Inuiaqatigiit nukittuut ataatsimoortut

Naalakkersuisut siulittaasuata Kim Kielsenip ukiortaami oqalugiaataa

(O­qaa­se­ri­ne­qar­tut a­tuup­put)

Asasakka nunaqqatikka – tamassi ukiortaami pilluaritsi!

Ukioq ingerlavissarput nutaaq aallartipparput.

Inuiaqatigiittut suliassagut amerlaqaat.

Immikkulli pingaartillugit taarusuppakka meeqqat ilaqutariillu atugarisaannik suli pitsanngorsaasariaqarnerput.

Meeqqat atugarisaasa pitsanngorsaaviginissaat pisariaqarmat

Taamaattumik Meeqqat Ukiuat 2019-imi ingerlaqqissaaq.

2018-mi pisimasut eqqarsaatigillattaavakka, ukioq sorpassuartigut alloriarfiusoq.

Immikkut eqqaanngitsoorsinnaanngilara suliniut - oqaaserlu - KILLILIISA.

Nunaqqatitta ilaat, Arnajaraq, Arnannguaq, Henrik, Heidi, Michael, kiisalu Gukki Nuka, taakkullusi aqqusaarsimasasi imaannaanngikkaluaqisut – sapiillusi ammasumik tamatsinnut saqqummerpusi.

Ajoraluartumik akunnitsinni artorsaativut pillugit – nipangiussisarnerput nalinginnaavoq.

Ilissi inuppassuit nipaallutik artorsaatigisaat oqaasertalersorpasi.

Inuit ataasiakkaarluta artorsaativut unittooqqassutigiunnaarlugit qaangersinnaassagutsigit  saqqummiussisinnaaneq sapiissuseqarfiginerusariaqarparput – tamannalu ilissi takutipparsi.

Nukiit maligassiuisut ingerlalerput!

Maligassiuinermut tunngasunik taasaqarama 2018-imi pisimasoq alla eqqaavara.

Ukiaq –  illoqarfinni arlalinni –  nipaatsumik ingerlaaqatigiinnertalimmik akerliussutsimik takutitsisoqarpoq.

Imminut toquttarneq akiorniarlugu iliuuseqartoqarnissaa tassani oqariartuutigineqarpoq.

Innuttaasut iliuuseqaqataarusunnerat takoqqipparput.

Niviaq Korneliussen – suliniummik aallartitsisoq – minnerunngitsumillu illoqarfinni arlalinni suleqataasorpassuit ingerlaaqatigiinnermilu peqataasorpassuarnut – tamassinnut qujarusuppunga.

Nipaatsumik ingerlaaqqatigiittoqaraluartoq – oqariartuutisi suli akisuasutut ipput.

Tusaavatsigit. 

Aap, nunatsinni suliassaqarpugut.

Taamaattumik pisariaqavippoq - nammineq kajumissuseq atorlugu inuiaqatigiinni suleqataanerup innuttaasunit ingerlanneqarnissaa. Suliassat pisortat kisimiillutik naammassisinnaanngisaannik ilaqarmata.

Tulluusimaarutigaara innuttaasut piumassusillit namminerlu kajumissusertik atorlugu suleqataasorpassuit nunaqqatigigatsigit.  Timersornerup iluani – kulturikkut – inoqatinik ikiuiniarlutik suliniartut – allallu inuiaqatigiinni sutigulluunniit sunniuteqartumik suliniuteqartut amerlaqaat.

Tamavissi qujaffigaassi!

Nunatsinni ikiortissarsiorluni oqarasuaatikkut saaffigineqarsinnaasut Naalakkersuisut qaammammi uani ataatsimuulersissavaat.

Oqarasuaatikkut saaffiginnittarfissaq nutaaq – “Tusaannga” – siunnersorneqarnissamik tusarnaarneqarnissamillu pisariaqartitsisut attavigisinnaalissavaat.

Saaffissaq ataqatigiissagaq – inuttut aporfigut suugaluartulluunniit – pilertornerusumik sukumiinerusumillu ikiortariallit ikorfartorneqarnissaannut aqqutissiuisussaq. Nukiit ataatsimoortillugit!

Immaqa massakkut eqqarsarputit - sooq tamakku aallarniutigigikka?

Pissutaavoq misigisimagama tamakkunani aamma suliassaqartugut.

Suliassagullu naammassissagutsigit – inuit taama ittut pisariaqartikkatsigit.

