Kalaallit Peqqissartut Illuat pillugu allakkiamut akissuteqaat

Blomst

All.: Doris J. Jensen, Peqqissutsimut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq

Asasakka atsioqataasut

Allakkami, ilaatigut Peqqissutsimut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut nassiussami, Københavnimi Kalaallit Peqqissartut Illuannut tunngasumi Peqqissartut Illuanni sullissinermik isornartorsiuinersi oqaaseqarfiginiarpara.

Siullertut pingaarnertullu allakkassi qutsavigerusuppassi. Kalaallit Peqqissartut Illuanni najugaqartutut misigisasi Peqqissartut illuanni sullissinerup inerisartuarnissaanut tunngatillugu isumassarsiatut pingaaruteqarput.

Kalaaliulluni Danmarkimi napparsimasuunerup ilungersunarsinnaanera qularutissaanngilaq. Napparsimanermi Danmarkimut aallarnissaq allannguineruvoq annertooq. Toqqissisimanngitsutut misigilernarpoq allanillu assut isumalluuteqarnarluni. Taamaammat peqqinnissakkut sullissisussatut ilinniarsimasut suliffeqarfiillu nakorsartinnerup qaangerluarnissaanut ikiuuttussat piumasaqaatinik eqquutitsisinnaanissaat pingaaruteqarpoq. Tamanna Kalaallit Peqqissartut Illuanni suliap qiteraa sulisullu aqutsisullu suliamik tamatuminnga sapinngisartik tamaat toqqammaviliussat atugassarititaasullu aallaavigalugit kivitsiniarlutik suliniuteqarnerat nalunngilara.
Peqqissartut Illuanni sullissinermik neqeroorutinillu atitunerusumik paasineqarniassammata toqqammaviit makku erseqqissarusuppakka.

Kalaallit Peqqissartut Illuat kalaallinut napparsimasunut angerlarsimaffiugallarpoq
Kalaallit Peqqissartut Illuat napparsimmavittut isigineqarsinnaanngilaq, uninngikkaluarlunili nakorsartittunut nakorsartereersunullu angerlarsimaffiugallartutut isigineqassaaq. Peqqissartut Illuanni peqqissaanikkut ikiorsiinerup kommunini angerlarsimaffinni peqqissaaneq assigaa. Napparsimasut Kalaallit Peqqissartut Illuanni najugallit Københavnimi najugaqaraluarunik angerlarsimaffimminnut angerlartitaareersimasussaagaluarput. Peqqissartut Illuanni peqqissaanermik suliallit tassaapput peqqissaasut, isumaginninnermi peqqissaanermilu ikiortit ikiortillu allat piginnaasallit, sapinngisartik tamaat nakorsartittunik nakorsarneqareersunillu pisariaqartitsisunik paaqqutarinninnermi isumassuinermilu ikiuunniartut. Ikiorsiinerup ikiuunnerullu qaffasissusaat periarfissatigut sulisoqarnikkullu unammilligassanit sunnerneqarsimasinnaavoq. Peqqissartut Illuat annertoorujussuarmik ilungersunartorsiorsinnaavoq, uninngavissat tamakkerlutik atorneqarlutik napparsimasullu illoqarfimmi akunnittarfinnut inissinneqartariaqartarlutik, matumanili sulisut napparsimasunik sullissilluarnissaq napparsimasullu tassani najugaqarnerminni nalinginnaasumik tamatuminnga sunnerneqannginnissaanik qulakkeerinissaq soorunami ukkattuaannagassaraat. Sulisuttaaq ingiallortaasunik isumaginnittarput, tamannalu sulisoqarnikkut immikkut aningaasaliiffigisaanngilaq.

Peqqissaasut suliassaasa pissusissamisoortut ilaat tassaavoq paaqqutarinninnerup isumassuinerullu saniatigut allaffissornikkut ingerlatsinermi suliassat peqqissaanermut attuumassutillit soorlu nakorsaatinik inniminniineq, napparsimasut nakorsartittut malinnaaffiginerat allattugaatinullu nalunaarsuineq. Taakku suliaminnik inatsisitigut uppernarsaasussaatitaapput.

