Nunatut nalunaarut – Inuit Nunaat- Politikkikkut Ineriartorneq. Siunissaruna qanoq ittoq pilersinniaripput?

Naalakkersuisoq Vivian Motzfeldt Juulip 16-anni 2018 ICC-ip Utqiagvik-mi Ataatsimeersuarneranni oqalugiaataa

Inoqatit, Ministerit, Ataqqinartut arnat angutillu

Tusarnaartunut ataqqinartunut oqalugiarsinnaaninnut periarfissinneqarama qujavunga.
Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut siunissamut siunniussaat takorluugaallu pillugit nalunaaruteqarnissannut piumaffigineqarsimavunga.

Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut upernaaq manna aprilip 24-anni qinersisoqareerneratigut maajimi ivertinneqarput. Maanna naalakkersuisooqatigiit partiinit sisamaneersuupput; Siumut, Partii Naleraq, Atassut aammalu Nunatta Qitornai. Siumut Naalakkersuisooqatigiinni partiini annerpaavoq, taamaalillunilu Naalakkersuisut Siulittaasuat Kim Kielsen ingerlaqqinnikuulluni.

Naalakkersuisooqatigiinnissami isumaqatigiissummi inuuniarnikkut atukkat pitsanngorsarnissaat innuttaasullu naligiinnerulernissaat anguniarneqartut pingaarnersaraat. Anguniakkat taakku imarisaat qanoq paasisariaqarnersut itisilernerussavara – siullermilli pissutsit maanna atuuttut, naalakkersuisut siunissamut takorluugaat naggataatigullu killiffimmit Kalaallit Nunaata siunissaanut takorluukkatsinnut ingerlariaqqinnissamut iliuusissat tikikkumaarlugit.

Ullumikkut inissisimaneq
Ukiuni kingullerni Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera pitsaasumik ingerlavoq. Ukiuni kingullerni BNP-p ineriartornera pitsaasutut inissisimavoq, 2014-mi, 2015-mi aammalu 2016-mi ukiumut 6 procentit sinnerlugit annertuseriartarsimalluni. Pisortat aningaasaqarnerat eqqarsaatigalugu ukiuni kingullerni marlunni sinneqartoortarpugut.
Ineriartornermi pingaarnerpaasimapput aalisakkat tunineqartartut akigissaarsimanerat, tamannalu nunarsuarmi aalisakkat akii, aammalu aalisartortatta pisaqarluartarsimanerat pissutaasimapput, aammattaarli sanaartornerit angisuut ingerlalluarsimapput. Malitsigisaannillu takornariaqarneq annertuseriarsimalluni.

Aalisarneq inuussutissarsiutitta aammalu avammut tunisartakkatta maannamut pingaarnersariuarpaat. Akit qaffasinnerisa kinguppannik aalisarnikkut isaatitsineq qaffassimaartippaa, naak piffissami tassani kinguppattassat appartinneqarsimagaluartut. Kalaallit Nunaata imartaani aalisarnermi saarullik pingaarutilittut inissisimaqqippoq, aalisagaqatigiillu nutaat avaleraasartuut aningaasarsiuutigalugit aalisarneqalersimallutik. Kalaallit Nunaat avammut tunisinera 2009-miilli annertusiartuinnarsimapput, taamaalilunilu niuernikkut amigartoorutaasut apparsimaartillugit. Ukiunilu tallimani kingullerni siullermeersumik ukiup qaammataasa sisamararterutaani siullermi niuernikkut sinneqartooruteqarpugut!

Kinguppannik kilisanneq Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut suli pingaarnerpaavoq, avammullu nioqqutigisatta nalingi 35 procentingajaanik isertitsissutigisarlugit. Avammut nioqqutigisatta 90 procentii sinnerlugit aalisakkanik niuernitsinneersuupput.
Nunap isertittagaasa annertunersai aalisarnerinnarmit aallaaveqarnera mianernarsinnaaqaaq, aalisarnermimi misilittakkat malillugit aalisagaqassuseq akillu nikerarsinnaaqaat. Maannakkullu nunarsuarmioqatigiinni niuernikkut attaviit nalorninartorsiornarsinnaapput, aalisarnikkullu siunissamilu akileraarutikkut isertittakkanut sunniuteqarsinnaallutik.

Naak sumiiffimmi issittumi avammut mattusimasutut misiginarsinnaagaluartoq nunarsuatsinni politikkikkut pissutsit, soorlu Canadap EU-llu niuernikkut isumaqatigiissutaat aamma Brexit toqqaannartumik Kalaallit Nunaannut sunniuteqarput. Pisuussutsinut akit ataatsimut isigalugu, soorlu aatsitassat aatsitassarsiornermut uuliamik gassimillu ujarlernermut aamma sunniuteqarput.

Suliffissaaleqineq 2014-mit appariartuinnarnikuuvoq, apeqqummullu tassunga politikkikkut ukkatarinnittoqarsimavoq. Suliffissaaleqineq suli appariartuinnarpoq, ukioq manna maajimi siorna maajimut sanilliullugu suliffissarsiortut 548-nik ikileriarsimapput.
Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnikkut naligiinnginneq annertunerusumik ukkatarisariaqarparput. Aningaasatigut naligiinnginneq annertunerpaamik ilinniarsimassutsip appasinneranik pissuteqarpoq. Ilinniartitaanerup qaffassarnissaa annertusarsimavarput, sulilu annertusartuassallugu, innuttaasummi isertitaqarnikkut ilinniakkat appasinneri ilinniagaqarsimannginnerluunnit pissutaallutik innuttaasunut atorsartitsipput. Qujanaqisumillu ukiuni kingullerni qulikkaani marlunni Inuit naammassinnittarneri annertuseriangaatsiarnikuuvoq.

Inuit ilinniarnertuunngorniarfinni naammassinnittarnerat 2005-miilli marloriaat sinnerlugu annertuseriarsimapput, maannalu kalaallit inuusuttut ukiumut 400-ngajaat ilinniarnertuunngorniarfinnit naammassinnittarlutik. Ilinniarfinnut ingerlaqqiffiusunut, ilinniakkat bachelorinnguutaasinnaasut, ilinniakkat suliassanut toraagaqarluni bachelorinnguutaasinnaasut aammalu ilinniakkat kandidatinnguutaasinnaasut 2003-mit maannamut marloriaat sinnerlugu amerleriarsimapput, kalaallillu inuusuttut amerliartuinnartut nakorsatut, inatsisilerituutut, ingeniøritut inuussutissarsiutigalugulu ilinniarfinni naammassinnittartut amerliartuinnarput.

Taamaattumik ilorraap tungaanut ingerlasutut misigisimavugut, taamaattorlu suli annertunerusumik iliuuseqarnissaq allaqqunneqarsinnaanngilaq.
Kalaallit Nunaat kalaallillu siunissamik qaamasumik periarfissarpassuaqarput, naligiinnerunissarlu anguniarlugu naalakkersuisut suliniarnerat ingerlavoq.
Maanilu saqqummiininni immikkoortut tullianut taassuma ingerlatippaanga – Kalaallit Nunaata Naalakkersuisuisa takorluugaat.

Siunissamut takorluukkat
Nunatsinni inuit pitsaasumik naligiissumik inuuneqarnissamut, pisortani angerlasimaffimmilu toqqissisimallutik misigisimallutik, periarfissaqarlutik najugaqarnissaat, pisariaqartinneqartullu inuiaqatigiinni ingerlaatsitigut nalimmassarneqarnissaat takorluugaraavut.
Ataavartumik ilinniartitaanerup qaffassarneratigut anguniagaasoq ingerlaavartumik angujartorneqarnissaa takorloortuarsimavarput. Innuttaasut kalaallisut oqaatsvut toqqammavigalugit nukittuumik tunngaviusumik ilinniagaqassapput – aammali ilinniakkat nunarsuarmi ilinniarnissamut ingerlaqqissutaasinnaasariaqarpoq. Taamaattumik nunarsuup sinneranut ammarnerusariaqarpugut – aamma kimmut nunat sanilerisavut USA Canadalu eqqarsaatigalugit.

