Nordea-fondenip Ilulissani Kangiani ingerlatsivissaq tapiissuteqarfigaa

Kalaallit Nunaanni Ilulissani Kangiani ingerlatsiviulersussamut pilersaarutit ingerlanneqaleruttorput. Maanna saqqummersitsinissamut najoqqutassaq saqqummersitsinerullu aningaasalernissaa aamma inissipput. Taakku kangerluup Kangiata assissaqanngitsumik oqaluttuassartaanik paasissutissiissapput.

Ilulissat eqqaanni kangerluk Kangia, UNESCO-mit eriagititaq iluliarsuit ingerlaarfiat ukiut tamaasa takornariat tusintilikkaat takornarniartarpaat. Tassaavoq pinngortitami misigisassaq alutornartoq, takornariat pinngortitap pissaaneqassusianik misiginniffigisaat. 2020-mit tikeraarpassuit, taassuma misigisassap saniatigut, aamma Ilulissani Kangiani ingerlatsivik, Kangerluk pillugu paasisassarpassualik, takornariarsinnaalissavaat.

Ilulissani Kangiani ingerlatsivik Realdaniamit, Namminersorlutik Oqartussanit aamma Qaasuitsup Kommunianit aningaasalersugaassaaq, – aammalu maannakkut Nordea-fondenimit, tikeraanut ingerlatsiviulersussamut ilapittuuteqarnissaminik aalajangeeqqammersumit. Tikeraanut ingerlatsivinngortussamut aningaasanik ilapittuuteqarnissaminnik kissaateqarnertik Nordea-fondenip maanna aamma nalunaarutigaa. Taamatut nukittussusilimmik aningaasaliinissakkut tunngaveqalernermigut Kalaallit Nunaat Ilulissani immikkut pitsaassusilimmik alutorsaatissamik pissarsiaqarnissaminut aqqutissiuunneqarlualerpoq.

Kangiani ingerlatsivimmi saqqummersitsisarfiusumut atorneqartussanik suliniutip 16.450.000 kr.-nik tapiiffigissallugu Nordea-fonden Namminersorlutik Oqartussanut nalunaarpoq, tassungalu ilanngullugu ilaatigut saqqummersitsinermi maannakkut pisut pillugit saqqummiussassat akulerussinnaanerlu qulakkeerneqassalluni, kiisalu kalaallit, danskit tuluillu oqaasii atorlugit qarasaasiakkut ilinniusiortoqassalluni. Kangiani ingerlatsivik Dorte Mandrup Arkitekter’ikkunnit illutut titartagaasoq saqqummersitsivippiaq JAC Studios’imit ilusilersorneqassaaq.

”Kangiata kangerlua tassaavoq assissaqanngitsutut nunarsuarmi pinngortitaq, taamaattumillu angissusersuanik amerlanerit misigisaqarlutillu paasisaqarnissaannut ilapittuuteqarsinnaanerput tulluusimaarutigaarput,” Nordea-fondenimi pisortaq Henrik Lehmann-Andersen oqarpoq.
Nordea-fondeni nalinginnarmik iluaqutaasussanut siunertaqarpoq, ukiumoortumik 550 mio. kr. missaat tikillugit peqqissutsip, timigissarnerup, pinngortitap aamma kultureqarnerup iluani inuunerissuuneq tapiiffigisarlugu. Kalaallit Nunaanni suliniutinik aningaasaateqarfik tapiineq ajorpoq, tamatumunngalu Ilulissani pinngortitami alutornartumi UNESCO-p nunataata eqqaani tikeraanut ingerlatsivik immikkut pineqarluni tapiiffigineqarpoq.

”Nordea-fondenimit tapiissuteqarneq assut tulluusimaarutigaara, tamannalu Kangiani ingerlatsivimmut soqutiginninnerujussuarmik erseqqissaaginnarpoq. Tapiissuteqarnikkut saqqummiussisarnermut tunngasortaa pitsaanerulersinneqassaaq. Tamanna pinngortitamut, illulioriaatsimut najukkamilu tunngaviliinermut atassuteqartikkaanni Ilulissani Kangiani ingerlatsivik tassaalissaaq nunarsuarmi silap pissusaata allanngornerinut nunani tamalaani assissaqanngitsutut saqqummersitsisarfik,” Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut, Niuernermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoq Hans Enoksen oqarpoq.

Tikeraanut ingerlatsiviup nutaap sanaartornera 2018-ip ingerlanerani aallartissaaq, 2020-milu ammarneqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. 2015-imili Kangiani ingerlatsiviliorneq pillugu Namminersorlutik Oqartussat, Qaasuitsup Kommunia aamma Realdania suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut atsiorpaat.

Paasisaqarnerorusukkaanni saaffigineqarsinnaapput:
Naalakkersuisoqarfiup pisortaa Jørn Skov Nielsen, Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnemrut, Niuernermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, +299 55 61 88, jsn@nanoq.gl
Attaveqatigiinnermut pisortaq Tine Wickers, Nordea-fonden, +45 2840 8480, tw@nordeafonden.dk