Nukissallit – sapiissusillit – nunaqqatiminnullu ikorfartuillutik nukissamik siammarterisut.

Inuiaqatigiit ikittunnguuvugut, taamaattumillu akunnitsinni immitsinnut erligisariaqarpugut.

Kinaagaluaruttaluunniit tamatta nukissamik tunniussisaratta.

Nunarput ingerlalluarpoq.

Aningaasaqarnerput  pitsaasumik ingerlavoq.

Tamanna assigiinngitsutigut takussutissaqarpoq.

Ukiut arlaqanngitsut ingerlanerani suliffissaaleqisutut nalunaarsorsimasut ikilipput.

Nunatsinni isumaginninnikkut ikiorsiisarneq nunarsuatta ilaanni pissutsinut sanilliukkaanni pitsaavoq.

Nunatsinni  ilavut peqqutissaqavillutik sulisinnaanngitsut imminiiginnarneqaratik aaqqissuussamik ikiorneqartarput. Tamanna nunatsinni inuiaqatigiittut tulluussimaarutissaraarput.  

Kisianni nunatsinni suleqataasut amerlanerusariaqarput.

Taamaattumik suliffeqarluni inuuneq pissaqassutsikkut annerusumik malugineqarsinnaasariaqarpoq.

Nuannaarutigaaralu sulinermut ilanngaatip atuutinneqalernissaa ukiumi matumani piareersarneqassammat – naatsorsuutigaarpullu aappaagumiit atuutilersinneqassasoq.

Nunatsinni inuppassuarnik ilaqarpugut ilinniagaqanngikkaluarlutik suliassat qanoq suliarineqarnissaannik ilikkarsimanertik atorlugu imminnut napatittunik – ingerlalluartunillu. Inuppassuit suliaminnik ilikkarsimasut sulilluarnerat nuannaarutigalugu qujamasuutigisassavarput.

Ilinniagaqarnissarli pingaartitassaraarput.

Inuttut atugarissaarnissamut aqqutissaammat pingaaruteqarluinnartoq.

Taamaaammat ukiut tamaasa aningaasarpassuit ilinniartitaanermut atortarpagut.

Tamanna ingerlatiinnassavarput.

Uanilu inuusuttut ilissi pingaaruteqarluinnartumik inissisimavusi.

Tullinnguuppusi.

Taamaattumik inersimasunngorlusi nammineertussanngorussi suna inuuniutigerusunnerlugu aalajangiussisariaqarpusi – angunissaalu ilungersuullugu

Ikorfartussavatsigit!

Augo Lynge-ugaluaq inuiaqatigiinni qanga eqeersaasimasoq, ilaatigut ima oqariartuuteqarpoq:

“Umiatsiap qeqqaniiginnarunnaarlusi – ilissi iputit aquullu tigusariaqalerumaarpasi.”

Siunissami namminiilernissarsi avaqqunneqarsinnaanngilaq – taamaattumik piareersartariaqarpusi!

Uagut angajoqqaajusugut inuusuttortagut ikorfartornerusariaqarpagut. Eqeersarlugit – kaammattorlugillu.

Tamatta assigiinngitsunik piginnaasaqarpugut.

Matumani pingaarnerpaaq tassaaginnarpoq peqqissuulluni inersimasutut inuuleraanni imminut pilersorsinnaanissaq.

Assassullaqqissut piginnaasaminnik atorluaassapput,

kisitsilerinermut atuagarsornermullu pikkorissut piginnaasaminnik atorluaassapput,

oqaatsinut poqersut piginnaasaminnik atorluaassapput,

nunatta pissarititaanik atorluaanikkut soorlu aalisarnikkut, naatitsinikkut allanilluunniit inuussutissarsiuteqarnissamut paasisimasallit piginnaasaminnik atorluaasarnerat pilersueqataaneruvoq pingaarutilik.

Naatsumik oqaatigalugu inuit tamarmik assigiinngitsunik piginnaasaqarfeqarput – tamarmillu atorfissaqartinneqarlutik.

Atorluaallutik inuiaqatigiinni suleqataasut tamarmik inuiaqatigiinnut nammakkersuutaanatik akerlianik nukinnik pilersueqataapput.

Taamaattumik paaqqinnittarfinni, atuarfinni ilinniarfiillu nunatsinni innuttaasut piginnaasaqarfiinut naleqqussagaanissaat sulissutigineqassasoq Naalakkersuisut piumasaraat.  Ilinniarfiit nunap inuisa pisariaqartitaannut tulluarsakkamik aaqqissugaassapput. Tamattami atorfissaqaratta!