Naalakkersuisuttaaq kissaatigaat inuiaqatigiit ilaqutariinnik pituttugaanngitsunik aallaaveqartoq. Tassani ilaqutariit pitsaasumik inuuneqarnissaminnut aporfeqartut ikiorneqassapput. Inuit kulturiminni ilaquttaminnut atassutilerujussuupput – kulturikkullu kingornussap tamassuma attatiinnarnissaa naalakkersuisut tapersersortariaqarpaat. Politikkinut tamakkununnga nunat sanilerisavut isumassarsiorfigissavagut, tassani kikkut tamarmik inuiaqatigiinnut tunniusseqataanermik misigitittariaqarput, minnerunngitsumillu utoqqartavut eqqarsaatigalugit, Kalaallit Nunaannimi annertuumik ilinniarfigisarpassi.

Aningaasaqarneq eqqarsaatigalugu pisuussutit pitsaasumik atornerisigut Kalaallit Nunaat aningaasatigut imminut napatissinnaasariaqarpoq. Pisuussutitta pitsaanerpaamik atornissaasa qulakkeerneeqarnissaat Kalaallit Nunaanni kissaatigeqaarput, nunanit allanit eqqussukkat ikiorsiissutillu isumalluutigiinnarnagit.
Issittumi pisuussutinik uumassusilinnik peqarluarpugut inuussutigisinnaasatsinnik, aammalu pisuussutinik ataavartuunngitsunik nunarsuarmioqatigiit niueqatigiinneranni tunisinnaasatsinnik, misissuiffigisinnaasatsinnik, atorluarsinnaasatsinnik peqarluarluta.
Kalaallit Nunaata imminut nappassinnaaneruleriartornissaanut atugassarititaasut pitsanngorsarnissaat naalakkersuisuni kissaatigineqarpoq. Naalakkersuisooqatigiinnit politikkikkut anguniarneqarpoq nukissiuuteqarnikkut, inuussutissanik tunisassiornikkut, imermik pilersuinikkut, illup iluaniittartunik uumasumik piaqqiortitsinikkut, nunaateqarnikkut naatitanillu immitsinnut pilersornerulissasugut.

Pisuussutsinut aamma ilaapput aatsitassat, uulia gasilu – pisuussutitta atorluarnissaat avammullu nioqqutiginissaannut periarfissat naalakkersuisunit misissuiffigineqarnerat ingerlateqqinneqassaaq – kalaallit innuttaasuinut aningaasatigut iluanaarutaasussanngorlugit, kisianni soorunami avatangiisit meeqqatta ernuttattalu siunissaat mianereqqissaarlugit.

Naalakkersuisutsinnut takorluukkavut tassaapput Kalaallit Nunaat nukittooq, Inuit nammineersinnaasut, politikkikkut namminersortoq nunalu nammineersoq ornikkaat – ilinniarluarsimallutik kulturiminnik attassilluartut; inuiaqatigiinni ineriartortuni pisuussutsit pigisavut aallaavigalugit najugallit. TASSA siunissaq TAANNA kissaatigaarput.
Siunertamullu tassunga qanoq ingerlaassaagut? Taassuma apeqqutip ullumikkut eqqartugassama qulequttat pingajuannut naggataannullu saatsippaanga; Maanna killiffitsinnit Kalaallit Nunaata takorluukkap anguniarnissaanut naalakkersuisut suut suliniutiginiarpaat?

Siunissamut pitsaanerusumut suliniutit
Aaqqissuusseqqinnerit malunnaatillit Naalakkersuisunit ingerlanneqassapput, taamaalilluta nunatut namminersortutut takorluugarput angusinnaaniassagatsigu.
Innuttaasut inuuniarnikkut atugassaat pingaartumillu aningaasaqarnikkut ineriartorneq suliffissanik nutaanik qulakkeerisussaq, inunnillu sulisinnaasunik amerlanerusunik suliffissaqartitsisussat anguniarnerini aaqqissuusseqqinnerit pisariaqartut ingerlanneqarnissaat pingaarnertut ilaatigut anguniarneqartariaqarput. Aaqqissuusseqqinnissat ilaatigut makkuninnga imaqarput:

● Atuarfinnik ilinniarfinnillu aaqqissuusseqqinnerit,
● Kulturikkut nukittorsaanerup ingerlateqqinnera,
● Inunnik isumaginninnermit sullissinerup pitsanngorsarnissaa,
● Innarluutilinnik tapersersuinerup pitsanngorsarnissaa,
● Peqqinnissakkut sullissinerup pitsanngorsarnissaa,
● Ineqarnikkut aaqqissuusseqqinneq,
● Aalisarnermut inatsisissap naammassineqarnera,
● Piniarnermut akuersissuteqartarneq pillugu aaqqissuusseqqinneq,
● Illoqarfinni nunaqarfinnilu tunitsiveqarnikkut annertusaanerup ingerlateqqinnissaa,
● Inuussutissalerinermut inatsit nunatsinnut tulluarsarlugu suliarineqassaaq
● Tunngaviusumik inatsisissap suliarineqarnera
● Akisussaaffiit angerlaassassatta tigunissaannut periusissiornissaq, taakku maannamut danskinit oqartussaaffigineqarput.
… aaqqissuuteqqitassanik tigulaarineruvoq.

Issittumi inuiaqatigiit siammarsimapput – taamaattumik suleqatimma Inuup ullumikkut paasisinnaavaannga nunap ineriartortinnissaanut atortulersuutit pitsanngorsarnissaat qanoq pingaaruteqartiginersoq.

Suliniutit annertuut tamanna ilagaat, piffissami uani neriuutigaarput nunatta oqaluttuarisaanerani sanaartornissat annertunersaat naammassisinnaassallugu, tassaallutillu Ilulissani, Nuummi Qaqortumilu mittarfiliornissat. Tamanna Kalaallit Nunnaannit Kalaallit Nunaannullu angallannikkut patajaallisaallutillu eqaallisaataassapput – angallannerup akikinnerulernissaa aammalu Kalaallit Nunaata takornariaqarnikkut niuernikkullu ammaanneqarnissaa, aningaasarsiornikkut ineriartortitsinermik kinguneqartussaasoq.

Ukiaanerani Inatsisartut ataatsimiinnissaanni naatsorsuutigaarput mittarfiit nutaat sanaartorneqarnissaat pillugit pilersaarutit piareerneqarnissaat.
Ukiaanerani ataatsimiinnermittaaq aalisarnermut inatsisissap oqallisigineqarnissaa aallarnerneqassssasoq neriuutigaarput.
Aalisarneq Kalaallit Nunaata avammut niuerutigisartagaasa pingaarnersaraat. Taamaattumik aalisarnermi inatsisitigut sinaakkutissat inerisartuarnissaat nalimmassarneqartuarnissaallu uagutsinnut pingaarutilerujussuuvoq – siunissami naalagaaffissatta piareersarneranut. Aalisarnermut inatsisissaq nunarput inuilu pillugit siumut ungasissumut isigisuussaaq, taamaattumik naalakkersuisooqatigiinnit – aalisarnermi soqutigisaqaqatigiiffiit assigiinngitsut peqatigalugit nunarput tamakkerlugu naapeqatigiissutigisinnaasaannik aaqqiissuteqartoqassaaq, tamanna nunatsinnut pitsaanerpaajussaaq.

Naalakkersuisooqatigiinnit anguniarparput aalisakkat pisassiissutigineqartut pitsaanerusumik ingerlanneqassasut atorluarneqassasullu, naalakkersuisullu pilersaarutigaat allaffissornikkut aporfiusinnaasut pisariaqanngitsuusullu piiarneqarnissaat, taamaalilluni anguniakkao anguniarnissaa qulakkeerniarneqassaaq. Sapinngisamik suliassaqartuarnissaa, ineriartortitsinissaq qulakkiigassaraarput, taamaalilluta nammineerneruleriartussaagut aningaasatigullu immitsinnut pilersorsinnaanerput qaffassartuarlugu.

Anguniagassalli pingaarnersarissavaat qulaani taaneqartut malillugit Issittumi politikkikkut nammineerneruneq, aammalu Issittumi nunaassasugut aningaasatigut imminnut pilersortut. Tassa tamakkuupput tunngaviusumik anguniarusutavut, isumaqarpungalu anguniakkat angujartornerani ukiumit ukiumut qanilligaluttuinnagarput.

Kalaallit Nunaata inissisimarnganik maanna ilisimatilaarpassi – naalakkersuisullu periusissiaat takorluugaallu tassaapput Inuit Nunaat nukittooq.
Siunissaq pillugu pitsaasussaq anguniarlugu oqalliseqatigiinnissamut qilanaarpunga, Inuit kissaatigisaat aallaavigalugit.

Qujanaq