Ilinniartitsisunik isumassuinermillu suliaqartartunik ilinniartitseqqinneq qallunaatut kalaallisullu ingerlanneqartoq

Kalaallit Nunaanni ilinniartitsisunut meeqqanullu atuartunut unammilligassarpassuaqarpoq: ilinniartitsisussaaleqineq, atuartitsisut ilinniagaqarsimanngitsut, aamma atuartut annertuunik unammilligassallit.

Inuussutissarsiutigalugu meeqqanik inuusuttunillu atuarnerat pillugu sullitaqartut tapersersorniarlugit Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik Meeqqat 0 – 18-ip ilaatut Fairstart Fonden suleqatigalugu suliassaqarfiit assigiinngitsunik suliallit akornanni sullissisut siunnerfigalugit ilitsersuisartutut ilinniagaqarneq ineriartortissimavaa, taannalu ilinniartitsisunut, meeqqat angerlarsimaffiini aamma atuartut angerlarsimaffiini sulisunut sammititaavoq.

Ilinniagaqarnerup imarai: sumiiffimmi aallarniutaasumik isumasioqatigiinneq, tamatumalu kingorna internetikkut onlinemik modulini arfineq pingasuni atuartinneqarneq, peqataasut taamaalillutik peqataanerit tamaasa aallartariaqaratik. Ilinniarneq qallunaatut kalaallisullu ingerlanneqartassaaq. Modulini tamani peqataasut teoriimik ilinniartinneqartassapput aamma suleriaasissanut siunnersuusiorfigineqartassallutik, aamma sumiiffimmi suleqatigiinnik ineriartortitsinissamut piareersartassapput. Tamanna akunnerit pingasukkaarlugit arfineq pingasoriarluni ataatsimiinnerni pisassaaq, ilitsersuisullu tassani USB, oqaatsit pineqartut marluk atorlugit sungiusaatinik imalik atorlugu ilitsersuisassaaq.

Suleqatit peqatigalugit ilitsersuisup peqataasut ulluinnarni misilittagai ilannguttassavai, peqataasullu ilisimatusarneq tunngavigalugu sakkunik ineriartortinneqarsimasunik tunineqartassapput, aamma ilitsersorneqarnerit akornanni namminneq periaasissaminnik ulluinnarnilu suleriaasissaminnik ineriartortitsinissaminnut isumassarsisinneqartassapput, eqimattanilu oqallittassallutik. Ilitsersuinerni sammisat Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutigalugu sullissisartut akornanni annertuumik apersuisimanerup kingorna ineriartortinneqarsimapput, apersorneqartullu tamarmik kissaatitik oqaluttuarisimavaat. Taamaattumik akunnerit pingasukkaarlugit arfineq pingasoriarluni ilitsersuinertalimmik ataatsimiinnerit imaraat:
  1. Suliassaqarfiit assiginngitsut akornanni suleqatigiinneq pillugu suleqatigiinnut ilisarititsineq.
  2. Attaveqartarneq pillugu teoriimik aamma ilinniartitsisup/perorsaasup atuartullu atassuteqaataannik tunngaviusumik paasinninneq
  3. Qanoq ililluni inuussutissarsiutigalugu sulisutut meeqqanik inuusuttunillu pissusilersornermikkut ajornartorsiutilinnik aamma siusissukkut sumiginnagaasimanertik pissutigalugu tatiginnissinnaajunnaarsimasunik naapitsisinnaaneq
  4. Inersimasut atassuteqaammi toqqissisimalersitsiniarlutik qanoq iliuuseqarsinnaappat.
  5. Qanoq ililluni klasse imaluunniit eqimattat suleqatigiissilerniarlugit angusassamik toraagaqarluni sulisoqarsinnaava.
  6. Siusissukkut sumiginnagaasimanerup kinguneratut ilikkagaqarnissamut ajornartorsiutit, aamma atuartitsineq qanoq pilersaarusiorneqarsinnaava.
  7. Inuusuttuaqqat teenagerit kinaassutsiminnik pitsaasumik ineriartortitsinerannik tapersersuineq, aamma angajoqqaanik akuttoqatigiissaakkamik suleqateqartarneq.
  8. Annaasaqarnermut qisuariarnerit meeqqat inuusuttullu ammasumik oqaloqatiginerisigut inuttut ineriartornermut aamma nukittussusermut saatsitsineq.
Sisimiuni Upernavimmilu ilinniartitsisut perorsaasullu 17-it ilinniagaqarnermut peqataasimapput, suleqatitillu sumiiffimminni sungiusarsimallugit, unnersiorlutillu oqaluttuarneri assut pitsaapput.

"Peqataasut sammisani suliarisartakkaminni teoriit arlalissuit ilisarisarpaat, aamma suleriaatsit qanoq aaqqissuunneqartariaqarnersut pillugit isummertarlutik. Angajoqqaanik suleqateqarneq iluatsittarpaat, aamma meeqqamut tatiginninneq pitsaasunik inernernik, iluarinninnermik aamma tatiginninnermik pilersitsisarput kiisalu meeqqanut inersimasunullu toqqissisimanermik pilersitsisarlutik, taamaattumik isumaga malillugu tamakku iluatsissimapput.”

"Sungiusaatit sunniutaat eqqartussagaanni, taava oqartoqarsinnaavoq sulisut imminnut tatigilluarlutik pitsaasunillu sakkoqarlutik pitsaasumik piareersartarsimapput. Tamanna eqqissisimasumik pissusilersornermik kinguneqartarpoq, tamannalu meeqqat malugisarpaat pissusilersornerminnilu tatiginnilluinnalersarput, sulisullu meeqqanut inuusuttunullu imminnut tatigalutik tunniusimallutillu pissusilersortarput.”

"Atuartut atuarfimmi tatigisinnaasaminnik inersimasoqalermat, meeqqat allaat ilaanni ulloq atuarfiusoq naassanngitsoq kissaateqartalersimapput, taamaalillutalu sivisunerulaartumik atuarusunnerat akuerisarparput.”


Ilitsersuisut amerlasuut marlukkaarlutik sulinissartik toqqarsimavaat. Ilitsersuisoq ataaseq ilinniarnerminik naammassinnikkaangami, taava USB-ini atorlugu eqimattat qassilluunniit sungiusarsinnaavai, aamma nammineq akunnerit sungiusarfissat pisariaqartitsineq apeqqutaatillugu namminneq aaqqissuuttarpaat. Peqataasut ilinniarsimasut taamaalillutik namminneq aaqqissuussassaminnut amerlasuunik isumassarsereersimapput.

Naalakkersuisoq Martha Abelsen oqarpoq:
”Isumaginninnermut Aqutsisoqarfiup suliniutaanut kingullermut uannut unnersiornerit assorsuaq nuannaarutigaakka. Suliniutip erseqqissumik takutippaa, suliatigut suliaqartartutut meeqqat pissusilersuutaat pillugit ilisimasaqaleraanni, taava meeqqanut tatiginnilersitsinermik kinguneqartumik pissuseqarluni meeqqat naapinneqarsinnaapput, tamatumalu kinguneratut meeqqat toqqissisimalersarput kajumissuseqalerlutillu. Fairstartip atuartitsinermut programmiisa aaqqissugaanerat Kalaallit Nunaanni pissutsinut assut tulluarpoq, taassumalu periaatsip isumaginninnermut suliassaqarfimmi suliniutinut allanut siaruaallugu atorneqalernissaa kissaatigaara.”

Paasisaqarnerorusukkuit attavigiuk ministerip allattaa Inger Heilmann Larsen, e-mail: ihla@nanoq.gl imaluunniit oqa9. + 299 554160