Nunatsinni iliniagaqarnikkut qaffassartuarnissatsinnut atatillugu inuusuttortagut kaammattorumavakka tunuarsimaarnatik aamma nunani allani ilinniarfissat atorluarniaqqullugit,

nunatsinni sutigut tamatigut ineriartornissami inuusuttut tamatigoortut atorfissaqartikkatsigit.

Nunatsinni inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinissamut sukarsuit sisamat,

aalisarneq, takornariaqarneq, aatsitassarsiorneq nunamilu suliffissat –

aallaavigalugit – pingaartillugillu – suliavut ingerlappagut.

Aalisarnikkut aaqqissuusseqqinneq aallartisaruttorparput – inatsisitigut nutarterinissamut ataatsimiititaliarsuaq ukioq manna sulilissaaq – suliakkiissummillu naammassinnilluni.

Taamaattumik ataatsimiititaliarsuup suliaata Inatsisartunit sammineqalernissaa qilanaarnarpoq, siunniusimaneqassaaq suliaq annertooq nunatsinnut innuttaasunullu ullumikkornit iluaqutaanerulerluni naammassineqa ssasoq

Mittarfinnik sanaartornissamut inatsisissaq Inatsisartut ukiaq akuersissutigaat. Taakkulu sanaartorneqarnissaat 2018-imi inuit amerlanerit oqaluuseraat.

Maanna silaannakkut angallanneq malunnaatilimmik naleqqussaavigineqartussanngorpoq.

Suliniutillu ukiorpassuarni aalajangiiffiginiarneqarsimapput.

Aningaasaliissutit amerlaqaat - ingerlariaqqittussanngorpugut.

Tullinnguuppoq sanaartorneqartussat – inuiaqatigiinnit sapinngisamik annerpaamik iluaqutigineqalernissaat.

Angallannikkut aaqqissuusseqqinneq annertooq naammassippat nunatsinni aningaasarsiorneq sutigut tamatigut qaffakkiartussaaq, tamanut iluaqutaasumik.

Tamannalu tunaartaralugu Naalakkeruisooqatigiit ilungersuuteqassammata oqaatigissavara. 

Kujataani qanoq aalajangertoqarnissaa utaqqiinnarunnaarlugu taqqavani ineriartortitsinissaq pilersaarusiorneqarsinnaalerpoq.

Arajutsisimanngilara alloriarnerit taakku kikkut tamarmik isumaqatiginngikkaat. Soorunami allanngorneq taama annertutigisoq tamatta assigiimmik isumaqarfiginavianngilarput.

Kisianni nunatsinnut naleqquttumik ineriartortitsinissaq pisariaqavippoq. Nunatsinni kinguariit tulliuttut oqilisaannissaat matumani pingaaruteqarmat.

Illoqarfiit anginerit kisimik piorsaavigineqanngillat.

Angallannikkut aaqqissuusseqqinnermi illoqarfiit mikinerit aamma mittarfeeqqanik sanaartorfigineqassapput.

Qaanaami umiatsiliveqarnikkut pitsanngorsaaniarluni suliaq ingerlallualereerpoq.

Uummannami – kiisalu Kangerlussuarmi umiarsualiveqarnikkut pitsanngorsaaniarluni suliniutit taamatuttaaq ingerlapput.

Nunatsinni sumiiffinni tamani naligiinnerusumik ineriartortitsineq ingerlateqqissavarput.

Nunarput ataasiuvoq – sumiiffiit ineriartornikkut ikorfartorneqarnissamik pisariaqartitsinerusut nukinnik atuiffiginerusariaqarpagut.

Nukissaqarluartut kinguaattooriartulersunut oqilisaassinissaat ikorfartuinissaallu pingaaruteqarpoq, soorlu aamma ilaqutariinnermi pissutsit taamaattartut.

 

Ilaqutariit tassaapput inuttut sorlaqarfivut.

 

Inuunerput tassaanngaanniit tunngavilerneqarlunilu sammivilerneqartarpoq.

Taamaattumik ilaqutariit atugaat eqqummaariffiginerusariaqarpagut.

Nunatsinni ingerlalluartunik nukittuunillu ilaqutariippassuaqarpoq.

Taamaattorli ilaqarpugut ikorfartorneqartariaqartunik – aqqutissiuunneqartariaqartunillu.

