Sermitsiami allaaserisamut ”Vittus uteqqiivoq: Sila pillugu isumaqatigiissut naaggaarparput”-mut naqqiut

Tupaallaatigalugu Sermitsiap nittartakkakkut quppernerani allaaserisaq ”Vittus uteqqiivoq: Sila pillugu isumaqatigiissut naaggaarparput” atuarpara, allaaserisarlu atuareerakku Sermitsiap tusagassiortua uangalu tusarniaanerni assigiinngitsuni allaanngilaq peqataasimanngitsugut.

Suliaq naatsumik oqaatigalugu imaappoq: Ulloq 12. marts 2019 Folketingip Savalimmiunut Ataatsimiititaliaa, Kalaallit Nunaannut Ataatsimiititaliaa, Issittumi suleqatigiisitaq Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuarmut tamarmut anguniagaat atlantikup avannaannit qiviarlugit-mik qulequtsikkamik Christiansborgimi tusarniaanermik ingerlatsivoq. Uangalu Naalakkersuisut sinnerlugit tusarniaanermi peqataanissannik qaaqquneqarpunga.

Misigisakkalu naapertorlugit tusarniaaneq nunat peqataasut akimorlugit Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuarmioqatigiinnut anguniagassiissutaasa atuutilersinneqarnerinut akuersaartumik soqutiginnilluarput, taamattaarlu nunarsuarmioqatigiinnut anguniagassiissutit nungusaataanngitsumik toqqammaveqartumik ineriartornermi nunarsuarmioqatigiit ataatsimoorlugit naleqqattut ineriartortut. Anguniakkallu naapertuuttut atuutilersinneqarneri taamaalillutik Kalaallit Nunaata nammineerneruleriartornermik suliniarneranut nunarsuarmioqatigiinnilu akuerineqarneranik ikorfartuisinnaapput.

Tusarniaaneq aallarnerlugu Savalimmiunit Kalaallillu Nunaannit saqqummiisoqarpoq. Qujanartumillu saqqummiussat marluk taakku assigiinngitsorujussuupput, Savalimmiormiummi saqqummiussaat annertuumik nunarsuarmioqatigiinnut anguniagassiissutit atuutilersinneqarnerannut atatillugu pingaarnertut politikikkut suliniutinik imaqarpoq, akerlianillu Kalaallit Nunaata saqqummiussinerani anguniakkat piviusunngortinneqarnissaanni suliniutit sukumiisut annertunerusumik sammineqarlutik, soorlu naalakkersuisoqarfiit ataasiakkaat immikkoortuni pilersaarutiminnik atortuulersitsisarnerini.

Sermitsiallu aallartitaata immikkoortumut annertunerusumik ilisimasaqanngivilluni saqqummiussat nalilersorlugit aallartimmat tupigusuutigalugulu tupaallaatigaara, tassanilu minnerunngitsumik inaarutaasumik naliliinera ”….kalaallit saqqummiinerat equnganeruvoq”. Utoqqatserpunga, isumaqarpungali atuartartut tusarniaanermi qanoq pisoqarnerata nassuiarneqarnera kissaatiginerugaat – aallartitallu nikassaarpalaartumik kinaassusersiortumillu nipaqarluni `uku makkulu`-mik oqalunnera tusarusunngikkaat.”

Tassungalu tunngatillugu ataani atsiortunga apersorneqarnangalu paasiniaaffigineqarnanga allaaserisap allanneqarnerata pissutsit pitsaanerulersinngilai.

Qulequttamut ”Vittus uteqqiivoq: Sila pillugu isumaqatigiissut naaggaarparput”-mut tunngatillugu, silaannaap pissusaa pillugu isumaqatigiissummi Parisimi isumaqatigiissutitut ilisimaneqartumi Qallunaat Kunngeqarfiat Kalaallit Nunaat nunatut ilanngussimanngikkaa erseqqissaatigissavara. Naalakkersuisut kissaataat naapertorlugu Qallunaat Nunaat taamaaliorpoq, Naalakkersuisummi naliliinerat naapertorlugu isumaqatigiissummut maannakkut pituttorneq ilaatigut nunatsinni aatsitassarsiornermik sanarfinermut killiliisutut sunniussinnaavoq. Suliffissuaqarnernik inuussutissarsiutinillu ineriartortitsineq manna tikillugu imminut napatittumik aningaasaqarnermik sanarfinermut – taamaalillunilu ungasinnerusoq isigalugu namminiilivinnissamut - pingaarutilittut toqqammaviusutut isigineqarput. Assersuutigalugulu isumaginninnermut avatangiisinullu tunngasuni attassisinnaanermik anguniakkanik piviusunngortitsinissamik kissaateqarnermi, assersuutigalugu aatsitassarsiornermit siuariartortumit isertitaqarnissaq pisariaqarpoq. Pissutsillu taamaattut piviusumi allatut ajornartumik eqqarsaatigineqartariaqarput, taamatullu oqareerninni Kalaallit Nunaat nunarsuarmi silaannaap pissusaanik politikimut akerliliinerarlugu oqanngilanga.

Allatut oqaatigalugu: Ineriartornerup nungusaataanngitsumillu toqqammaveqarnerup oqimaaqatigiissinnissaa pingaaruteqarpoq. Ineriartornerup nungusaataanngitsumik toqqammavik akigalugu pinissaa immini siunertaqanngilaq imaluunniit akerlianik ima isummerneq isumaqanngilaq: nungusaataanngitsumik toqqammaveqartumik eqqarsarutta ineriartorneq isummaminik takkutissaaq. Ineriartorneq isummaminik pinngisaannarpoq.

Isuma erseqqilluinnartoq taanna tusagassiortup tupinnaannartumik Naalakkersuisut politikkianik præsident Trumpip amerikallu qeqqani præsidentip talerperliuniap nunap inoqqaavinik naqisimannittup politikianik assersuussineranik nassataqarpoq. Taamannak asuleertumik assersuussinerit pimoorussinngitsumik oqallinnertut, politikikkut pimoorussilluni oqallinnermik aseruisutut isigineqartarput. Taamaattoqarneralu Sermitsiap nittartakkakkut tusagassiornermik ingerlatsineranut iluaqutaanngilaq.

Aviisillu aaqqissuisuata allaaserisakkut ugguuna taamatut tusagassioriaatsip tusagassiornermi ataqqinassutsimik kinaassusersiunngitsumillu piumasaqaatinik naammassinninnersoq pillugu eqqarsaatersornerminut atorumaaraa neriuppunga. Isumagami naapertorlugu allaaserisaa taamaanngimmat.


Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Vittus Qujaukitsoq
Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq

Attavissaq: Nikolai S. Christensen, E-mail nsch@nanoq.gl