Uunga ”Kangerlussuaq pillugu suleqatigiissitaq februaarimi naapikkamili suli naapeqqissimanngilaq” akissut: Suleqatigiissitaliap sulinini naammassereersimavaa

Sermitsiaq-mi allaaserisamut ”Kangerlussuaq pillugu suleqatigiissitaq februaarimi naapikkamili suli naapeqqissimanngilaq” tunngatillugu makkuninnga oqaaseqarnissaq kissaatigaara:

Kangerlussuaq pillugu suleqatigiissitaliap allaaserisami innersuussutigineqartup, Kangerlussuarmi Mittarfiup siunissaanut periarfissatut ilusilianik assigiinngitsunik misissuinissaq suliassarisimavaa. Nalunaarusiaq naammassillugu suliarineqareerpoq, tassanilu Kangerlussuarmi Mittarfiup siunissaanorpiaq periarfissatut ilusiliaasinnaasut tallimat nassuiarneqarput. Tamannarpiaq pissutigalugu suleqatigiissitaliami ataatsimiittoqaqqissanngilaq.

Allaaserisami allassimavoq kommunip nangaassuteqarnera tassaasoq ”Assersuutigalugu timmisartut taamaallaat Nunatsinni timmisartuussisartut Kangerlussuarmi mittarfimmut missinnaapput, aamma naak mittarfik 2810 meterinik takissuseqaannassagaluarpalluunniit”.

Taamatut oqarneq suminngaaneernersoq ersarinngilaq, kisiannili qularnanngilluinnarpoq: Taamatut oqarneq eqqunngitsoq. Kangerlussuarmi Mittarfik 2810 meteriutillugu, timmisartut nunanit allaneersut missinnaapput. Kisianni naatsorsuutigineqartariaqarpoq Ilulissani aamma Nuummi imarpik qulaallugu timmisartunut nutaanik mittarfittaarnerit kingunerisaanik maannakkut Kangerlussuarmut ilaasartut ilarpassuisa Ilulissani imaluunniit Nuummi mittarnissaat ilimanaateqartoq. Nutaamik ilusiliinermi Kangerlussuarmut Kangerlussuarmiillu timmisartuussisoqartassanersoq, timmisartuutileqatigiiffiit tungaanniit niuernerinnarmik tunngaveqartumik aalajangiisoqartussaavoq.

Mittarfiit nutaamik ilusiligaanissaannut tunngatillugu tusagassiuutitigut malinnaasimagaanni, Qeqqata Kommunianit aallartitat mittarfiit nutaamik ilusiligaanissaat pillugu qularnartoqartitsisoqartoq, isertuunneqanngilaq. Kisianni –kommuni qularnartoqartitsigaluartoq – nalunaarusiaq suliarineqartoq naapertuutinngitsunik isummersorneq aallaavigalugu suliarineqarsimasoq oqassalluni naapertuilluanngilaq. Tamannami eqqunngilaq.

Maannakkut najoqqutassat annertuut suliarilluagaasullu pigineqalerput, ilanngullugit misissueqqissaarnerit arlallit, siunnersortinit tatigisaasunit aamma immikkut ilisimasalinnit suliarineqarsimasut soorlu Rambøll, Deloitte aamma aningaasaqarnermut professori emeritus Christen Sørensen, ilaatigut siusinnerusukkut assartuussineq pillugu isumalioqatigiissitamut siulittaasuusimasoq aammalu Kalaallit Nunaata Aningaasaqarneranut Tunngatillugu Ataatsimiititaliami Siunnersuisuusumi siulittaasuusimasoq.

Suleqatigiissitaliaq siulleq malitseqartillugu Qeqqata Kommuniani Borgmesteri Malik Berthelsen isumaqatigaarput atorfilittanik suleqatigiinnik nutaamik pilersitsisoqassasoq. Tassani ataatsimoorluta Kangerlussuarmi Mittarfiup ingerlatseqatigiiffimmit Arctic Circle Traffic-imit tiguneqarnissaa ingerlanneqarnissaalu pillugu kommunip takorluugaasa naaperiaaffiginissaannut periarfissat qulaajassallutigu. Suliakkiissutit allassimaffiat naammassereerpat – aammalu naalakkersuinikkut akuerineqareerpat, suleqatigiissitaliap sulinini aallartissinnaalissavaa.

Nunatsinni siunissami mittarfiit ilusiligaanissaat pillugu isumaqatigiinngittoqaraluartoq, suli Namminersorlutik Oqartussat aamma Qeqqata Kommuniata akornanni pitsaasumik pilersitsiviulluartumillu oqaloqatigiittoqartoq uppernarsarsinnaavara.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga


Simon Simonsen, Siumut
Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisoq