Ilisimatusartut nunanit tamalaanit peqataaffigineqartut pulaarneqartut

Ilisimatusartut nunanit tamalaanit peqataaffigineqartut Naalakkersuisumit ilisimatusarnermullu ministerimit pulaarneqartut

Sermersuup avannaata kangiatungaani East Greenland Ice-core Projectimi, EGRIP, arfininngormat Doris J. Jensen ilisimatusarnermut ministeri Tommy Ahlers ilagalugu peqataavoq.

EGRIP tassaavoq suliniut nunanit tamalaanit peqataaffigineqarluni Danmarkimit aqunneqartoq, tamatumanilu ilaatigut Nioghalvfjers fjordenimi sermip uukkatartup tunup avannaata tungaanut ingerlaarnerat misissorneqarluni.

Sumiiffimmi tassani sermit qanoq aamma sooq taama sukkatigisumik ingerlaarnersut misissorneqarpoq. Sermimit misissugassat tigusiffigineqartut ukiut tusindilippassuit matuma siornatigut sila qanoq pissuseqarsimanersoq paasiniarlugu ilt 18 isotopinik misissuiffigeqqissaarneqarput , tamatumani innermik anitsisoqarsimanersoq anorersuarneraniluunniit pujoralammik siaruaattoqarsimanersoq misissorneqarluni, taamaalillunilu ukiut nikinnerini qaleriiaat assigiinngitsut sermip ingerlaarnera pillugu takussutissat takuneqarsinnaallutik. Sermeq ukiunik 27.000-inik pisoqaassusilik 1500 meterinik ititigisumit qanoq qaqinneqartarnersoq tikeraat isiginnaarpaat.

Ilisimatusarnermik aqutsisoq Dorthe Dahl Jensen oqaluttuarpoq ukiut kingulliit arfineq pingasut ingerlaneranni ukiuni sisamani kingullerni sermip qerisarnera allanngorsimasoq, tamanna kingullermik takuneqarpoq 1800-kkut ingerlaneranni.

Kalaallit peqataatinneqarnerat
Sermimit tigusanit danskit aqutaannik siusinnerusukkut misissuinerit kinguneraat ukiut tusindilippassuit matuma siornatigut silap pissusaanik immikkuullarissunik suussusersiniarnermut nunani tamalaani taakku tunngavigineqartarmata, qillerinermilu teknikikkut atortut ineriartortinneqarnerannik misilittakkat nassatarisaannik teknologii nunarsuup sinnerani ullumikkut atorneqarmat.

Ilisimatusartunit nunarsuarmit tamaneersunit peqataaffigineqartumik sermersuarmi ullumikkut ilisimatusarnermik ingerlatsineq annertuvoq. Doris J. Jensenillu nuannaarutigaa kalaallit peqataatinneqarnerat.

- Sermersuarmi ilisimatusarnerup takullugulu paasisaqarfiginissaa tamanut ammatinneqanngilaq. Taamaattumillu ungasinngitsukkut GUX-imi kalaallit ilinniagaqartut 9-t ilisimatusarfimmut takuniaasimammata assut nuannaarutigaara. Sermersuarmi ilisimalikkat pillugit inuusuttortagut inuiaqatigiillu annertunerusumik paasisaqassasut aammalu nunatsinni sumiiffinni amerlasuuni ilisimatusarnermut malinnaasinnaassasut neriuutigalugulu sulissutigissavara, Peqqissutsimut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq oqarpoq.

- Kangerlussuarmi ullut pisoqarfiulluartut paasisaqarfiulluartullu ingerlappagut ilisimatusarnerlu pillugu suleqatigiinneq tamatumanilu paasissutissanik ingerlatitseqqittarneq nunatsinnut nunanullu tamalaanut iluaqutaasumik qanoq nukittorsarsinnaanerlutigu oqaloqatigiinnissamut naapeqqissalluta ilisimatusarnermut ministeri Tommy Ahlers isumaqatigiissuteqarfigaara, Doris J. Jensen oqarpoq.

Takuniaaneq ilisimatusarnermik aqutsisunit, Københavns Universitetimi professorinit Dorthe Dahl Jensen aamma Jens Peder Stephensenimit aallarnisarneqarpoq. Ilisimatusarnermut ministerip saniatigut ilaatigut aamma peqataavoq Københavns Universitetimi rektori Henrik Wegener.

Paasisaqarnerujumallutit attavigiuk naalakkersuisup allattaa Rosa Thorsen rosat@nanoq.gl +299553303