Silap pissusaa pillugu Naalakkersuisut inissisimanerat

Naalakkersuisunit pingaartutut isigineqarpoq silap pissusaa pillugu ataatsimoorlutik oqaaseqaateqarnissaq, ullumikkullu Naalakkersuisut ataatsimoorlutik ima oqaaseqaateqarput:

”Naalakkersuisut akuersaarpaat silap pissusaata allanngornera tassaammat nunarsuarmi inuit unammilligassaasa annerpaat ilagigaat. Mingutsitsinerit annikillisinniarlugit arlaatigut sillimmartaartoqanngippat silap pissusaata allanngornerata kissaatigineqanngitsumik sunniutissaat sakkortusiartulissapput. Taamaammat gassinik silaannarmik kissatsitsisartunik nunarsuarmi aniatitsinerit malunnaatilimmik annikillisinneqartariaqarput. Taamaammat avatangiisit illersorneqarnissaat piujuartitsinissamillu tunngaveqarluni ineriartortitsinissaq eqqarsaatigalugit inuit pilersitaannik silap pissusaata allanngornerata unitsinneqarnissaa nunarsuarmi pingaartinneqartariaqarpoq.

Nunat tamalaat akornanni suleqatigiinneq

Naalakkersuisut nunarsuup silaannartaani gassinik silaannarmik kissatsitsisartunik aniatitsineq killilersimaarniarlugu nunarsuarmi ilungersuutigineqartut tapersersorpaat taamaammallu Naalagaaffiit Peqatigiit Silap pissusaa pillugu isumaqatigiissutaat (UNFCCC) malillugu suleqataallutik. Kalaallit Nunaat nammineerluni Silap pissusaa pillugu nunat tamalaat isumaqatigiissutaannut ilaanngilaq, ilaatinneqarlunili Kalaallit Nunaat Kunngeqarfik Danmarkip ilagimmagu.
Kalaallit Nunaat Danmarkip naalagaaffittut gassinik silaannarmik kissatsitsisartunik naatsorsuinerinut ilanngussisassalluni pisussaaffeqarpoq taamatuttaaq Kalaallit Nunaat UNFCCC-mut Nunap Nalunaarusiaanik taaneqartartumut ilanngussisarpoq, tassani nunat Silap pissusaa pillugu nunat tamalaat isumaqatigiissutaanni anguniagaasut malinniarlugit nunami namminermi pissutsitik suliatillu ingerlareersut nassuiartarmatigit.

Kalaallit Nunaat Parisimi isumaqatigiissummut nammineq oqartussaaffigisaminut tunngatillugu tamakkiisumik akuersinngilaq, Kalaallit Nunaata inuiaqatigiit aningaasaqarnerat eqqarsaatigalugu ineriartortittuarneqarsinnaanerata qulakkeerneqarnissaa eqqarsaatigalugu. Taamaalilluni Kalaallit Nunaat Parisimi isumaqatigiissummut peqataasut annikilliartortitsinissamik pisussaaffigisassaannut malinnittussaatitaanngilaq.
Naak nammineq oqartussaaffigisaminut tunngatillugu tamakkiisumik akuersaanngikkaluarluni Kalaallit Nunaata Silap pissusaa pillugu nunat tamalaat isumaqatigiissutaanni anguniagaasut tamakkiisumik tapersersorpai, taamaammallu Parisimi isumaqatigiissummut tamakkiisumik akuersaannginnerup Silap pissusaa pillugu nunat tamalaat isumaqatigiissutaanni Kalaallit Nunaata nalunaaruteqartarnissamut pisussaaffii sunniuteqarfiginngilai.

Silap pissusaanut tunngatillugu sulissutigineqartut

Kalaallit Nunaat Issittormiut Siunnersuisoqatigiivini silap pissusaa pillugu suleqatigiinnermut peqataavoq. Pingaartumik suleqatigiissitaq Arctic Monitoring and Assessment Programme (AMAP) aqqutigalugu Kalaallit Nunaat silap pissusaanut tunngassuteqartuni ataqatigiissaaraluni sulinermut peqataavoq, nalunaarusiallu uku ”Arctic Climate Impact Assessment” (ACIA) aamma ”Snow, Water, Ice and Permafrost in the Arctic” (SWIPA) taamatullu ”Adaptation
Actions for a Changing Arctic” (AACA) suliarineqarnerannut ilanngussaqartarluni.
Tamakku saniatigut Naalakkersuisut nukissiuuteqarnermut ingerlatsinerata pingaarutilimmik ilagaa pisortat nukimmik imermillu ingerlalluartumik pilersuinerata qulakkeersimaneqarnissaa.
Taamaammat Naalakkersuisut Nukimmik Imermillu Pilersuinermut Immikkoortukkaanut Pilersaarut annertooq imaannaanngitsorlu 2030-p tungaanut atuuttussaq akuersissutiginikuuaat. Immikkoortukkaanut pilersaarut pingasunik pingaarnertut anguniagaqarfiuvoq: 1. Innaallagissap erngullu akikinnerulernissaat. 2. Mingutsitsinngitsunik nukissiuteqarneq, periarfissaqartoqartillugu aamma 3. Nukissiuuteqarnermut tunngasunik nutarterineq. Pingaarnertut anguniagaasunut aalajangersimasunik 35-nik anguniagaqartoqarpoq.

Periarfissaqassappat 2030-mi mingutsitsinngitsunik nukissiuuteqalernissamut pingaarnertut anguniagaasut angusinnaajumallugit ukiuni tulliuttuni sisamani erngup nukinganik, anorisaatinik seqernullu qinngorneri atorlugit nukimmik katersissutit illoqarfinni nunaqarfinnilu amerlanerpaani nukissiuuteqalernissamut periarfissaasinnaasut pillugit paasissutissanik katersisoqarniarpoq.

Nunatsinni illoqarfinni annerni marlunni nutaalianik ikuallaaviliornissaq Naalakkersuisut Kommunit suleqatigalugit sanaartorneqarnissaat pilersaarutigineqarpoq. Ikuallaaviit nuna tamakkerlugu eqqagassanik ikuallatassat tamakkiisut ikuallattalertussaavaat, ikuallaanermilu kiak pinngortinneqartoq illoqarfinni taakkunani marluusuni kiassarnermut atorneqassalluni.

Taamaalilluni Nukimmik Imermillu Pilersuinermut Immikkoortukkaanut Pilersaarummi anguniagaasut Naalakkersuisut silap pissusaanut tunngatillugu sulissutigisaasa pingaarnerit ilagaat, nunarsuup kissakkiartornerata akiorneqarneranut iluaqutaaniartussat.

Naalakkersuisut aammattaaq isumaqataaffiginikuuaat HFO-p Issittumi inerteqqutaalernissaata Naalagaaffiit Peqatigiit nunani tamalaani imarsiornermut suleqatigiiffianni IMO-mi sulissutigineqarnissaa. HFO atorlugu imaatigut umiartorneq silaannarmik mingutsitsisarpoq aamma apummi sikumilu paaqalersitsisarluni. Aput sikulu paamik pissuteqartumik qernertikkaangata tamanna aakkiartornerulersitsisarpoq.

Kalaallit Nunaat nunarsuarmi silap pissusaata sulissutigineqarnerata ineriartortinneqarnerinut tamakkuninnga sulissuteqarluni ikiuuppoq.”

Annertunerusumik paasisaqarusukkussi attavigisinnaavarsi Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Kenneth Høegh kenh@nanoq.gl imaluunnit +299 565604