Kræftimik akiuinermi pitsaaliuineq ukkatarinninnerlu pingaaruteqarput

Allattoq Peqqissutsimut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq, Doris J. Jensen


Umbreen Yousaf-ip piffissami 1983-2014 kræfteqalersartunik misissuineranut qisuariarnera Demokraatinut ilaasortap Malene Vahl Rasmussen-ip sakkortuumik isornartorsiorpaa, misissuinerup ajoraluartumik ersersippaa nunatsinni amerlavallaarujussuartut kræftimik toqquteqartartut.

Malene Vahl Rasmussen-ip ajornartorsiummik pimoorussinngitsutut uparuarpaanga, ilaatigut kræfti pillugu pilersaarut 2014-imi atuutilersoq iluaqutigalugu ilorraap tungaanut ingerlasoqarnera isumalluarfigalugu ilimagigakku. Taamatuttaaq allappoq toqusartut ikilisarneqarnissaat angujumallugu pitsaaliuinissamik eqqartuinera “ajornanngippallaarnerarpaa”.

Pitsaaliuineq – sivisuvoq
Pitsaaliunerli sulissutaavoq ajornakusoortoq. Ajoraluartumik. Pitsaaliuineq sivisusarpoq, iluatsissappallu inuiaqatigiittut annertuumik iliuuseqartariaqarpugut, tamatumalu saniatigut angusat kisitsisitigut takusinnaalissagutsigit piffissaq sivisooq ingerlaqqaartariaqarluni. Qularutissaanngilarli pitsaaliuineq iluaqutaasoq. Inooriaatsitsinnik allannguigutta kræftit assigiinngitsorpassuit uppernarsarneqareersumik pitsaaliorneqarsinnaapput.

Inooriaaseq toqutsisarpoq
Malene Vahl Rasmussen-ip Kalaallit Nunaanni innuttaasut – Danmarkimi nunanilu avannarlerni allani innuttaasunut sanilliullugu – qanoq ittumik kræftimik eqqugaasarneq eqqarsaatigalugu assigiinnginnerujussuat misissuinermi ersersinneqartoq isummerfiginngilluinnarpaa. Kalaallit puakkut kræfterneq, tingukkut kræfterneq aqajaqqullu sanilequtaatigut kræfterneq toqqutiginerujussuusarpaat.

Puakkut kræfteqarnerujussuarmut pissutaasut pingaarnersat ilagivaat innuttaasut 60 procentingajaat pujortartarmata. Puakkut kræfterneq ajoraluartumik toqussutaasartorujussuuvoq, tamannalu aamma Kalallit Nunaanni kræftimik toqquteqartartut amerlanerannut pissutaaqataasinnaavoq.

Kræfteqalersartut amerlassusaat ikilisissagutsigit inersimasut pujortartartut ikilisittariaqarpavut, aamma meeqqat inuusuttullu pujortartalernissaat pinngitsoortittariaqarparput. Tamanna ajornaatsuunngilaq, pisariaqarporli. Tamannalu inuiaqatigiittut suliassaavoq politikerinit aammalumi angajoqqaanit, atuarfinnit suliffeqarfinnillu isumagineqartariaqartoq.

Siunissaq pujortarfiunngitsoq
Aasaq Kalaallit Peqqissartut Illuat pulaarakku kræfteqartut ataatsimeeqatigaakka. Iluatsillugu aamma kattuffik ’Kræftens Bekæmpelse’ aamma Rigshospitalet kiisalu Københavnimi piginnaanngorsaaqqiisarfik ’Center for Kræft og Sundhed’ pulaarpakka.

Kræftens Bekæmpelse ilisimatusarnerup, pitsaaliuinerup napparsimasunillu tapersersuisarnerup iluani nalilerujussuarnik nunallu tamalaat akornanni akuerisaasunik misilittagaqarpoq. Kræftens Bekæmpelse-p ataatsimeeqatiginerani pitsaaliuinermut tunngatillugu qanimut suleqatigiinnerunissaq isumaqatigiissutigineqarpoq.

Ataatsimiinnermik malitseqartitsinerup ilaatut Peqqissutsimut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfiup suliniummut “Siunissaq pujortarfiunngitsoq”-mut ilaalernissaa akueraara, suliniummi meeqqat inuusuttullu pujortalinngisaannarnissaat anguniagarineqarpoq. Suliniut aqqutigalugu sulisut amerlasoorpassuit attaveqarfigilersinnaallugillu pujortartarnermik pitsaaliuineq pillugu ilisimasat nutaanerpaat pissarsiarisinnaalissavavut.

Kræfti pillugu pilersaarut ilorraap tungaanut ingerlatitsivoq
Soorunami pitsaaliuineq taamaallaat isumalluutigissanngilarput. Inuk kræfteqalerpat peqqinnissaqarfik pilertortumik nappaammik suussusersinissamut katsorsaanissamillu neqerooruteqarnissamut piareersimassaaq. Pilertortumik nappaammik suussusersinissaq sunniuteqarluartumillu katsorsaanissaq kræfti pillugu pilersaarummi, 2014-imi atuutilersumi, pingaartutut ingerlanneqarput.

