Kalaallit niuernikkut Kina-mi nittarsaassinerat iluatsitsiviulluartoq

Inuussutissarsiornermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisup Aqqalu Jerimiassen-ip Kalaallit Nunarput Kina-mi sapaatip akunnera 44-mi nittarsaappaa. Angalanermi tassani nunatsinniit suliffeqarfinniit sinniisut, takornariartitsisartut, takornariartitsisarnermi ingerlatseqatigiiffiit, atorfillit allallu 30-it missaanniittut peqataapput. Pilerisaarineq ilaatigut Beijing-imi aallartitaqarfimmi Kalaallit Nunaata ulluanik aaqqissuussinertaqarpoq, aamma pisortanik assigiinngitsunik, kattuffinnik, naalagaaffiup suliffeqarfiutaannik aammalu B2B-nik (Business to Business) ataatsimeeqateqarfiusartunik.

Kina tassaavoq niuerfissaq assorsuaq soqutiginartoq, sullinneqarsinnaasunik imaannaanngitsumik amerlassusilinnik, - tassa 1,39 milliard-inik innuttaqartoq, ukiunilu makkunani assorsuaq siuariartorfiusoq.

Kina-mi annertusiartuinnartumik atugarissaarneruleriartornerup kingunerisaanik kineserit suli amerlaneruleriartuinnartut ukiumut ilorrisimaarnartunik atugaqarlutik timmisartorlutik nunap taassuma avataanut takornariatut angalasalerput. 2017-imi kineserit 129 million-it nunanut allanut angalapput. Niuernikkut pilerisaarineq periarfissatsialaavoq Kalaallit Nunaata kineserinut takornariartitsisartunut takornariartarfissuartut ussassaarutiginissaanut. Nittarsaassinermi tassani nunap immikkoortuini takornariartitsisartut nunamit tamarmeersut peqataapput, aammalu B2B-nik taasanik ataatsimiinnernik kineserit takornariartitsisarnermi agentit 50-init amerlanerusut peqataaffigisaannik Beijing-imi aamma Guangzhou-ami ingerlatsisoqarluni.

Kalaallittaaq ulluannut ilaavoq kalaallit nutaalianik ilusilersuisartut nioqqutissiortullu pingasut suliaannik nittarsaassineq soqutiginarluinnartoq. Nioqqutissiat takutinneqarput kineserit model-iiniit, - torrallataaqisumik kalaallit ilusilersuisartut atisaliaannik ilisarititsisut.

Inuussutissarsiornermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisup Aqqalu Jerimiassen-ip kineserit soqutiginninnerat assut nuannaarutigaa, imalu oqaaseqarluni:
Kina ukiuni makkunani siuariartupiloornermik aqqusaagaqarpoq, aammalu kineserit amerlaneruleriartortut periarfissaqalersimapput kitaamiut nioqqutissiaannik annertunerusumik atuinissminnut, minnerunngitsumillu nunanut allanut aamma kulturinut allaanerusunut angalanissaminnut akissaqalersimallutik. Taamaattumillu assorsuaq nuannaarutigisimavara kalaallit takornariartitsinermik ingerlatsisut aammalu nutaaliaasunik atisaliortartut arlaqartut aaqqissuussinerni ukunani peqataasinnaasimammata.

Kina-mi ukiumut imeq puujaasaaqqaniittoq liiterit 37 milliard-it missaanniittoq imerneqartarpoq, Kalaallit Nunaatalu kineserit imeq pisariaqartitaat tunisassiarisinnaavaa. Nunatta sermersua 2,85 millioner kubik kilometerinik annertussuseqartoq tassaavoq nunarsuatsinni erngit imerneqarsinnaasut 10 %-iat.

