2019-2025-imut arfattassat nutaat akuersissutigineqarput

Nunat Tamat akornanni Arfanniarnermut Ataatsimiititaliarsuarmi 2019-2025-imut arfattassat nutaat akuersissutigineqarput

Nunat Tamat akornanni Arfanniarnermut Ataatsimiititaliarsuarmi (IWC) arfattassat pillugit isumaqatigiinniarnerni Kalaallit Nunaanniit ukiuni 2019-2025-mi arfattassanut kissaatigineqartut tamarmik akuerineqarput, taakkununnga Kalaallit Nunaata Kangiani tikaagullittassat 12-niit 20-nut amerlineqarnissaat ilaalluni. 

Nunat Tamat akornanni Arfanniarnermut Ataatsimiititaliarsuarmi (IWC) 2019-2025-imut arfattassat nutaat taasissutigineqarneranni amerlanerussuteqarluartumik ippassaq 12. september 2018 akuersissutigineqarput.

IWC-imi Florianopolis, Brasiliami ataatsimeersuarnermi Nunap Inoqqaavisa arfattassaat (ASW), taassuma ataani Kalaallit Nunaata arfattassai akuersissutigineqaqqammerput. 58-t tapersiillutik akuersipput, 7-k itigartitsisut, 3-t taaseqataanngillat, taamaasilluni pisassiissutissat amerlanerussuteqarluartumik akuersissutigineqarput, taasinermi piumasaqaataavoq ¾-mik amerlanerussuteqarnissaq.

Kalaallit Nunaata pisassiissutinut siunnersuutaat aammalu ataatsimoortumik aaqqissuussineq

Kalaallit Nunaata pisassiissutinut siunnersuutit ataaniittut IWC-p Ataatsimiititaliarsuaniit akuerineqarnissaa sulissutigaa (kisitsisit ungaluusallit tassaapput pisassiissutit maannakkut atuuttut 2014-2018):

Tikaagullik (Kalaallit Nunaata Kitaani tikaagulleqatigiit)

164 (164)

Tikaagullik (Atlantikup avannaata Qeqqani, Nunatta Kangiani tikaagulleqatigiit)

20 (12)

Tikaagulliusaaq (Kalaallit Nunaata Kitaani)

19 (19)

Arfivik (Kalaallit Nunaata Kitaani)

2 (2)

Qipoqqaat (Kalaallit Nunaata Kitaani)

10 (10)

IWC-p malittarisassaani niuernerpalaartumik arfanniarnermeersut qangaaneersut aalajangersakkat suli atuupput, Kalaallit Nunaanni nunap inoqqaavisa arfanniarnerannik isiginninngitsut. Nunap inoqqaavisa arfanniarneranut atuuttussamik siunnersuut tamanut atuuttussaq ataatsimiinnermi saqqummiunneqarpoq, akuerineqarlunilu. Maannakkut malittarisassat atuuttut assersuutigalugu, tikaagullinnut ukiup ingerlanerani piffissaq piniarfiusinnaasoq annerpaamik qaammatit qulingiluaassasoq. Kalaallit Nunaanni arfanniarneq Kalaallit Nunaanniinnaq ingerlanneqartarpat ukiup ingerlanerani piffissaq piniarfiusinnaasoq annerpaamik qaammatit qulingiluaassasoq uumassusilerinikkut tunngavissaqanngilaq. Taamaammat piffissaq pissusissamisoortinniarlugu piniarfiusinnaasoq qaammatit aqqaneq marlunngorneqarnissaat akuersissutigineqarpoq.

Aammattaaq IWC-mi niuernerpalaartumik arfanniarnermeersut qangaaneersut aalajangersakkanik maleruagassaqarpoq ilaatigut tikaagulliusaat pisarineqarsinnaasut minnerpaamik 15,2 meterimik takissuseqassasut. Tamanna aamma niuernerpalaartumik arfanniarnermeersut qangaaneersut aalajangersagaavoq, arfernik inersimasunik illersorneqarsinnaasumik piniarneq ingerlanneqarnissaanut atasoq. Aamma tamanna uumassusilerinikkut tunngavissaqanngilaq, arnaviarmi piaralik maannakkut nunap inoqqaavisa arfanniarnerani eqqissisimatitaareerami. Aammattaaq piniarnerup nalaani tikaagulliusaaq 15,2 meter sinnerlugu angitiginersoq missingernissaa ajornarluinnarpoq. Siunnersuut taanna aamma akuersissutigineqarpoq.

Kalaallit Nunaanniit kissaatit IWC-p Ilisimatuussutsikkut Ataatsimiititaliaanut april/maj 2018-imi saqqummiunneqarnikuupput. Ataatsimiititaliap nalilerpaa tikaagullinnut piffissaq piniarfissaatitaasoq sivitsorneqarpat arfeqatigiinnut kingunerluuteqassanngitsoq, aammalu minnerpaamik tikaagulliusaanut 15,2 meterimik minnerpaamik annertussusissaq peerneqassappat.

Danmark/Kalaallit Nunaat, Rusland aamma St. Vincent and the Grenadines (Caribien) peqatigalugit Ataatsimoortumik siunnersuut USA-p saqqummiuppaa:

  1. 2018-imi pisassiissutit ukiunut arfineq marlunnut atuuttut akuerineqassapput, taassumalu kingorna pisassiissutit ukiunut arfinilinnut atuuttunut uteqqissapput. Taamannak iliuuseqarnermut peqqutaasoq tassaavoq pisassiissutinik isumaqatigiissuteqarniarnissami isumaqatigiissuteqanngitsoortoqassagaluarpat ukiumik ataatsimik ilassummik isumaqatigiissuteqarnissamut periarfissiissammat (Tamanna DK/Kalaallit Nunaat 2012-imi aamma USA-p 2002-mi aqqusaarpaat).
  2. Ukiut arfinilikkaarlugit ingerlaannaq pisassiissutinik akuersineq, pisassiissutissatut kissaatigisat taavalu uumassusilerinikkut siunnersuineq allanngorsimanngippat, pisassaaq.
  3. Ukiumi ataatsimi arlalinniluunniit pisassiissutinik atunngitsuukkanik nunani nunap inoqqaavinit pisut (ASW-meersuni) assigiimmik ingerlatseriaaseqalerneq. Atunngitsuukkat piviusut atorunnaarlugit 50 % carry-over (pisarinngitsuukkanik ukiup tullianut nuussineq) atulerlugu, taamaasiornikkut nuussineq ersarinnerulersillugu.

 

Sukumiinerusumik paasisaqarusukkaanni immikkoortortaqarfimmi pisortaq Amalie Jessen attavigiuk, e-mail: Amalie@nanoq.gl (tlf-kut attaveqarsinnaanngilaq).