Angerlartitsinermut atatillugu allakkat
Nalinginnaasumik napparsimasoq soorlu Rigshospitalimiit angerlartinneqarpat Kalaallit Peqqissartut Illuannut toqqaannartumik ilisimatitsisoqartarpoq. Napparsimasup angerlartinneqarnerani najukkami napparsimmavimmut napparsimasoq qanorlu pisoqarnissaa pillugit, tassani ilaatigut nakorsaasiussassat suunerat il.il. ilisimatitsissutissatut nassuiaatinik allakkiortoqartarpoq. Region Hovedstadenip allattugaatinut qarasaasiakkut sullississumminnik taarseereernerata kingorna angerlartitsinermi allakkat taakkununnga tunngatillugu unammilligassaqarsimanera unammilligassaqarneralu ajornartorsiutitut ilisimaneqarpoq. Suleriaatsip piaarnerpaamik pitsanngortinnissaa Region Hovedstaden oqaloqatigalugu sulissutigineqarpoq.

Nerisat
Kalaallit Peqqissartut Illuata igaffiani sulisut tamarmik inuussutissalerinermi assistentitut ilinniagaqarput. Taakku tamatigoortunik, naleqqussakkanik assigiinngissitaartunillu napparsimasunit qassinilluunniit ukiulinnit sunilluunniillu nappaatilinnit, kissaatigisat assigiinngitsut eqqarsaatigalugit, kalaallit qallunaallu nerisassiassaataannik nerisassiornissaq suliassaraat. Napparsimasut immikkut ittunik pisariaqartitsisut namminneq kissaatigisaminnik toqqaasinnaanngorlugit qinigassat assigiinngiiaarput. Tamatuma saniatigut nakorsartinnermut atatillugu nerisassat immikkut ittut assigisaallu suliarineqartarput. Tamatuma saniatigut aamma najugaqartunik nererpiartanngitsunik, nerisatigut pisariaqartitat nakorsartinnerup nalaani malunnaatilimmik allannguuteqartarmata, nerisat pillugit oqaloqatigiinnerit ingerlanneqartarput.

Peqqissartut Illuannit kalaalimernit Lilleholmimit inniminnerneqartarput. Neriassatut neqeroorutaasunut ukiup qanoq ilinera suullu tunisaasimanerat apeqqutaasarpoq. Aalisakkat Royal Greenlandimit pisiarineqartarput. Peqqissartut Illuat suliffeqarfittut kalaaliminernik eqqussinissamut Danmarkimi inuussutissat pillugit aqutsisoqarfimmit (Fødevarestyrelsemit) immikkut akuerisaavoq, akuersissutinilu ilaatigut nassiussat tamarmik Kalaallit Nunaanni inuussutissat pillugit pisortaqarfimmit Kalaallit Nunaanni tunineqarsinnaasutut akuersissutaanerannik uppernarsaammik imaluunniit eqqiluisaarneq pillugu uppernarsaammik Kalaallit Nunaanni inuussutissat pillugit pisortaqarfimmit atsiukkamik ilalimmik uppernarsaatitaqarnissaat piumasaqaataavoq. Akuersissut taanna Peqqissartut Illuata taamaallaat nioqqutissanik pilersuisunit, EU-mi inuussutissanik niuernermi maleruagassanik eqquutitsisunit, pisisinnaaneranik isumaqarpoq. Tamatuma saniatigut igaffimmi sulisut inuussutissat nillissusissaannut piumasaqaatinik eqquutitsinissamut killilersuutinik, danskit inuussutissanut pisortaqarfiannit aalajangersakkanik toqqammaveqartunik, maleruaasussaapput.

Pilersuineq apeqqutaalluni (neqinik aalisakkanillu) sapaatip-akunneranut marloriarluni pingasoriarluniluunniit, Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfimmi pissutsimit allaanerunngitsumik, kalaaliminernik nerisassiortoqartarpoq. Kalaaliminiliortoqassatillugu igaffimmi sulisut isumassarsiornissamut assersuutigalugulu nerisanut akussanut tunngatillugu ineqartut ilaasa kissaataannik apersuigajupput.

