Nuummi Imarpik qulaallugu mittarfiup inissisimaffissaani qinigassaq alla

Siullermik pingaarnertullu Nuummi innuttaasut saqqummiussisarnerminni tunniusimanerujussuat takusinnaagakku nuannaarutigaara tulluusimaarutigalugulu. Nuummi angisuumik nunatsinni ineriartornermut iluaqutaasumik mittarfittaartariaqaratta tamatta isumaqatigiissutigaarput.

Aamma ineriartortitsinissaq tamatsinnut iluaqutaajumaarmat qularutigineqassanngilaq. Attaveqaatinut aningaasaliissuterpassuit sunniutissaat pitsaasut tamatta isumaqatigiiffigisinnaavagut – aningaasaqarnermik ilisimatuuniit sanasunut.

Taamaattorli apeqqutit marlussuit salliutinneqarput, aammalu 2016-imi maanna inissisimaffiusumi 2200 meterinut alliliinissamut isumassarsianut tunngavissiat, sanaartornissamut pilersaarutit silaannakkullu angallannermut tunngasut pillugit sulianik teknikkimut tunngasunik oqimaatsunik suliaqartoqalermat toqqaaneq eqqortuusimanersoq Nuummi innuttaasut akineqarnissaa kissaatigaat.

Innuttaasut apeqqutaat paasivakka. Illoqarfiup ineriartortinneqarneranut peqatigitillugu Angisunnguami mittarfiliornissamik isuma nutaajunngilaq.

Mittarfik Angisunnguami suliarineqaruni maanna inissisimaffiusumiit akikinnerulaartussaasoq oqaatigineqarpoq, tassanilu Assartuussineq pillugu Isumalioqatigiissitaq innersuussutigineqarpoq.

Tassani Assartuussineq pillugu Isumalioqatigiissitap Angisunnguamut aqquserniornerinnarmut sanaartornermut aningaasaliissutissat 2010-mi akit malillugit 1 mia. koruunit missaanniittussatut missiliorpai. Assartuussineq pillugu Isumalioqatigiissitap ilanngussaani 6.5-imi Nuummi ineriartortitsinermi periarfissatut ilusiliani assigiinngitsuni arlalinni aaqqiissutissat assigiinngitsut maanna naliusut ilanngareerlugit allaaserineqarput. Taassuma inerniliiffigineqarnerani takutinneqarpoq, maanna inissisimaffiusumi maanna naliusut ilanngareerlugit 2200 meterinut alliliinissaq periarfissatut ilusiliani tamani kujammut aaqqiissutissanit pitsaanerungaatsiartoq.
Tamatuma kingorna Assartuussineq pillugu Isumalioqatigiissitap naatsorsugai periarfissatut ilusiliami akuerineqartumi inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut naatsorsukkanik malitseqartinneqarput.

Aaqqiissutissatut akuerineqartoq aningaasaqarnikkut pitsaanerpaasoq qularutigineqassanngilaq.

Immikkummi ittumik akuersissutit?
Tamatuma isumaa allaaserineqangaatsiarpoq, ajoraluartumillu immikkut ittumik akuersissutinut siammasissumik paasinninnerit ajortunut tunngasuupput.

Isumannaallisaanermut killeqarfiit tikeriartigik. Tassani tusagassiorfiit aqqutigalugit kukkusunik paasissutissiisoqarpoq, tamatumalu kingunerisaanik isumannaallisaanermut killeqarfiit mikivallaartut inuit tamat isumaqalerput.
Erseqqissaatigeriarlara, ICAO-imi piumasaqaatit malillugit isumannaallisaanermut killeqarfiit 300 meteriunissaat tunngavigalugu pilersaarusiortoqarmat, annerunngitsumik minnerunngitsumillu.

Aamma ICAO-imi piumasaqaatigineqarpoq, isumannaallisaanermi killeqarfimmi pilersaarusiorfiusoq 150 meteriusussaasoq. Nuummi killeqarfiup pilersaarusiorfiusup silinnersaa 210 meteriuvoq, tassalu ICAO-imi piumasaqaataasoq sinnerlugu. Tamatuma kingunerisaanik silaannakkut angallannerup teknikkimut tunngasortai naapertorlugit immikkut ittumik akuersissuteqartoqarpoq.

