Kalaallit Nunaat qaqugu namminiilivissanersoq innuttaasut aalajangissavaat

Aningaassaqarnermut Nunanilu Avannarlerni Suleqatigiinnermut Naalakkersuisup Vittus Qujaukitsup tallimanngormat Paamiuni innuttaasut, innuttaasunik ataatsimiisitsinermi naapimmagit namminiilivinnissaq pillugu oqallinneq uummaarilluarpoq. Apeqquteqartullu ingammik inuusuttut namminiilivinnissamik suliniummut qanoq ililluni pitsaanerusumik peqataatinneqarsinnaanerat - qanorlu oqaatsit pillugit inatsisip siunertaa pitsaanerusumik atorluarneqarsinnaanera sammivaat.

Vittus Qujaukitsup saqqummiussinermini nunatta aningaasatigut pitsaasumik ineriartornera iserfigaa, peqatigisaanilli angusat pitsaasut ajoraluartumik inuiaqatigiinni ajornartorsiutinik arlalinnik malunnarunnaarsinneqarnera tikkuarpaa, tassani minnerunngitsumik inuusuttorpassuit 17-nit 25-nut ukiullit suliffeqarnatilluunniit ilinniagaqanngitsut ingammik eqqarsaatigalugit.

Qanoq iliorluni inuusuttut sulilersinneqassappat?
Apeqqut tamanna aperisorpassuit soqutigaat. Taakkununngalu Lucia Grønvold ilaavoq, taannalu ima aperivoq:
”Nunarput namminiilivinnissap tungaanut ingerlavoq, inuusuttulli 2.800 uninngaannarput. Qanoq iliorluta taakku sulilersissinnaavavut, taakkuuppummi nunatsinnik ingerlatseqqittussat?”.

Ulrik Mathiassenillu tamanna pillugu Naalakkersuisut uku eqqarsaatigissagaat qinnuigai:
”Ullumikkut inuusuttortavut 2.800-t suliffeqarnatilluunniit ilinniagaqannginneranni sulisartorpassuit nunanit allaneersut sulisorivavut. Namminiilivinnginnitsinni immitsinnut itersarlutalu kalaallisut oqaasillit amerlanerusut ilinniagaqalersissanngilavut?

Vittus Qujaukitsup aperisut marluk ima akivai:
”Inuusuttut pisussaaffilerutsigit, tamanna inuusuttut pimoorullugu tigussagaat upperaara. Nunatsinnut akisussaaffimmik tamakkiisumik tigusisinnaanerup pisinnaaneranik ilisimalersinneqassapput, taamaalillutalu nunarput pillugu uagut nammineerluta aalajangersinnaalissaagut”.

Vittus Qujaukitsoq sukumiinerusumik imaqartumik nangippoq:
”Tamannali uagut meeqqattalu annertuumik sulinissaannik pisariaqartitsivoq. Sulineq pisussaaffiliisoq, pingaarnertulli meerartatsinnik inuusuttortattalu angajoqqaavinik pisussaaffiliisoq. Angajoqqaatut meeqqanut piumasaqarsinnaaneq sapinngittariaqarpoq, ilaatigut suliaqartinnerisigut kiisalu nunatsinnut pitsaanermik iliuuseqarlutik nunatta pitsaasup tungaanut ineriartornissaanut akisussaaffimmik tigusinissamik kajumissaartarnerisigut. Tassungalu atatillugu tamatta assigiinngitsunik piginnaasanik inunnguuseqarnerput eqqaamassavarput, nukittuffivullu aallutissavavut, kikkumi tamaasa, atuagarsornermut pikkorissut, assassornermut pikkorissut, nukersornermut pikkorissut assaallu piginnaasallit il.il. Pisariaqartippavut. Nunatta qaqugu namminiilivinnissaa innuttaasut nammineerlutik aalajangerumaarpaat.”

Tamatuma kingorna oqaatsit pillugit inatsit annertuumik aamma oqallisigineqarpoq, tassanilu John Knudsen ima aperivoq:
”Qaqugu pisortanut – soorlu telemut Nukissiorfinnullu – saaffiginnikkaani nammineq oqaatsit atorlugit sullinneqarsinnaaneq pisinnaalissava – oqaatsit pillugit inatsit soqutigineqannginnerami?”

Oqaatsinik inatsimmik nammineq oqaatsit atorlugit sullinneqarnissamik siunertaqartumik inatsiseqarnerput, taamaammallu inatsisip atuutsinneqarnissaa qularutigineqassanngitsoq Vittus Qujaukitsup akissutigaa.

Sammisat allat apeqquteqarfigineqartut ilaat tassaavoq allaffissornerup atorfilittat amerliartornerisigut annertusiartornera pillugu apeqqut, tassungalu Naalakkersuisut allaffissornermik annikillilerinissamik siunertaqartut Vittus Qujaukitsup oqaatigaa.

Uummarissumik oqallittoqarpoq

Vittus Qujaukitsup Paamiuni innuttaasunik ataatsimiititsineq naammagisimaarluarpaa:
”Uummaarilluinnartumik oqallippugut, innuttaasullu amerlasut namminiilivinnissamut apeqqut pillugu isummanik pingaarutilinnik soqutiginartunillu saqqummiussipput. Paamiuni innuttaasut suliamut tunngatillugu soqutiginnilluarnerat soqutiginninnermut ersiutaasoq ataatsimoornitsigullu pitsaanerpaamik angusaqarnissatsinnik takutitsinertut tamanna isigaara”.

Aningaasaqarnermut Nunanilu Avannarlerni Naalakkersuissoq ulluni 8. aamma 9. marts Paamiuniippoq, tassanilu innuttaasunik ataatsimiititsinermi saniatigut Imarsiornermik ilinniarfimmut, Sermersuup Paamiuni allaffeqarfianut, Royal Greenlandimut katersugaasivimmullu pisortatigoortuunngitsumik pulaarpoq.

Paasissutissat erseqqinnerusut pillugit immikkoortumi pisortaq Natuk Lund Olsen, oqarasuaatip normua: 345412, mail nlol@nanoq.gl atorlugit saaffigineqarsinnaavoq