Meeqqat ilaat ullaakkorsiorsimanatik, qasuerluarsimanatik puullaaqqillutillu atuariartortartut tusartarpagut.

Meeqqat taama atugaqarlutik peroriartortut amerlanerit inuunerminni sutigut  tamatigut kinguaattooriartulertarput.

Inersimasuusugut akisussaasugullu pissutsit taamaattut akuersaarsinnaanngilagut.

Meeraq kinaluunniit ataasiaannarluni meeraasussaavoq, tamannalu innarlerneqassanngilaq!.

Ilaqutariit inuiaqatigiinnit ikorfartorneqartariaqartut tappiffiginerusariaqalerpagut, tapersersornerulerlugillu.

Pilertortumik iliuuseqartarnissarput sukataarunnerusariaqalerparput.

Ajornartorsiutit oqimaallivallaartinnagit paasineqartalernissaat – iliuuseqarfigineqartalernissaallu – aallunnerusariaqalerparput,

Ilaqutariinni inooriaatsit atugarliortitsisuusartut kinguaariinnut tullernut ingerlateqqinneqartarnerisa unitsinneqarnissaa inuiaqatigiittut ataatsimoorullugu sulissutigisariaqarparput. 

Tamatuma sulissutiginerani innuttaasut namminneerlutik suleqataanissaat pingaaruteqarluinnarpoq.

Ukiumi matumani ilaqutariinnermut atatillugu politikkimik nutaamik Naalakkersuisut saqqummiussaqassapput, tassanilu pingaartinneqassaaq pisortat tungaanniit iliuuseqartoqassatillugu ilaqutariit ataatsimut isiginiarneqartarnissaat – ataatsimoortillugillu suliniuteqarfigineqartarnissaat.

Angusassatta pitsaanerpaartaat angussagaluarparput siunissami meeqqanik angerlarsimaffiup avataanut inissiisariaqartarneq pisariaqarun´naarsissin´naagaluarutsigu.

Meeqqanik angerlarsimaffiup avataanut inissiisarneq sapinngisamik minnerpaaffissaanut pitinnissaa siunertaralugu suleriaasivut aaqqissuuttariaqarpavut. 

Angajoqqaat meeqqamminnit sumiginnaasut ikilisinniarlugit nuna tamakkerlugu iliuusissatut pilersaarummik Naalakkersuisut ukiumi matumani suliaqartussanngorput.

Meeqqat ikiorniarlugit inunnik isumaginnittoqarfinni, ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni allanilu inulerinermik suliaqartorpassuususi tamassi ima oqarfigerusuppassi.

Meeqqat – innuttaaqatigullu inersimasut - ilaatigut imaannaanngitsorujussuarmik atugaqartut inuiaqatigiit tamatta sinnerluta qasujaallusi sullippasi.

Pisortani sulisuugussi – imaluunniit peqatigiiffilerineq aqqutigalugu inoqatitsinnik ikorfartortariaqartunik sullissisuugussi –

tamassi inoqatitta pisariaqartitsisut saaffissaqarnerannik qulakkeerinnittuuvusi –

ilissi tassaavusi inoqatitsinnut ikiortariaqartunut nukissanik immersuisut.

Tamassi sulinersi nersunartuuvoq, tamatta nalunngilarput suliarsi oqimaatsuusoq, taamaattorli qasusuillusi suliuarpusi.

Tamassinnut qujanaq. 

Nunatsinni utoqqartagut ilaqutariinni pingaarutilerujussuupput.

Utoqqartatatta pitsaasumik atugaqarnissaat aqqutissiuutissavarput. 

Utoqqaat suli pisinnaasut tunngaviusunik utoqqalinersianik annaasaqanngikkaluarlutik  saniatigut isertitaqarsinnaalernissaat sulissutigineqassaaq.

Taamaalilluta utoqqalisut pisinnaasut sulerusuttullu suliffimmiiginnarnissaat angusavarput.

Utoqqaat sulerusussusillit eqqaagaangakkit eqqaanngitsoorneq ajorpara Anthon Geisler, 

99-inik ukioqarluni Ilulissani nammineq pisiniarfiutiminik suli ingerlatsisoq.

Akunnitsinni taama maligassiusisoqarnera nukittuallannartuullunilu tulluussimaarnarpoq.

Utoqqalereeraluarlutik sulersusussuseqartut – utoqqalinissaminnullu piareersarsimasut - atugarisaasa pitsanngorsaaviginissaat angussavarput.

