New York-imi Washington D.C.-milu Aningaasaqarnermut Nunanilu Avannarlerni suleqatigiinnermut Naalakkersuisoq tikeraartorineqarpoq

Ulluni 10.-13. december Aningaasaqarnermut Nunanilu Avannarlerni suleqatigiinnermut Naalakkersuisup Vittus Qujaukitsup New Yorkimi Washington DC-milu Naalagaaffiit Peqatigiit (NP), Den Internationale Valutafond (IMF), Nunat tamalaat aningaaserivissuat (WB) aammalu isummersuisit The Wilson Center pulaarsimavai.

Naalagaaffiit Peqatigiit piujuartitsinissamik tunngaveqartunik anguniagaat Kalaallit Nunaanni atuutilernissaannut tunngatillugit suliassat eqqartornissaat pulaarnermi qitiusumik sammineqarput saniatigullu aamma Kalaallit Nunaata aningaasarsiornikkut inooqataanikkullu isumannaatsumik ineriartornissaa tamatumunngalu atatillugu IMF-ip aamma Nunat tamalaat aningaaserivissuata naalagaaffinnut mikisunut siunnersuisarnermi misissueqqissaarinermilu sullissisarnerat aamma sammineqarlutik.

Naalagaaffiit Peqatiginni Naalakkersuisup ilaatigut ECOSOC-imi (NP Aningaasaqarnermi Inuttullu inooqataanermi Siunnersuisoqatigiivini) siulittaasuusoq naapeqatigisimavaa, taanna ilaatigut NP-p ataatsimeersuarnermi siulitaasoqarfia aammalu Isumannaallisaanermik Siunnersuisoqatigiivi peqatigalugit NP-mi atuuffittut pingaarnersata ilaattut inissisimavoq. ECOSOC-ip ilaatigut NP-mi ukiukkaartumik aaqqissortagaq, Højpolitiske Forum, akisussaaffigaa, taanna Naalagaaffiit Peqatigiit piujuartitsinissamik tunngaveqarluni ineriartortitsinermut nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat (SDG-t) pillugit malitseqartitsinermi naliliisarnermilu qitiuvoq.

Naalakkersuisoq Nunap inoqqaavisa allattoqarfianik aamma ataatsimeeqateqarpoq, tassani piujuartitsineq tunngavigalugu nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii kiisalu nunat inoqqaavisa oqaasii pillugit eqqartuinissaq periarfissaqarsimalluni. NP-p nunat inoqqaavisa oqaasiisa ukiuattut 2019 toqqarsimavaa.

NP-mi ataatsimiinnerni Kalaallit Nunaanni piujuartitsinissamik tunngaveqarluni ineriartortitsinermut anguniakkat (Sustainable Development Goals-it) pillugit suliaqarnermut tunngasunik Naalakkersuisoq ilisimatitsissuteqarpoq, suliaq taanna Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfiup suliassaraa kisiannili taamatut suliaqarnermi Namminersorlutik Oqartussat iluaniinnaanngitsoq kisiannili aamma namminersortut ingerlatsiviit, innuttaasut kommunillu eqqarsaatigalugit suleqatigiinneq akuutitsinerlu assut pingaaruteqarput. Naalakkersuisut anguniagaat tassa SDG-t anguniagaqarluartumik atuutilernissaat NP-mi sinniisunit assut nuannarineqarpoq ataqqineqarlunilu.

Naalakkersuisup oqaatigaa: ”Naatsumik oqaatigalugu tamatta maanna inuulluarsinnaasariaqarpugut meeqqatsinnullu nunarsuaq inuulluarfigineqarsinnaasoq kingornutsillugu. Taamaalilluni NP-p siunissamut piujuartitsisinnaasumut ataatsimoortumik sammivilerpaatigut - takorluugaq Naalakkersuisunit tapersersorneqartoq sulissutigineqartorlu.”

