakkersuisut kissaatigaat

IA-p siulittaasuata apersorneqarneranit nittartakkami Sermitsiaq.ag-mi ulloq 2. juni 2019 tamanut saqqummiussisoqarpoq, tassani siulittaasup oqaatigalugu Aningaasanut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliamut paasissutissiissutit nutaat takutikkaat 2020-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi annertoorujussuarmik amigartooruteqartoqassasoq, aammalu ukiup naanerani Nunatta karsiat ½ milliardit missaannik amigartooruteqassasoq. Nunatta aningaasaqarnikkut akisussaassuseqanngitsumik aqunneqarneranut tamanna takussutissaasoq IA-p siulittaasuata oqaatigaa.

Naalakkersuisut annertuumik akisussaassuseqarluarlutik aningaasaqarnermik suliaqarmata, taamaalillunilu siulittaasup oqaatigisai tunngavissaqanngilluinnarmata naqissusissallugu pingaaruteqartutut isigaara.

Aningaasanut inatsimmik suliaqarnermi Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaq ukiunut siuliinut sanilliullugu ukioq manna peqataanerutinniarlugu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisutut anguniarsaraara. Tamatuma ilaatigut nassatarisaanik ataatsimiititaliami ilaasortat, tassungalu ilanngullugu IA-p siulittaasua, 2020-mut tunngaviusumik missingersuutinik taagorneqartuni kisitsisinik paasissutissiissuteqarfigaakka. Nunatta aningaasaqarnikkut inissisimanera pillugu pisariaqanngitsumik tamanut saqqummiunneqartumik allaatigisatigut akerleriissuteqalersitsinissamut toqqissisimajunnaartitsinissamullu Naalakkersuisut tatiginartumik takutitsinerat maanna atorneqalermat ajuusaarnarpoq.

Tunngaviusumik missingersuutit aningaasanut inatsisip atuuttup siumut pisarnertut naatsorsorneqartarneranut atorneqartarput, tamatumani piffissaq aningaasanut inatsimmik ukiuni sisamani suliaqarfiusoq ukiumik ataatsimik ilaneqartarluni aammalu aningaasaliissutit, inatsisitigut pisussaaffigalugit aningaasartuutit aammalu inuiaqatigiit katitigaaneranni allannguutit akigititanut akissarsianullu iluarsiivigineqartarlutik kiisalu aaqqissuinikkut annikinnerusumik iluarsiisoqartarluni. Tunngaviusumik missingersuutit taakku tunngavigalugit Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissatut siunnersuusiornermikkut inaarutaasumik missingersuusiortarput. Taamaattumillu piffissap tunngaviusumik missingersuutit aammalu aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip suliarineqarnerisa akornanni annertuumik pisoqartarpoq. Ilaatigut pingaarnersiugassat sipaarutissallu nutaat kiisalu naalagaaffimmit ataatsimoortumik tapiissutit akigititanut akissarsianullu iluarsiivigineqarnerat ilanngunneqartarput. Taakku aningaasanut inatsisip inaarutaasumik inernerisaanut sanilliullugu ataatsimut annertuumik tunngaviusumik allannguuteqartitsinermut peqqutaaqataasarput.

Tunngaviusumik missingersuutit taamaattut ukiut tamaaviisa suliarineqartarput. Amigartooruteqarnissamik takutitsisarnerat nutaarsiassaanngilluinnarpoq.

2018-imi aningaasanut inatsimmut atatillugu tunngaviusumik missingersuutit ukiuni sisamani ingerlasussanik IS-mi 268,2 mio. kr.-nik amigartooruteqarnissamik takutitsipput.

2019-imi aningaasanut inatsimmut atatillugu tunngaviusumik missingersuutit ukiuni sisamani ingerlasussanik IS-imi 459,5 mio. kr.-nik amigartooruteqarnissamik takutitsipput.

2020-mi aningaasanut inatsimmut tunngaviusumik missingersuutinut atatillugu taakku ukiuni sisamani ingerlasussanik IS-imi 461 mio. kr.-nik amigartooruteqarnissamik takutitsipput. Tassa imaappoq ukiup siuliani amigartoorutit amerlaqatigingajagaat.

2020-mi tunngaviusumik missingersuutit amigartooruteqarallarnissamik takutitsipput aningaasartuuteqarnerunissamik arlalinnik imaqaramik.

Piffissami ukiunut sisamanut atuuttussami maannamuugallartoq aningaasat makkununnga atorneqartussat ilaatigut immikkoortinneqarput (kisitsisaagallartut):
  • Pinerluttulerinermi inatsit malillugu inissiisarfinnut inissiinissanut inatsisitigut pisussaaffigisanut 45 mio. kr.-t missaat.
  • Ukiuni aggersuni utoqqaat utoqqalinersiaqalertussatut ukiullit amerliartornerat pissutigalugu utoqqalinersianut aningaasartuutit qaffakkiartornerannut 65 mio. kr.-t missaat.
  • Aningaasaliissutit akigititanut akissarsianullu iluarsiivigineqarnissaannut 310 mio. kr.-t missaat. Akit akissarsiallu ingerlaavartumik qaffakkiartorput, taamaattumillu aningaasaliissutit arlallit nungunneqassanngippata iluarsiifigineqassallutik.
  • Inuiaqatigiit katitigaanerata allannguuteqarnera pissutigalugu peqqinnissaqarfiup ingerlataanut 85 mio. kr.-t.
  • 2021-mit suliffeqarnermi ilanngaammut 150 mio. kr.-t.
Erseqqissaatigineqassaaq kisitsisit piffissami ukiuni atuuttussatut naatsorsorneqarlutik atuukkallartussat pineqarmata.

Qujanartumillu illuatungaanut saatsitsisussanik peqarpoq. Ilaatigut Naalagaaffimmit akigititanut akissarsianullu iluarsiissutit ukiut sisamat ingerlaneranni 275 mio. kr.-t missaannik isertitaqarfiunerunissaat naatsorsuutigineqarpoq. Taakku tunngaviusumik inatsisini ilanngullugit suli naatsorsorneqanngillat.

Taamaalilluni maannakkorpiaq tunngaviusumik missingersuutaagallartut amigartooruteqarnissamik takutitsimmata eqqorpoq, taamaakkaluartoq Naalakkersuisut aningaasaqarnikkut ingerlatsinerminni aningaasanut inatsisip inaarutaasup oqimaaqatigiissaarfiunissaa akueraat. Taamaattumik tamanna siunnerfigalugu naalakkersuisut maanna suliniuteqarput – tamannalumi aamma angussaqaarparput.

Aningaasanut inatsimmik suliaqarnissami partiit annertunerusumik peqataatinneqarnissaat Aningaasaqarnermut Naalakkersuisutut assut qilanaaraara, tassungalu atatillugu Inatsisartuni partiit kingunissaqarluartumik suliniuteqarnissamik kaammattorusuppakka aammalu siunnersuutit akunnermiliullugit naatsorsuutaagallartut pinnagit Naalakkersuisut siunnersuutigisaat ataatsimoorluta oqallisigissagivut kaammattuutigalugu.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Vittus Qujaukitsoq

Kontakt: Nikolai Sten Christensen, Toqq/direkte 346675, nsch@nanoq.gl