Ataatsimeersuartitsineq: Nunatsinni aningaasanoortarneq, ajornartorsiutaava?

Peqqissutsimut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisup Doris J. Jensenip oqalugiaataa.
(Oqaatigigaanni atuutilissaaq.)


Asasakka suleqatit, Inatsisartunut ilaasortat, kommunini politikerit ilissilu allat tamassi

Kalaallit Nunaanni aningaasanoorneq pillugu ataatsimeersuarnermut siullermut tikilluaritsi. Nassuerutigissavara sammisaq pillugu soqutiginninneq pissangassutigisimagakku. Taamaattumillu nuannaarutigaara ullumi maani aalajangiisinnaasut amerlasuut takkussimammata.

Ataatsimeersuarnerup siunertaraa aningaasanoorneq pillugu ilisimasaqarnerulernissaq aamma ullumikkumiit iliuuserisartakkatsinniit allatut iliuuseqassanerluta paasiniarnissaa. Ilinniartitsinermi, pitsaaliuinermi, inatsisitigut allatigulluunniit pitsaanerusumik ullumikkut iliuuseqarsinnaavugut.
Minnerunngitsumik ataatsimeersuarnermi siunissaq pineqarpoq. Suna naatsorsuutigisinnaavarput internetikkut pinnguaatit timersuutinillu pinnguaatit (e-sport) nunarsuarmut siaruariartornerunerat uatsinnut innuttaasunullu qanoq sunniuteqarnersoq.

Naak una ataatsimeersuarneq siulliugaluartoq, aningaasanoorneq politikkikkut aatsaavissuaq eqqumaffigineqanngilaq. 2005-imi upernaakkut inatsisartut bingorneq aningaasanillu eqquineq pillugu inatsit sukaterneqarnissaanut inatsisartuni ilaasortamit siunnersuutigineqarnikuuvoq. Siunnersuutip tunuliaqutaasa ilagaat peqqissutsimut ataatsimiititaliap illoqarfinnut nunaqarfinnullu mikinerusunut tikeraarnermini immikkut maluginiarsimagamiuk inersimasut akornanni annertuumik pinnguaatinik aallussinerup kingunerisaanik angerlarsimaffinni sumiginnagaaneq, eqqissiviilliorneq ajornartorsiornerlu.

Inatsisartut ataatsimiinnerani tamanit isumaqatigiissutigineqarpoq nalinginnaasumik pinnguaatit, pingaartumik bingorneq aningaasaqarniarnikkut inooqataaniarnikkullu, minnerunngitsumillu sumiginnaanikkut, ajornartorsiuteqalersitsisartoq. Siunnersuut akuerineqanngilaq, kisianni Naalakkersuisut pinnguariaaseq inuiaqatigiinni tassungalu tunngatillugu kingunipiluit misissorniarlugit aalajangerput.

Tamatuma kingunerisaanik inersimasut akornanni innuttaasunik misissuineq aqqutigalugu innuttaasunik nakkutilliinitsinni eqqumaffigeqqilerparput, aamma 2018-imi meeqqat atuartut misissorneqartarneranni iserfigineqartut ilagilerpaat.

Innuttaasunik misissuinermi pinnguarneq tamatumalu annertussusaa nakkutigineqarpoq, aamma inuunerup ukiullu kingulliit ingerlaneranni aningaasanoortarnermik nakkutigineqarluni. Innuttaasut peqqissusaannik misissuinermi pinnguaatinik ajornartorsiuteqarneq annertuseriarsimavoq. Ataatsimut isigalugu inuit inuunerup ilaani pinnguaatinik ajornartorsiuteqartutut pissusilersorsimasut 2005-imi 13 procentiupput 2014-imilu 20 procentiullutik. Pingaartumik angutit inuusuttut amerleriarsimapput. Innuttaasut 1 procentiinit amerlanerusut ajornartorsiuteqarnerat tunngavigalugu inuiaqatigiit peqqissutsikkut ajornartorsiutaattut taaneqarsinnaappat, taava qularutissaanngilaq aningaasanoortarneq Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit peqqissutsikkut ajornartorsiutigigaat.

Tamatuma saniatigut nalunngilarput pinnguaatinik ajornartorsiuteqarneq imigassamik hashimillu ajornartorsiuteqarnermut atassuteqartoq, aamma meeraanerminni innarlerneqarsimasut sumiginnarneqarsimasulluunniit amerlasuut aningaasanoortarnermik ajornartorsiuteqalersartut.
Quliugaangatta inuit arfineq-pingasut ukiumut ataasiarluta arlaleriarlutaluunniit aningaasanoortarpugut, tassa tamangajatta pinnguaatinik aallutaqartarpugut, amerlanertigullu ilaquttavut ikinngutivullu nuannisaqatiginiarlugit pinnguaatinik aallutaqartarluta. Pinnguartitsineq aamma timersornermi kultureqarnermilu annertuumik isertitsiffiusarpoq. Tamanna ajortuinnartut taaneqarsinnaava?
Aningaasanoortarneq piujuartussaarpasippoq – iluaqutaasussatut nuannaarutaasussatullu, kisianni aamma inuit ilaannut aliasuutissatut anniaatissatullu. Neriuppunga tamakkua tamaasa ataatsimeersuarnermi iserfigiumaarivut.

Pisussamik pilersaarut uani atuaruk