Malene Vahl Rasmussen isumaqarpoq pisarnitsinnit allaanerusumik iliussasugut. Uangali qularinngilara kræfti pillugu pilersaarut atuuttoq aalajangiussimassagipput. Ilisimasat akuerisaasut aamma kræfteqarnermik ilisimaneqareersut misissueqqissaarnerlu tunngavigineqarnerat kræfti pillugu pilersaarutip pitsaaqutigaa. Pilersaarummi iliuuseqarfissatut aalajangiunneqartut taamaalillutik aalajangiinissamut tunngavissanik patajaatsunik tunngaveqarput.

Siusissukkut nappaatip suussusianik paasinninneq
Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik suli ineriartorpoq. Ukiuni kingullerni atortorissaarutinik nutaaliaalluinnartunik peqalerpugut taamaasilluta siusissukkut kræftimik nappaat ajornannginnerusumik paasisinnaallugulu katsorsarsinnaanngorlugu. Assersuutigalugu 2017-mi CT-scannerit marluk pisiarineqarput. MR-scanner pisiarineqarpoq taamaasilluni qaratsami qitermilu nappaat kræfti paasineqarnissaanut periarfissaq pitsaanerulerluni. Taamatuttaaq qinnguartaat atorlugu erlavinnik misissuinermik pitsaanerusumik periarfissaqalerpugut siusissukkullu kræfteqalersinnaaneq paasineqarsinnaanngorluni. Kisianni misissuinermi eqqartorneqartumi pisiortoreernitta kingorna sunniutit tunngavissaqarluartumik nappaatit pillugit kisitsini 1983-2014 ersinngillat.

Peqqinnissaqarfimmi napparsimasunut nutaamik nalunaarsuiffeqalernera aamma kræfteqalersimanermut sukkanerusumik nappaammik suussusersiniaanermut missortinnissamut iluaqutissartaqarpoq. Assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni aaversinnerit tarrasortinnerillu immikkut ilisimasalinnit Nuummiittunit Københavimiittunilluunniit sukkanerusumik nalilersoneqarsinnaapput. Kræftimik nappaammik pasitsaassisoqartillugu nappaammik suussusernissamut misissuinissat pilersaarusiupallattarnissaanik kinguneqarluni.

Immikkut ilisimasallit pitsaassuseq qulakkiissavaat
Peqqinnissakkut suliat Danmarkimi immikkut ilisimasallit napparsimaveqarfinnilu immikkoortortaqarfiit qanimut suleqatigineqarput. Napparsimasut maani nunatsinni misissorneqarsinnaanngitsut suliarineqarsinnaanngitsullu nunanut allanut ullumikkut innersuunneqartarput, annermik Københavnimut Rigshospitalimut. Danmarkimiit kræfti pillugu immikkut ilisimasallit akulikitsumik Dronning Ingridip Napparsimavissuani sulisarput – ilaatigut napparsimasut misissorniarlugit suliariniarlugilluunniit. Kisianni aamma ataqatigiissumik misissuisarput taamaasillunilu kræftimik nappaateqarnerup ingerlanera suliap pitsaassusaa qulakkeerneqartarluni.

Kræfti pillugu aningaasat
Malene Vahl Rasmussen ilumoorluinnarpoq peqqinnissaqarfik ukiuni makkunani ilungersunartorsiortoq tamannalu peqqinnissaqarfiup ineriartornissaanut sunniuteqarluni. Kisianni kræfti akiorniarlugu pilersaarummi Aningaasanut inatsimmeereerpoq Peqqinnissaqarfiullu pingaarnersiuinerani ilaareerluni.

Malene V. Rasmussen siunnersuutigaa peqqinnissaqarfiup allaffissornertaa annikillissasoq kræfti pillugu aningaasat annertusiniassammata. Isumaqanngilangali tamanna ingerlavissaasoq. Suliffeqarfik 1200 sinnerlugit sulisulik allaffissornermik pisariaqartitsivoq taamasilluni pissutsit arlallit eqqortumik ingerlaarneri qulakkeerneqarsinnaaniassammata. Ilaatigut qarasaasiaqarneq, sullissineq aammalu soorlu eqqiaaneq. Tamanna piumasaqaataavoq peqqinnissaqarfik innuttaasunik isumaginnissaguni.

Kræfti akiorniarlugu suliniutit sukkasuumik tuaviuutamillu aaqqissorneqarnissaasa upperinngilara, akerlianilli peqqissaartumik siunissarlu ungasinnerusoq tunngavigalugu Kræfti akiorniarlugu suliaqartoqartariaqartoq.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Doris J. Jensen