Nakuuserneq innarliinerlu naligiissitaanermik akornusiivoq

Allattoq: Martha Abelsen, Naligiissitaanermut Naalakkersuisoq

"Nunatsinni ulloq 20. maj naligiissitaanermut ullugitinneqarpoq. Ullormi tamatumani naligiissitaaneq angusimasarput nalliussisarparput, kisianni suli anguniakkavut angoqqajannginnatsigit aamma immitsinnut eqqaasittarpugut suli sulissutissaqarluta.

Naligiissitaaneq, tassa kikkut tamarmik assigiimmik periarfissaqarnissaannik kissaatigisamittullu inuunissamut kiffaanngissuseqarnissaannik qulakkeerinninneq, tamatta suliniutigaarput.

Uanga naligiissitaaneq ataqqinninnertut paasisarpara: Suiaassutsit ataqqeqatigiinnerat, assigiinnginnitta ataqqinera, inuttut assigiinnginnitta ataqqinera. Killivut assigiinngissutsivullu aatsaat akueralugillu ataqqigutsigit naligiissitaaneq periarfissaalissaaq.

Nakuuserneq ataqqinninnerlu

Ajoraluartumik inuiaqatigiitsinni ataqqinninnermut tunngatillugu ajornartorsiuteqarpugut. Ullut tamaasa tusarparput arnat meeqqallu nakuuserfigineqarlutillu innarlerneqartut. Amerlanersavut qamuuna annerpugut TV-kkut piviusulersaarut ”Byen hvor børn forsvinder” isiginnaarlugu. Takuarput inuit ataasiakkaat killissaanik ataqqinninnginneq qanoq inuunermik aseruisartoq. Tasiilami taama pisoqartarpoq, kisianni nassuerutigisariaqarparput nunatsinni sumiiffinni amerlasuuni taama pisoqartarmat.  



Imminut naleqartinneq, nakuuserneq naligiissitaanerlu

Aallakaatitassiami arnaq inuusuttoq, kinguaassiuutitigut innarlerneqarsimasoq, imminut naleqartinnerminik qanoq arsaarneqarsimalluni oqaluttuarpoq. Inuttut naleqangaarnini - inuiaqatigiinni meeqqanilu naligiimmik naleqarnerminik pisinnaatitaaffeqarnini piginnaaneqarninilu - upperiunnaarpaa. Sapiissuseeruppoq, taamaalillunilu takorluukkamisut inuunissamut kiffaanngissuseerulluni. Isumaqarpunga naleqanngitsutut sapiissuseeruttutullu imminut isigilerutta naligiissitaaneq angunngisaannassallugu.

Innarliisarneq nakuusernerlu aatsaat unitsikkutsigit arnat angutillu naligiissitaanerat aatsaat angusinnaavarput.

Arnat nakuuserfigineqartarput

Qujanartumik kisitsisinit ersersinneqarpoq 2018-imi nakuuserlutik pinerluttut ikileriarsimasut. Kisianni suli kisitsisit aarlerinaannartumik qaffasipput, paatsuugassaanngitsumillu ersersitsillutik arnat nakuuserfigineqartartut. Angutinut sanilliullugu arnat 40-riaammik kinguaassiuutitigut pinerlineqartarput.

Imigassaq peqqutaaqataavoq

Imigassaq, nakuuserneq kinguaassiuutitigullu atornerluineq ataqatigiilluinnarput.  Taamaattumik assut ernumaammernarpoq innuttaasut peqqissusaannik misissuisitsinermit kingullermit ersersinneqarmat inuusuttut tamarmik 15-it 24-llu akornanni ukiullit imigassamik atornerluinermut assut qanittut.  Minnerunngitsumik ernumanarpoq arnat inuusuttut angutinit assut imernerusalersimammata.



Ilorraap tungaanut aallartariaqarpugut

Kulturi inuup ataasiakkaap inuuneranik aseruisartoq inuiaqatigiillu akornutigisaat unitsittariaqarput. 

Nakuuserfigineqarsimasut inuunerminni ingerlariaqqinniassammata, naligiissitaanerup inuiaqatigiinnilu inissaqarnerup sorsuutiginissaannut sapiissuseqalerniassammata, ikiuutissat politikkikkut pitsanngorsartariaqarpavut. Minnerunngitsumillu kannguttaatsuliortut, kinguaariinnut tulliuttunut ingerlateqqinneqariaannaasartumik, iliuutsinik ajortunik unitsitsinissamut nukissaqalerlutillu ilisimassuseqalerniassammata ikiortariaqarpavut.



Inuttut akisussaaffik

Kisianni kikkut tamarmik akisussaaffeqarput. Uagut politikeritut suliassaq kisimiilluta isumagisinnaanngilarput. Angutit arnallu meeqqatillu peqqinnartumik inuuneqalerniassagamik ilaquttaminni akisussaaffimmik tigusinissaat pingaaruteqarpoq. Kikkut tamarmik sapinngisaminnik meeqqat pitsaasunik atugaqarnissaat, toqqissisimanissaat ataqqineqarnissaallu sulissutigisariaqarpaat, taamaalillutik meeqqat nukappiaraanertik niviarsiaraanertilluunniit apeqqutaatinnagu ineriartorsinnaaniassammata, piginnaasaminnik atorluaasinnaaniassammata naleqassutsiminnillu ilisimaarinnissinnaaniassammata.

Taamatut oqaaseqarlunga tamassi naligiissitaanermut ulloq nuannersumik atussagissi kissaappassi."