Tamanna pillugu inatsisissatut siunnersuut ukiumi matumani Naalakkersuisut saqqummiutissamaarpaat.

Innarluutillit atugarisaat pitsanngorsaaviginiarlugit innarluutillit najugaqarfiisa ullutsinnut naleqqussaavigineqarnissaat pimoorunneqarnerulissaaq.

Aamma innarluutillit annertunerusumik tapersersorneqartalernissaat siunertaralugu inatsisissatut siunnersuummik Naalakkersuisut ukiumi matumani saqqummiussinissartik siunnerfigalugu sulinertik ingerlappaat.

Innuttaasut peqqissut tassaapput nunatsinni sutigut tamatigut sapinngisamik ajunnginnerpaamik atugaqarnissatsinnut toqqammavissagut.

Taamaattumik innuttaasut peqqinnerulernissaat anguniarlugu suliassaqarfiit assigiinngitsut akunnerminni suliaminnik ataqatigiissaarinerulernissaat Naalakkersuisuniit siunnerfigaarput.

Ataqatigiinnerusumik suleriaaseqartoqalernissaa qulakkeerniarlugu Naalakkersuisut siulittaasuattut aalajangerpara isumaginninnermut naalakkersuisoqarfik,

aamma peqqinnissamut naalakkersuisoqarfik - allaffissornikkut ataatsimuulersinngikkaluarlugit,

Naalakkersuisup ataatsip akisussaaffigilissagai.

Innuttaasut inuuniarnikkut nalingiinngitsumik atugaqarnerat immini innuttaasut peqqissusaannut akornutinngortarpoq

Inuiaqatigiit timikkut tarnikkullu peqqissuunerat qaffassassagutsigu

suleriaatsinik ataqatigiissaarinerulernissaq pisariaqarpoq.

Namminersorlutik Oqartussani suliassaqarfiit assigiinngitsut sulinerminni suliaminnik ataqatigiissaarisarnerat annertusarneqassaaq.

Saniatigulli kommunit,

inuussutissarsiornermik ingerlataqartut - kiisalu kattuffiit - suleqatigalugit

inunnik isumaginninnermut attuumassutillit

peqqinnissallu tungaatigut suliassaqarfiit

pitsaanerusumik naammassisaqarfiusalernissaat

aqqutissiuutissavagut.

Tamatta nuannaarutigeqisatsinnik Amerikkap Nunavittaaneersut pissartanngorniunnerat nunatsinni  aasaq aaqqissuunneqarpoq.

Kalaallit Nunaata Chile-llu pissanganarluinnartumik unamminerini piffissap sivitsorneqareeernerani nunatsinneersut naggaterpiaani ajorsarput.

Tamatsinnut uggornartorujussuuvoq – kisiannili unamminerit takutippaatigut qanoq ataatsimuullaqqitsiginersugut.

Aaqqissuussineq iluatsilluarpoq – tamattalu nunanut allanut unammisartuutigut tulluussimaarutigeqaagut. 

Pingaaruteqarpoq meerartatta nammineq nunatsinneersunik nuannaartorisaqarnissaat – tamannalu timersornikkut annertusaaviginiartigu.                                                                                  

Timigissarneq timersornerlu inunnut ataasiakkaanut pitsaasuuvoq.

Innuttaasut peqqinnerulernerat

inuunerissaarnerulernerannik – peqqissuullutillu inuuneqqortunerulernerannik malitseqarumaarpoq.

Taamaattumik 2019-imi aningaasanut inatsisissaq aqqutigalugu

timersornikkut ingerlatat aamma pitsaaliuilluni suliniutinut

aningaasaliissutaasartut ukiuni tulliuttuni amerlineqartussanngorput.

Nunatsinni pinngortitaq avatangiisillu tassaapput maani nunami erlinnaartutitta pingaarnerit ilaat.

Pinngortitaq, uumasut avatangiiserpullu taakkuupput nunami maani ukiorpassuarni najugaqartuarsimanitsinni isumalluutiginerpaasarisimasagut.

Nunatsinni pinngortitarsuup kusanassusersua - immikkuullarissutaalu - nunaqartuusugut tulluussimaarutiginngitsoorneq ajorpagut – taakkuuppullu aamma nunani allaniikkaangatta angerlarsernitsinnut pissutaanerpaasartut.

