Nunarput aalisarnermik nakkutilliisunik pingasunik pisuunnguallappoq

- Ilinniartuugassi nakkutilliisutut sulineq atuarfimmilu ilinniarneq paarlakaappasi. Oqaluttuunneqarpunga taakku arlalitsigut pissanganartunik ilinniarfiusimasut.

Danmarkimi ilinniartuusarassi piffissat ilarujussuini maqaasisaqartarpusi, soorlu aamma ilinniarfissinni ilinniutigineqartut ilaat sapernaatsuinnaaneq ajortut, tamakkuli tamaasa anigorlugillu angusaqarpusi.

Taama Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq, Nikkulaat Jeremiassen, aalisarnermut nakkutilliisussatut ilinniarsimallutik naammassisunut pingasunut ilinniarsimanermut allagartassaannik tallimanngornermi januaarip 25-anni oqalugiareerluni tunniussigami oqarpoq.

Allagartartaartut tassaapput: Ado Holm, Anthon Hegelund Petersen aamma Gerth Kristiansen.

Pilluaqqungaarpassi – tulluussimaarnaqaasi, Nikkulaat Jeremiassen allagartanik tunniussigami oqarpoq.

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq, Nikkulaat Jeremiassen, oqalugiarami erseqqissaavoq inuiaqatigiit ineriartornerat ukiuni makkunani sukkasoorujussuarmik ineriartormat. Nunatta inuutissarsiutaata pingaarnersaata nakkutiginiarneranut, aamma pissutsinut nutaanut, ineriartornermullu malinnaasariaqartugut, aamma aalisarnerup ineriartornera malinnaaffigineqartariaqarluni.

Pisariaqarpoq sunut tamanut pikkorissartuarnissarput. Aalisarnerup piniarnerullu ineriartornerata takutippaa Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfiup nakkutilliinermut nalunaarsuivigisartagaani amerliartortut.

Tunngaviusumik ilinniartitaanerup siunertaraa nakkutilliisut suli annerusumik suliassaminnut ilisimasaqalernissaat, pikkorissuulernissaat aamma suliaminnut atatillugu isummersinnaalernissaat. Aalisarnermut nakkutilliisut tunngaviusumik ilinniartitaanerat nakkutilliinermi suliarineqartortarpassuit tunngavigalugit ilinniartitaapput.

Aalisarnermut nakkutilliisussatut ilinniartitaanerup siunertaraa ilinniartut ilinniarnerminnut atatillugu nakkutilliinermi ilisimasassat assigiinngitsut ilisimaarilluassagaat aamma qulakkeersimassagaat, soorlu pisortat sinnerlugit oqartussaatitaaneq aamma inatsisinik ilisimasaqarnissaq.

Ilinniartitaanermut aamma ilaalluinnarpoq nakkutilliisut naammassisaqarsinnaanerinut piginnaasaat allanillu suliaqariataarsinnaanerinut piginnaaneqarnerulersinneqarnissaat.
Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmut innuttaasunullu tamanut pingaaruteqarpoq aalisarnermut nakkutilliisunngortut ilinniakkatik aamma misilittakkatik siunissami atorluartassagaat, minnerunngitsumillu nakkutilliisoqatiminnut ilinniarsimasaminnik ingerlatitseqqillutik aamma pisarumaartut.

Pingaaruteqarluinnarpoq nakkutilliisutut sulinerup pitsaassusia suli eqqumaffigineqartuassammat, nakkutilliinerup pitsaassusiata naammassisaqarluarluni sulinerup qaffasissuunissaa.

Tunngaviusumik ilinniartitaaneq assigiinngitsunik artornassuseqarmat, ilissinnut tamanna piumasaqaateqartorujussuusimavoq, ilinniaqatisili danskiusut aamma tamanna aqqusaagaraat.

Naak arlallit ilinniagartik unitsiinnaraluaraat, ilissi uteriitsuugassi malartitassaanasilu ilinniagarsi naammassivarsi – tamatumuuna piginnaaneqarluarnersi takutipparsi.

Ilinniarnissinni ikinngeqisumik ikinngutitaartorpusi suleqateqalerlusilu.

Nakkutilliisutut pingaarutilimmik suliaqartilluni pingaaruteqarpoq suleqammik attaveqariaannaalluni, suleqatigineqartup misilittagai paasisaqarfigalugillu ilinniarfigisinnaallugit.

Nunat assigiinngitsut aalisarneq pillugu ilisimasaminnik nunat killeqarfii akimorlugit nakkutilliisut naammassisaqarluartumik suleqatigiillutik paarlaasseqatigiiffigisarpaat. Tamatumani aamma ilissii peqataalluinnarpusi.
Tusarpara nakkutilliisussatut ilinnialersussat, atuaqatigiit pingajui aallartissallugit pilersaarusiortoqartoq.

Taakku ilinniagassaasa pilersaarusiorneqarneri maannakkut ima ittuusasut paasinarpoq, ilinnialersussat ilinniarnerminni, asseqanngitsumik ilinniartussat, ECTS pointinik pisinnaalissasut.

Taanna tunngavigalugu kissaatitik pisariaqartitatillu ilinnialersinnaavaat, soorlu ilinniakkat diplomimik aamma masterimik taaguteqartut ilinnialersinnaallugit. Taakkunani aqutsineq, aningaasaqarneq imaluunniit aamma inatsisilerineq ilinniarneqarsinnaallutik.

Ilinnialernissap pilersaarusiorneqarnera iluatsissappat ilinniartut nutaat aggustimi 2019-imi aallartissapput.

Danmarkimi Aalisarnermik Aqutsisoqarfik KANUAANA-lu ilinniagaqarneq pillugu 2010-mi isumaqatigiissuteqarput ataatsimoorussamik ukiuni marlunnik sivisussusilimmik nakkutilliineq pillugu ilinniartitsinissamik, nalinginnaasumik taaneqartartoq ”Tunngaviusumik ilinniagaqarneq.

Attavigineqarsinnaavoq fiskerilicensinspektør, Mads T. Nedergaard, Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfik. E-mail: mads@nanoq.gl