Angallassineq angalaarnerlu
Kalaallit Peqqissartut Illuat bussiutilinnut napparsimmavimmut uninnissamut/misissortinnissamut kiisalu aallalernermi Kastrupip mittarfiliaassinissamut atatillugu angallassinissamut isumaqatigiissuteqarpoq. Bussi ualikkut nal. 14.00-ip tungaanut angalasarpoq. Tamatuma kingorna taxartoqarsinnaavoq. Ajoraluartumik bussip takkunneraniit misissortinnissap tungaanut nakorsartereernerullu kingorna napparsimmavinni utaqqisinnaaneq avaqqunneqarsinnaanngilaq.

Kalaallit Peqqissartut Illuanni perorsaasoq angalaarnissanik, Kalaallit Peqqissartut Illuanni najugaqartut akeqanngitsumik peqataaffigisinnaasaannik, aaqqissuussisarpoq. Innarluutilinnik angallassineq tamatumunnga atatillugu aaqqissorneqarsinnaavoq. Angalanissalli inniminnersinnaanissaanut Peqqissartut Illuanni sulisut piffissaalluartumi tamatuminnga ilisimatinneqassapput. Tamatuma saniatigut Peqqissartut Illuat angalaarnermi kaassuartakkaniittunik arlalinnik ingialluisussanik sulisoqanngilaq. Taamaattumik kaassuartakkamiittut ilaasa angalaarnermi ikiorteqarnissartik namminneq isumagissavaat. Angallassinerni sumunnarnissaq apeqqutaatinnagu Peqqissartut Illuanni najugallit tamatigut salliunneqartarput. Taamaalillutik qanigisaasut angalaarnermut atatillugu imaluunniit napparsimmavinniit napparsimmavinnullu angalanerni peqataanertik namminneq akilertariaqarsinnaavaat.

Napparsimasutut siullermeerlutik angalasut ingiallorteqarsinnaanerat pisinnaatitaaffinnillu paasisimanninnissamut tunngasoq
Napparsimasunut aatsaavissuaq innersuunneqartunut tamatumunngalu atatillugu pisariaqarpat ingiallortaasunut tunngatillugu, Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 2, 24. januar 2005-imeersumi toqqammavissat aalajangersimasut tassalu napparsimasut nunagisamik avataanut katsorsartinniarlugit angallanneqartut, inuunerminnik ulorianartorsiortitsisut aamma ilaquttaminnit imaluunniit qanigisaminnit ataatsimit peqqinnissaqarfiup akiligaanik pissutsit ajornartinngippassuk ingiaqateqartinneqarsinnaanerat, Peqqinnissaqarfimmit malinneqarpoq.

Napparsimasut tamarmik nakorsartinnermut atatillugu Danmarkimut aallartinnatik pisinnaatitaaffimminnik ilisimatinneqartarput. Tamatuma saniatigut Kalaallit Peqqissartut Illuannut inissinneqarnermi Peqqissartut Illuanni najugaqarnermut atatillugu pissutsinik tamanik paasissutissinneqartarput. Paasissutissinneqarnissaq pisinnaatitaaffiillu pillugit ilitsersorneqarnissaq siunertaralugit napparsimasut tamatigut Peqqissartut Illuanni sulisunut aamma /imaluunniit Peqqinnissaqarfimmi siunnersortimut saaffiginnissinnaapput.

Aqutsineq sullissinerullu qaffasissusaa

Suut tamarmik ajunngitsumik ingerlasinnaaqqullugit aqutsisut sulisullu pitsaasumik suliaqarput. Napparsimasut Københavnimi Kalaallit Peqqissartut Illuanni najugallit neqeroorutinik inatsisitigut periarfissiissutaasunik pissarsisarput. Soorunami Peqqinnissaqarfimmi aamma Kalaallit Peqqissartut Illuanni sullissineq neqeroorutillu tamatigut nukittorsarneqartuassapput pitsanngorsarneqartuassallutillu. Tamannali sulinermi toqqammavissiissutaasut atugassarititaasullu paasilluarnerisigut pissaaq.

Naggasiutigalugu allakkanik nassitsisut qarasaasiakkut oqaloqatigiinnissamut uanga peqqinnissaqarfimmilu qullersat peqataaffigisatsinnut qaaqqorusuppakka. Københavnimi Kalaallit Peqqissartut Illuanni sullissinermut neqeroorutinullu tunngatillugu nalornissutaasinnaasut allat qulaajarneqarnissaat ataatsimiinnermi qitiutinneqassaaq.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Doris J. Jensen