Tamannalu peqqutigalugu avatangiisinut aningaasaateqarfik pilersinneqartussanngorpoq – pinngortitaq eriagaissagatsigu

Nunatsinni eqqaaveqarnikkut ataqatigiissaakkamik aaqqissuussineq kommunit tamarmik Namminersorlutik Oqartussallu suleqatigiillutik pitsanngorsaavigisussanngorpaat.

Kommunit Naalakkersuisullu taama isumaqatigiissuteqarnerat takussutissaavoq oqartussat suleqatigiikkaangata anguniagassat annertugaluartulluunniit inornannginnerulersartut.

Angusaq imaannanngitsuuvoq – nuannaarutissaq

Nunatsinni pinngortitarsuup tunniussinnaasaannik atuisuuvugut.

Aalisarneq piniarnerlu inuunitsinnut ilaavoq.

Ilatta tamakkiisumik inuuniutigaat – ilattalu peroriartornerminni tapertaralugu pissarsiniartarnertik ilitseqqussaraat.

Aalisarnermi piniarnermilu atueriaatsit aqunneqarnerani uumasorsiuut/biologit kiisalu aalisartut piniartullu ilisimasaat tamarmik pingaaruteqarput.

Attumi pinngortitami isumalluutit pillugit siunnersuisut, Nunat avannarliit 2018-imi Avatangiisinut nersornaataannik nersornaaserneqarput.

Taakku suliaat piniartut aalisartullu ilisimasaannik oqariartuutigisartagaannillu takussutissartalersuinermik imaqarpoq.

Taamaattumik Attumeersut angusaat – nersornaaserneqarnerallu pillugit – pilluaqqorusuppakka, qujanarlu maligassiuillusi periaatsimik ineriartortitsisimagassi. 

Ikinnerussuteqarluni  naalakkersuisoqarneq nunatsinni atugaasorsuunngilaq. Ullumikkut Naalakkersuisut ikinnerussuteqarlutik ingerlatsipput, oqarsinnaavungalu taamatut suleqatigiinneq aallartilluarmat – ingerlalluarlunilu.

Aamma suliassanut anguniakkanullu aalajangersimasunut partiinik allanik suleqatarneqartarnerput ajunngitsumik ingerlavoq.

Taamaattumik Naalakkersuisuni – Iniatsisartunilu – suleqatigiinnerit ingerlalluarnissaannut isumalluarpunga.

Naalakkersuisut inuiaqatigiillu sinnerlugit Ataqqinartorsuaq Dronningi taassumalu Ilaqutai Kunngikkormiut ukiortaami pilluaqquakka. Aamma danskit Folketingiat naalakkersuisuilu, savalimmiormiut Lagtingiat naalakkersuisuilu, kiisalu inuiaat danskit savalimmiormiullu tamaasa pilluaqquakka.

Minnerunngitsumilli inuiaqatigut ilinniagaqarlutik, napparsimallutik – imarsiorlutik – allatigullu suliffimminnut atatillugu angerlarsimaffitik qimallugit nalliuttorsiortariaqarsimasut tamassi eqqaamallusi ukiortaami pilluaritsi.

Siorna oqalugiaatinni oqaatigeriigara imarisaa pingaartikkakku oqaatigeqqissavara:

Asasakka nunaqqatikka...

Allanngortinneqarsinnaanngitsumik kinguaariinni angajoqqaavut ukiorpassuarni siuttorisimasavut utoqqalillutik qaangiussulerput. Uagullu inuiaqatigiinni siuttuulersutut tamanut toqqissisimanartumik asannittumillu ingerlatsissalluta pisussaavugut. Kinguaatsinnut maligassiuilluta. Soorlu utoqqartavut uagutsinnut taamatut oqaassisarsimasut.

Siunissaq nammineerluni takkuttarpoq, ineriartornerli aatsaat sulinikkut malunniuttarluni.

Taamaammat ilungersussaagut nunatta siuariartornissaa ineriartornissaalu pillugit.

Augo Lyngep taalliaani –“Suna inuusuttuusup anguniassavaa”, tassani versit pingajuat inuiaqatigiittut killiffitsinnut siunnerfigisatsinnullu tulluartikkakku issualaassavara:

“Taamaattoq takuarput

Suli inortugut

Miserratiginngilarput

Aatsaat pilersugut

Taamaattoq upperaarput

Kalaallit allatut angusaqarsinnaasut

Siumukartutut.”

Taama oqarlunga Nunatsinni innuttaasut tamassi ajunnginnerpaanik kissaallusi ukiortaami pilluaqquassi.

Guutip nunarput inuilu sernigiligit