Nunani Tamalaani Sakialluutip Ullua 2019

Peqqissutsimut Isumaginninnermut Inatsisinullu Naalakkersuisup Martha Abelsenip oqalugiaataa.

Nuutoqqami/Nuuk lokal museumimi ulloq 24. marts 2019-imi Nunarsuaq tamakkerlugu TB-mut ullorititaasoq pillugu saqqummersitsinermik ammaaneq.


(Oqaatigigaanni atuutilissaaq.)

Nunarsuaq tamakkerlugu TB-mut ullorititami TB pillugu saqqummersitsineq kusanartoq manna ammarsinnaagakku assut nuannaarutigaara, tassuunakkummi nunarsuaq tamakkerlugu peqqinnissaq pillugu kattuffissuaq WHO kaammattuuteqarmat nunat tamarmik TB-mik akiuiniarnissaannik kajumissaarilluni.

Nunarsuaq tamakkerlugu ulloq malunnartinniarneqarpoq ima oqariartuutitalimmik:
IT’S TIME – piffissanngorpoq. END TB – TB nungusarneqarli.

Kalaallit Nunaanni 2050 nallertinnagu TB nunguinneqassasoq anguniarneqarpoq. Anguniagarlu tamanna qujanartumik iluatsikkiartuaarparput.

Ullumikkullumi TB peqqissutsikkut annertuumik suli ajornartorsiutaavoq – nunarsuaq tamakkerlugu nunatsinnilu maani. 2017-imi nunarsuaq tamakkerlugu nappaat taanna inunnit 1,6 millioninit toqqutigineqarpoq, taakkunanit meeqqat 230.000-iullutik.

Nunatsinni ukiuni kingullerni TB-mik nappaateqalersartut ukiumut 50-it missaannik amerlassuseqartarput.

Taamaattuaannarsimanngilarli. Ajornerujussuusimavormi aammalu pitsaanerunikuulluni.

TB qanoq ililluni qangalu atugaalersimanersoq iluamik ilisimasaqarfiginngilarput, taamaattorli 1800-kkut ingerlaneranni 1900-kkullu aallartinneranni innuttaasunit nappaaatigineqalersimasoq ilisimavarput.

Piffissap ingerlanerani TB-mik akiuiniarneq qanoq sulissutigineqarsimanersoq annertuumik ilisimasaqarfigaarput.


Napparsimmavinni qinnguartaatinik atuilerneq, akiuussutissanik kapuuinerit, peqqissarfinnik pilersitsinerit kiisalu innuttaasunik ingerlaavartumik misissuisarnerit peqqinnissaqarfiup pingaarnertut suliniutaasa ilagaat.

Taamaattorli inissianik pitsaanerusunik peqqinninnarnerusunillu sanaartorneq, eqqiluisaarnerulerneq ataatsimullu isigalugu innuttaasut inuuniarnikkut atugaasa pitsanngoriaateqarnerat TB-mik akiuiniarnermut aamma iluaqutaangaatsiarsimapput – aammalumi ullumikkut suli iluaqutaallutik.

TB peqqissutsimuinnaq attuumassuteqanngilaq. Aammali inooqataanikkut pissutsit, inissiat, ilinniarfiit atuarfiillu ullutsinnut naleqqulluartut pingaaruteqartorujussuupput. Aamma paasititsiniaanissaq pingaaruteqarpoq. TB tamatta ilisimasaqarfigisariaqarparput tamattami tunillatsissinnaagatta. Qujanartumillu TB nappaataavoq pitsaaliorneqarsinnaallunilu katsorsarneqarsinnaasoq.

Piffissami sorsunnersuit aappaata kingorna Kalaallit Nunaanni TB-ertut nunarsuarmut tamarmut sanilliullugu amerlanerpaapput. Taamani pissutsit kipiluttunartuupput iliuuseqarfigineqartariaqarlutillu.

TB-mik akiuiniarnermi pingaarutillit ilaat tassaavoq Calmette imaluunnit BCG-mik kapuuinerit 1949-mi atuutilersut, tamatuma kingorna inoorlaat inunngornermik kingunitsianngua tamarmik akiuussutissamik kapineqartarlutik.

1951-imi TB-mik nappaatillit Danmarkimi peqqissarfinnut aallartinneqartalerput. Amerlasuunik nalunngisaqarpunga anaanaminnik ilaquttaminnilluunniit allanik katsorsartikkiartorlutik qaammaterpassuarni aallartoorlutik misigisaqarsimasunik. Qujanartumilli angajoqqaajusut peqqissillutik angerlartarput, 50-ikkunnili meerarpassuit maqaasinermik annertuumik misigisimasarput.

TB-mik akiuiniarneq annertusarneqarnerpaavoq Dronning Ingridip Napparsimmavissuata sanaartorneratigut, tamatumani TB-mik nappaalinnut 211-nut inissaqartitsisoqarluni.

TB-mik akiuiniarnermi sakkussat ilaat pingaarutilerujussuaq tassaavoq angallat qinnguartaasarfik Misigssût, tassani 1956-imi Kalaallit Nunaata kitaani innuttaasut tamarmiusut TB-mut siullerpaamik misissorneqarput. Meeraallunga puamminnik qinnguartartittorpassuarnut ilaavunga.

1960-ikkunni TB-p tunillaassuunnerujussua unippoq. Aammalu 80-ikkut naalerneranni TB ataatsimut isigalugu nappaataajunnaarsorineqarpoq. Taamaattumillu peqqissutsikkut ajornartorsiutit allat aallunneqalerlutik. 1990-imi BCG-mik akiuussutissamik kapuuisarnerit unitsinneqarput.

Isumaqaraannili TB nungutinneqartoq tamanna kukkuneruvoq. Tamatuma pinerata kingorna ukiut ingerlanerini TB-mik nappaateqalersartut amerliartoqqilerput aammalu 2010-mi TB-ertut ullutsinni aatsaat taama amerlatigalutik.

Maannalu ukiut qulit kingulliit ingerlaneranni suliniutit periutsillu iluatsilluarsimarpasipput. TB-li inuiaqatigiinni atugaatillugu tamatta tamanna eqqumaffiginiartuassavarput.

Meerartatta nappaatit inooriaatsikkut pinngortartut aammalu eqqiluisaarnissap pingaaruteqarneranik, peqqinnartunik nerisaqarnissamik timigissartarnissamillu ilinniartinneqartarnerannut ilaatillugu TB ilisimasaqarfigisariaqarpaat. Taama ilisimasaqalernermikkut imminnut paarilluarsinnaassagamik.

TB nunatta oqaluttuarisassartaanut maanna pisunut ilaavoq tamannalu eqqummaariffigisariaqarparput.

Neriuppunga meeqqat inersimasullu amerlasuut saqqummersitsineq manna alakkarumaaraat aammalu TB tamatumalu nunatsinni atugaanerata oqaluttuassartaa ilikkagaqarfigiumaaraat.

Ikioqatigiilluta TB akiussavarput.

Qujanaq.