Taamaattumik Aqqalu Jerimiassen-ip niuernikkut nittarsaassineq iluatsillugu nalunaarutigaa ukioq manna novembarip qaammataata naanerani nunatta kitaani sumiiffinni imeqarfiusuni tallimani neqeroortitsineq allartinneqassasoq. Sumiiffiit taakkua tallimat ilisarnaatigaat tikikkuminartuunertik, imermillu eqqiluitsumik annertoorsuarmik kuuttoqartuaannarnera. Imeq – laboratoriani akuerisaasuni misissoqqissaarneqarsimasoq, - imigassatut qaffasissumik pitsaassuseqarpoq, aamma EU-mi Amerikamilu avannarlermi imermut imerneqartussamut piumasaqaataasunik naammassinnittuulluni, aammattaarlu ICBWA-mit – tassalu The International Council of Bottled Water Associations-imit piumasaqaataasunik naammassinnittuulluni.

Inuussutissarsiornermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup GEUS qanimut suleqatigalugu piareersaataasumik suliassat suliarereersimavai, sumiiffiit sermip aaffiata eqqaanniittut, imermik imigassamik qaffasissumik pitsaassusillit annertuut sumiinneri paasiniarlugit.

Aqqalu Jerimiassen tamatumunnga atatillugu oqarpoq: ”Imermut tunngatillugu periusissiami nutaami pissutsit mumisissimavagut, - maanna Namminersorlutik Oqartussat GEUS suleqatigalugu tassaalerput imeqarfissuarnik nalunaarsuillutillu misissuisut, namminersortut imermik imigassamik nioqqutissiulersinnaanerannut tunngaviusussanik, nunatsinni namminermi aamma avammut niuerutitut aaqqissuussinissaq eqqarsaatigalugu. Tamatumalu kingorna sumiiffiit suliffissuaqarfinnut neqeroorutigineqartassapput. Isumaqarpunga inuussutissarsiortunut iluaqutaasumik periaaseqarnerput taanna imermik iluaquteqarnissami suliassanik nutaanik pilersitsissasoq.”

Beijing-imi Kalaallit Ulluanni saqqummiisarnerit saniatigut Aqqalu Jerimiassen-ip aamma imermik nunatsinni nioqqutissiortut sinniisaasa Kina-mi pisiniarfissuit angisuut ilaasa sinniisaat naapippaat, suleqatigiissinnaanerlu oqaloqatigiissutigalugu. Tamanna piffissami aggersumi B2B-mik imermik nioqqutissiorneq pillugu ataatsimiittarnernik arlaqartunik malitseqassaaq.

Inuussutissarsiornermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisup Aqqalu Jerimiassen-ip aammattaaq Kina-mi uuliasiorfissuit marluk ataatsimeeqatigai, nunatsinni uuliasiorsinnaanermut periarfissat nittarsaanniarlugit. Ataatsimiinnerit assut inussiarnersumik ingerlanneqarput, Beijing-imiinnerullu nalaani teknikkimut tunngasutigut ataatsimiinnernik malitseqartitsiviusunik arlariinnik ingerlatsisoqarluni. Ataatsimiinnerit taakkua tassaapput nittarsaassilluni ataatsimiittarnissani amerlasuuni piffissami aggersumi pisussani siulliit.

Aqqalu Jerimiassen-ip aamma Inuussutissarsiornermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup Nukissiorfiit peqatigalugit Kina-mi nukissiuuteqarnikkut oqartussaasut suliffeqarfiillu allat arlaqartut ataatsimeeqatigaat nukissiuutinik qorsuusunik – piujuaannartitsinermik tunngavilinnik – nukissiuuteqarnikkut teknologiimi atulersitsiartuaarnissat pillugit. Siunertaasoq tassaavoq Kinami peqatigisanik suleqateqarnerup annertunerulersinnissaa, Nukissiorfiit nukissiuutitsigut pilersuinerat ukioq 2030-mi tamakkiisumik qoorsuusumik – piujuaannartitsisumik – ingerlaneqalersimanissaa anguniarlugu.

Annertunerusunik paasisaqarniaraanni attavigineqassaaq Naalakkersuisoqarfimmi Pisortaaneq Jørn Skov Nielsen, Inuussutissarsiornermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, oqarasuaat. +299 55 61 88, e-mail: jsn@nanoq.gl