Erngup nukinganeq nukissiuuteqarnerup ukiunik 25-nngortorsiornerata nalliussinera

Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani erngup nukinganeq nukissiuuteqarnerup ukiunik 25-nngortorsiornerata Katersortarfimmi ulloq 30. september 2018-imi nalliussinera

Ulloq 30. september 2018-imi Nuup katersortarfiani Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani nukissiorfiup ukiunik 25-nngortorsiornerata nalliuttorsiutiginerani Inuussutissarsiornermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisup Aqqalu Jerimiassenip oqalugiaataa.

“Ullumikkut Nuummi erngup nukinganik nukissiornermi ukiut 25-nngortorsiorniarlugit katersuuppugut, Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanilu erngup nukinganik nukissiorfiliornerup nalliuttorsiutiginissaanut pissutissaqarluarpoq.

Ullumikkut Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanit nukissiuuteqarnermik minguitsumik Nuummi nukissiuuteqarnerup 99 %-ia pilersorneqarpoq.

Ullup taassuma nalliuttorsiutigineranut taama amerlatigisut peqataanerat takullugu nuanneqaaq. Nukissiorfiup tamatsinnut pingaaruteqassusianik peqataanersi naqissuseeqataavoq.

Erngup nukinganik nukissiorfiliornissamut minguitsumik ataavartumillu nukissiuuteqalernissamut ikaarsaariarneq aningaasaqarnikkut annertuumik taamani aalajangiineruvoq. Taamanikkut nukissiorfiliorneq koruuninik 1 milliardit missaannik akeqarpoq.

Erngup nukinganit nukissiuuteqarnermut ikaarsaariarneq qujanartumik aningaasaliilluarnerusimavoq. Nukissiuuteqarnermut aningaasartuutit ikilisimapput, tamannalu nukissiuuteqarnermut akigititanut appasinnerusunik kinguneqartitsisimavoq innuttaasunut inuutissarsiornernullu iluaqutaasimavoq.

Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni nukissiorfiliorneq aamma kikkunnut tamanut minguitsumik ataavartumillu nukissiuuteqalernermik kinguneqarpoq.

Ukiuni 25-ni ingerlasimasuni aamma Sisimiunut, Tasiilamut, Qaqortumut, Narsamut Ilulissanullu pilersuisunik erngup nukinganik nukissiorfiliorpugut.

Ullumikkut Kalaallit Nunaanni tamarmi Nukissiorfiit tunisaannit innaallagissamit kiassarnermillu erngup nukinganik nukissiorneq 67,5 %-iunera tamatuma nassataraa. Tamatuma nassatarisaanik uuliamik pisiortornermut Nukissiorfiit ukiut tamaasa koruunit hunnorujut millionikkaat sipaarutigisarpai.

Nukissiuuteqarnermut iluarsiissutit ataavartut ineriartupiloorput, 2030-milu Kalaallit Nunaat tamakkiisumik nukissiuuteqarnermik ataavartumik pilersugaalernissaa anguniarneqarpoq.

Erngup nukinganik nukissiorfinnik suli amerlanerusunik sanaartornissamut periarfissat annertoorujussuupput.

Aasianni, Qasigiannguani, Maniitsumi, Paamiuni aamma Nanortalimmi erngup nukinganik nukissiornermik suliniutit aallartinneqarnissaat akilersinnaanersut Nukissiorfiit maanna misissorpaat.

Tamatuma saniatigut sumiiffinni taakkunani seqinermit, anorimit, eqqakkanik ikuallaanermit, brintimit il. il. nukissiuuteqarnermik pilersugaqarnerup tapertaqarsinnaanera tulluartuusinnaanersoq misissorneqarpoq.

Sumiiffiit ilaanni erngup nukinganik nukissiornissamut periarfissat ima annertutigaat suliffissuaqarfinnik nukissiuuteqarnermut annertuumik pisariaqartitsisunik soorlu qarasaasiaqarfinnik pilersuisinnaassallutik. Ukiuni aggersuni suliffeqarfinnik taama ittunik pilersitsiniarnerni kajumilersitsinissaq Naalakkersuisut anguniagaraat.

Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni 100 %-imik minguitsumik nukissiuuteqarnermik pilersuinissamut anguniagaq anguneqassappat erngup nukinganik nukissiuuteqarnerup saniatigut nukissiuuteqarnernik ataavartunik allanik misissugaqarnissarput pisariaqarpoq. Erngup nukinganik nukissiornermut ilassutitut imaluunniit allatut qinigassatut anorimit seqinermillu nukissiuuteqar-nerit naleqquttuupput.

Taamaattumik illoqarfinni nunaqarfinnilu tamani Nukissiorfiit uuttortaaqqusimavakka, taamaalilluta nukissiorfitoqqat uuliamik ingerlatilittut tamakku minguitsunik nukissiorfinnik nutaalianik taarsersuinissamut pilersaarusiorsinnaassagatta – oqareernittullu 2030-mi nunami tamarmi minguitsumik nukissiuuteqarnissamut ikaarsaariarnerup naammassisinnaanissaa anguniarparput.

Ukiut 25-t matuma siorna Kalaallit Nunaanni erngup nukinganik nukissiorfiup siulliup sanaartorneratigut aningaasaliineq siumut isiginnilluarsimanertut aalajangiinerusimavoq.

Aalajangiinitsigut Kalaallit Nunaanni attaveqaateqarnermut annertuumik nutarsaanissamut tunngavissiisimavugut. Anguniagaq tassaavoq inuiaqatigiit suliassaqarfinni tamani teknologiimik iluarsiissutinillu nutaanik atugaqarfigisagut.
Nunamut pisuumut, nammaqatigiittumut piujuartitsisumullu ineriartortitsisinnaanitsinnut tamanna pisariaqarpoq.

Taamaattumik Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani nukissiorfiup ukiunik 25-nngortorsiornerata nalliuttorsiutigineranut tamassi tikilluaqqusinnaagassi assut nuannaarutigaara.

Taamatut oqaaseqarlunga ulloq nuannersumik nalliuttorsiorfiusumillu atussagissi tamassi kissaappassi.“