Aamma erseqqissaatigerusuppara, Kalaallit Nunaanni mittarfimmik ataasiinnarmilluunniit immikkut ittumik akuersissuteqarfiunngitsumik peqanngimmat, Kalaallit Nunaata nunataa mittarfinnik ingerlatsinissamut assersuutigalugu Europamut sanilliulluni immikkorluinnaq ittunik piumasaqaateqarfiummat.

Piffissarmi eqqorlugu tikittarnerit?
Kalaallit Airports A/S piffissami sivisuumi Nuummi Ilulissanilu atortut atorlugit mittarnermut atortunik (ILS) ikkussuinissamik pilersaaruteqarsimavoq. Air Greenlandimiit ilisimatinneqarpunga, timmisartuutimik Airbus 330-200-p Nuummi mittarfimmut nutaamut mittalernissaa toqqissisimaffigigitsik, aammalu Nuuk katersuuffinngorpat angallassinermi piffissamik eqquisarneq ataatsimut isigalugu pitsanngortussaasoq. Aamma unammillertunngorsinnaasut missinnaasussaapput.

Angisunnguami silamik uuttuinerit kingulliit 2007-imiit 2009-mut ingerlanneqarsimapput, taakkulu silamut paasissutissanut nutartikkanut, 1979-imili ullumikkumut inissisimaffiusumi katersorneqarsimasumut naleqqiullutik allaanerupput.

Allanngortitsilluta Angisunnguani sanaartussaagut?
Kujammut aaqqiissutissaq siunnerfigineqassappat, siullermik ukiut arlallit anorimik misissuinitsinnut atortariaqassavagut. Siusinnerusukkut oqaatigineqareersutut kujammut aaqqiissutissanut assigiinngitsunut misissueqqaarnernik arlalissuarnik suliaqartoqareersimavoq. Mittarfimmut aaqqiissutissami tassani sanaartornermut aningaasartuutit qaffasinnerat peqqutigalugu Ilulissani Qaqortumilu mittarfiliortoqarsinnaajunnaassaaq, inuiaqatigiit aningaasaqarnerannik naliliinerit inerneri ajornerungaatsialertussaammata.

Naalagaaffiup aningaasalersuinissaanut isumaqatigiissutinut tunngaviusoq piissaaq, aammalu aningaasaqarnerinnaq peqqutigalugu Ilulissani Qaqortumilu mittarfiliornissat piffissaligaanngitsumik kinguartinneqassapput.

Aallartinniarta
Inatsisartut 2018-imi ukiakkut ataatsimiinnerminni inatsit, mittarfiit nutaat sanaartorneqarnerinik aallartitsinissamut aqqutissiuisoq akueraat. 18-it isumaqataapput, qulingiluat akerliupput marlullu taasinngitsoorlutik. Tassalu Inatsisartut suliassamik ersarissumik suliakkerpaannga, uangalu oqartussaaqatigiinnermi malitassat ataqqisorujussuuakka.

Aningaasalersuinermi atugassat inissereerput. Pilersaarusiat inissereerput maannalu sanaartugassanut entreprenørit neqeroorutissaat utaqqiinnarpagut. Inuussutissarsiutinik ingerlatallit namminersortut suliassat suliffissallu nutaat qulakkeerniarlugit aningaasalersuillutik aallartilluareerput.

Suliami imaannaanngitsumi matumani akuusut tamarmik – Nuummi innuttaasunuinnaanngitsoq, aammali nuna tamakkerlugu – aaqqiissutissaq pitsaanerpaaq anguniarlugu suleqatigiikkumaartut qularinngilara.


Annertunerusumik paasisaqarusunnermi Naalakkersuisup allattaa Steve Sandgreen stes@nanoq.gl imaluunniit +299 596659 aqqutigalugit attaveqarfigineqarsinnaavoq.