Ullut tamaasa pujortartartut ikinnerusut, ineqarnermi atugassarititaasut pitsaanerit kisianni aamma pualavallaarujussuartut amerlanerit

Nunatsinni innuttaasut peqqissusaat pitsaanerulersimallunilu ajornerulersimavoq, tamanna 2018-imi Kalaallit Nunaanni Innuttaasut peqqissusaannik misissuisitsinermit erserpoq

Ullumikkut Statens Institut for Folkesundhed-imit 2018-imi Kalaallit Nunaanni innuttaasut peqqissusaannik misissuisitsinermi paasisat nutaanerpaat, inuunermi atugassarititaasunut, inooriaatsimut inuiaqatigiillu peqqissusaannut tunngasut, saqqummersinneqarput. Misissuineq Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik sinnerlugu ingerlanneqarpoq.

Kalaallit imigassamik hashimillu atuinerat, isumakkut peqqissusaat, pujortartarnerat, nereriaasiat aamma timimik aalatitsinerat kiisalu peroriartornermi atugaat pillugit paasisat nalunaarusiami atuarneqarsinnaapput. Aamma nappaatit katsorsarneqarsinnaanngitsut, pualavallaartut kiisalu sukkortut qaffasippallaartumillu aamikkut naqitsineqartut qassiunerannik paasissutissat atuarneqarsinnaapput.

Nalunaarusiami assersuutigalugu takuneqarsinnaavoq innuttaasut peqqissusaat assigiinngitsutigut pitsanngoriarsimasoq. Ullut tamaasa pujortartartut ikileriarsimapput, angerlarsimaffiit pujortartarnermut tunngatillugu killeqartitsisut amerleriarsimapput ullullu tamaasa naatitartortartut amerleriarsimallutik: Aamma kalaallit nerisassanik amigaateqartutut nerisassarsiniarnissamullu akissaqanngitsutut misigisut ikileriarsimapput, taamatuttaaq Kalaallit Nunaanni ineqarnikkut atugassarititaasut pitsanngoriarsimapput.

Tamatuma saniatigut innuttaasut peqqissusaasa ajorseriarsimaneranut arlinnik takussutissaqarpoq. Assersuutigalugu peqqissutut imminnut nalilertut ikileriarsimapput inuuniarnermilu atugassarititaasut assigiinngissutaat annertuseriarsimalluni, pualavallaarujussuartut amerleriarsimapput, taamatuttaaq aalisagartortartut ikileriarsimapput aamma saftimik sodavandimillu imertartut amerleriarsimallutik.

Peqataasut 15-it 94-illu akornanni ukiullit 2.539-t illoqarfinni aqqaneq-marlunni nunaqarfinnilu arfineq-pingasuni assigiinngitsuni najugaqartut akissutaat nalunaarusiami tunngavigineqarput. Tassa taamatut inuiaqatigiinni ukioqartut tamarmik katillugit 5,8 procentii peqataapput.

2018-imi innuttaasut peqqissusaannik misissuisitsineq nuna tamakkerlugu peqqissutsimik misissuinerit tallimaasut 1993-imiilli ingerlanneqartut nutaanersaraat.

Attaveqarnissamut paasissutissat

Siunnersortaaneq Christina Viskum Lytken Larsen, Center for Folkesundhed i Grønland, Statens Institut for Folkesundhed, Danmarkimi mobili + 45 25328486, nunatsinni mobili +299 581330

Nalunaarusiaq uani atuarsinnaavat: