Pitsanngorsaataasinnaasut Naalakkersuisut misissuleruttorpaat

Naalakkersuisoq Simon Simonsen Anders Olsenimut akissuteqaataa

Anders Olsenip Sermitsiakkut 27. juuli 2018-imi politikkikkut qunusuissusera ujartorpaa. Anders Olsen eqqissisarlugu oqarsinnaavunga, politikkikkut qunusuissusera qineqqusaarnerup kingorna allannguuteqanngilluinnarmat.

Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisutut iliuuserisama siulliit ilaattut kiffartuussinermik isumaqatigiissuteqarfiusut qanimut oqaloqatigineri aallartippara, unammilligassat nunatsinni sumiiffinni assigiinngitsuni misigineqartartut pillugit oqaloqatigalugit. Maannakkut suleqatigiissitaliamik pitsanngorsaataasussanik siunnersuuteqartussamik pilersitsisoqarnikuuvoq. Imaallunilu suleqatigiissitaliaq taanna pitsanngorsaatissanik suliaqarnissaminut piffissaqartinneqartariaqarluni.

Tamatuma saniatigut erseqqissaatigerusuppara, Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisutut sulininni nuna tamakkerlugu sullikkakku. Tamatumunnga atatillugu suminngaanneernera pingaaruteqanngilaq. Akerlianik isumaqarpunga nuna tamakkerlugu politikerit nunatsinni politikkimik, nuna tamakkerlugu iluaqutaasussamik ingerlatsinissamut pisussaaffeqartut.

Nunap immikkoortuini assigiinngitsuni arfinilinni ilaasunik angallassinermut kiffartuussinermut isumaqatigiissutit akisussaaffeqarfimma ilagaat. Anders Olsen Kalaallit Nunaata kujataani kiffartuussinermut isumaqatigiissutinik pitsanngorsaanissamik piumasaqarpoq kissaateqarlunilu. Anders Olsen ukiorpassuarni Inatsisartuni ilaasortaasimasutut maanna kiffartuussinermut isumaqatigiissutaasunut sinaakkutissanik tunngavigineqartunik pilersitseqataasimavoq. Imaappormi – Naalakkersuisut taamaallaat Aningaasanut Inatsimmi aningaasaliissutsini periarfissiissutigineqartut malillugit kiffartuussisinnaapput. Aningaasanut inatsisissamut isumaqatiginninniarnermi pisussami Anders Olsenip Inatsisartunilu ilaasortat sinneri sinaakkutissat taakku allanngortissallugit periarfissaqarput.

Kiffartuussinermut isumaqatigiissutit maanna atuuttut atsiorneqarmata, Nunap Karsiata aningaasaataasa pingaartumik nunatsinni innuttaasunut atorneqarnissaat taamani Naalakkersuisuusunit pingaartinneqarpoq.

Ilaatigut tamatuma kingunerisaanik takornariat tikeraallu, Kalaallit Nunaanni najugaqanngitsut bilitsinut annaasaat inissinneqarnermullu aningaasartuutaasa matussuserneqarnissaannut aaqqissuussinermut ilaatinneqanngimmata.

Takornariatut angalagaanni, siumoortumik angalanermut sillimmasiissuteqarsimanissap isumannaarnissaa pingaaruteqarpoq. Angalasup nammineerluni tamanna akisussaaffigivaa – Naalakkersuisunit akisussaaffigineqanngilaq. Aamma kalaallisut innuttaassusillit nunanut allanut angalagaangata taamaappoq.

Suliassaqarfik alla, sumiiffinni tamani takornarianut nunallu nammineerluni innuttaannut ersarilluinnartumik assigiinngissuteqartitsiviusoq assersuutigisinnaasaq tassaavoq, nunani assigiinngitsuni peqqinnissaqarfinnit sullinneqarsinnaanerit. Nunani allani sulinngiffeqarluni angalanermi aatsaat sillimmasiissummik peqaraanni tikeraatut napparsimmavinnit katsorsarneqarnissaq anguneqarsinnaasoq kialuunniit nalornissutigisinnaanngilaa. Tamanna aamma maani nunatsinni takornarianut, peqqinnissaqarfimmi akeqanngitsumik sullinneqarsinnaanngitsunut atuuppoq.

Kisiannili kiffartuussinermut isumaqatigiissutit atorlugit angalasut tamarmik – Kalaallit Nunaanni najugallit avataaniillu tikeraat – nunap immikkoortuini arfiniliusuni angalasinnaanerat qulakkeerneqarpoq, Nunap Karsianiit tapiissutit atorlugit assartuussinissamut neqerooruteqartitsinerit bilitsillu akiviusunit akikinnerusut qulakkeerneqarmata. Tassani assigiinngisitsisoqanngilaq.

Anders Olsenip kiffartuussinermut isumaqatigiissutit atorunnaarsinneqarnissaannut kaammattuinera eqqumiigaara. Nunami politikeritut akisussaasutut Naalakkersuisut Inatsisartullu uppernartumik akisussaassuseqartumillu sulinissaasa qulakkeerneqarnissaa pisussaaffigaarput. Imaassinnaavoq kiffartuussinermut isumaqatigiissutit atuuttut Anders Olsenip kissaatigisaanut naapertuutinngitsut, kisiannili imaanngilaq kiffartuussinermut isumaqatigiissutit Nunap Karsianut kinguneqanngitsumik taamaatiinnarneqarsinnaasut. Taamaaliortoqassappat tamanna akisussaassusilittut politikkimik ingerlatsinerussanngilaq.

Kiffartuussinermut isumaqatigiissutinut tullernut piareersaatit ukiamut aallartinneqassapput. Anders Olsenip oqaaserpassui malillugit paasisoraara, Kalaallit Nunaata kujataani angallasseriaaseq ataasiinnarmik aallaavilik attatiinnarusukkaa. Isumaqatigiissutissanut nutaanut neqerooruteqartitsinissamut piareersaatit 2018-imi oktobarimi aallartinneqariarpata, tamanna politikkikkut aqqutit atorlugit ingerlatinneqarsinnaassaaq.

Aningaasanut inatsimmi, Inatsisartut Naalakkersuisunut sinaakkusiussaasa iluanni aalajangiussat aalajangiusimaannarnissaat aammalu pitsannguinissamik suliaqartuarnissaq uanga politikkeraara.