IMF-ip Nunallu tamalaat aningaaserivissuat pikkoriffigisaat atorluarniarlugit aammalu sullissisarnerannut periarfissat pillugit aallarniutaasumik eqqartuinerit aallartisarneqarput immikkullu ilisimasallit siunnersuinerat misissuinerallu toqqammavigalugit pitsaasumik piujuartitsisumik ineriartortitsinermik periusiliortoqarnissaa qulakkeerniarlugu IMF-imik aamma Nunat tamalaat aningaaserivissuannik ataatsimeeqateqartoqarpoq.

IMF-ip aammma Nunat tamalaat aningaaserivissuanik ataatsimeeqatigineranni Naalakkersuisut pingaartitaat suliniutillu sulissutigineqartut pillugit Naalaakkersuisoq paasissutissiivoq, tamatumani akiitsoqarneq pillugu politikki nutaaq, attaveqarnermut aningaasaliinerit, mittarfiit allineqarneri, takornariaqartitsineq, aatsitassarsiornermut tunngasut kiisalu erngup nukinganik nukissiornermi suliniutit eqqartorneqarlutik.

Naalakkersuisup oqaatigaa: "IMF-imik aamma Nunat tamalaat aningaaserivissuannik ataatsimeeqateqarnerput Washington DC-mi Sinniisoqarfimmiit aaqqissugaasimasut ajunngilluinnartumik ingerlasimapput.

Ataatsimiinnerni nunarput assut soqutigineqartoq malunnarpoq. Suliffeqarfiit taakku angisuut ikiorniarnissatsinnut piumassuseqarnermik takutitsinerat qujamasuutigaara.

Immikkoortut piukkunnarsinnaasut amerlasuut pillugit suliffeqarfiit immikkut ilisimasaat qanoq atorluarsinnaanerinut tunngatillugu paasissutissanik pingaartunik isumassarsianillu angerlaassinnaasannik pigisaqalerpunga, tamakkulu pillugit Naalakkersuisoqatikkalu eqqartueriarluta pissusissamisoortumik malitseqartitsisoqassaaq."

Pisoq iluatsillugu Naalakkersuisup Vittus Qujaukitsup The Wilson Center-imit Polar Initiative-imi (Issittumi suliniummi) Pisortaq Mike Sfraga ataatsimeeqatigaa , ataatsimiinnermi Naalakkersuisoq tunngaviusumik inatsisiliornermi suliaq pillugu paasissutissiivoq, suliarlu taanna Amerikamiut assut soqutigaat. Tamakku saniatigut Naalakkersuisut oqartussaaffiinut ilaasut Greenland Dialogues-imi suleqatigiinnermi qaqinneqarsinnaasut eqqartorneqarput – Greenland Dialogues tassaavoq Sinniisoqarfiup isummersuisitsisullu immikkoortortani assigiinngitsuni aaqqissuussinernut atatillugu suleqatigiinnermut taaguutaat, suleqatigiinnermilu Kalaallit Nunaata isiginiarneqarnerata qaffassarnissaa aammalu USA peqatigalugu suleqatigiissutigineqarsinnaasut eqqumaffiginerulernissaat siunertaavoq.

Naalakkersuisup oqaatigaa: ”Polar Initiative-imi pisortarlu ilaatigut tunngaviusumik inatsisiliornermik suliaq pillugu eqqartuilluaqatigiippugut, Wilson Centerillu Kalaallit Nunaannut tunngasunik eqqartuinissamik soqutiginninnera qujamasuutigaara.”

Maannakkut Naalakkersuisoq aallartitanilu Parisiliarlutik aallareerput, tassani OECD-imik ataatsimeeqatiginnissapput sumukiinerusumik eqqartueqatigiissallutik.

Apeqqutissaqartoqaruni attavigineqarsinnaavoq: Naalakkersuisoqarfimmi Pisortaq Nikolai Sten Christensen, +299 52 23 44 nsch@nanoq.gl / imaluunniit Sinniisoqarfimmi Pisortaq Inuuteq Holm Olsen, +1 202 431 1660, inol@nanoq.gl