Ujarassiorit 2017-imi ajungaasut

Ujarassiorit 2917-imi kissarsiassat annersaannik akileraarutitaqanngitsunik 55.000 koruuninik akissarsitinneqarpoq Apollonie Josiassen Nanortalimmeersoq. Apollonie Josiassenip Ujarassiorimmut ujarak nassiussimasaa tassaavoq qaarsup ujaraa gnejs sulfid-itaqartoq, Nanortaliup avannaani qeqertami Sermersuumi Illorsuarneersoq. Ujarak zink-imik 0,24 %-imik akoqarpoq naliginnaanngitsumillu annertuumik indium (In)-imik 0,1%-isut atsigisumik akoqarluni . Siusinnerusukkut Kujataata kujasissuani nunap immikkoortuata annertuup ujarassiornikkut misissuiffigineqarnerani kuuit sioraannik katersat qaffisissumik zink-imik akoqartarnerat ilisimaneqarpoq. Zink-illi qaarsumit suminngaanneerfia ilisimaneqarani. Naak ujaqqap ajungaassutigineqartup erseqqissumik zinkip sumi nassaassaanera paasinarsisinngikkaluaraa ujaqqamik misissuinerup inernera zink-italinnik aatsitassaqarneranut tikkuussisuuvoq.

  Zink tassaavoq saffiugassaq naliginnaasoq annerusumillu saffiugassanut allanut manngertorninaveersaatitut naqillugit ilusilikkatut atortussiatut qaliaatitullu atorneqarpoq. Indium zink-issamik aatsitassaqarfinni akuusarpoq. Indium LCD-skærm-it elektrode-annut atortullu qaavisa qalippernerinnut atorneqartarpoq. 

Ajungaasup tullia akileraarutitaqanngitsunik  koruuninik 25.000-inik pinnattoq tassaavoq  Arnatsiaq Nielsen Isaksen. Ujarak akissarsissutigisani Kujataani Aappilattup akiani nassaaraa, erseqqissumillu suussusersineqanngikkaluartoq akumigut soqutiginaateqarpoq. Ujaqqap akorai strontium (0,31 %), pinngoqqaatit qaqutigoortut tassaasut cerium (tonsimut 500 gram sinnerlugu) aamma lanthan (tonsimut 308 gram) ilanngullugit pinngoqqaatit fosfor, thorium aamma zirkonium – tamarmik ujaqqani naliginnaasunit qaffasinnerusumik akuusut. Ujaqqap nassaarineqartup ilimanarsarpaa sumiiffimmi tassani maannamut ilisimaneqanngitsunik Narsap eqqaanisut ittunik aatsitassanik alkalin-iusunik

Akissarsiassat pingajuinik akileraarutitaqanngitsunik tamarmik immikkut 10.000 koruuuninik akissarsipput:

  • Naja Poulsen Josefsen, Atammik. Nassaaraa gnejs imerpalasunik kissartunik sunnerneqarnermigut allanngorsimasoq . Nassaami akuupput mangan (8,6 %), savimmineq (23,3 %), barium (1 % sinner-lugu) akuusunullu qaffannikunut ilaapput pinngoqqaatit cerium, fosfor aamma yttrium. Nassaaq takussutissaavoq nassaarfiup aatsitassaqarfinnik hydrotermal-iusunik soqutiginaatilinnik nassaassaqarfiusinnaaneranut.
  • Dania Semionsen , Kujataani Aappilattumiit. Nassaaraa ujarak killiaq ikialasoq grafit-imik  akoqarluartoq. Nassaarfik tassaavoq Kangersuneq Paarleq, Aappilattup kangiani. Grafit annertusiartuinnartumik batteriini nutaaliani, soorlu biilit innaallagiatortuni atugaavoq. 

Akissarsiassat sisamaannik akissarsisut sisimaasut tamarmik immikkut akileraarutitaqanngitsunik 5.000 koruuninik akissarsipput:

  • Simujoq Nathanielsen, Sermiligaaq, akissarsissutigalugu nassaanii qaarsup ujaraa manngertornisoq Sermiligaamiit avannamut kangimut 60 kilometerinik ungasitsigisumi. Misissuinermi paasinarsivoq ujarak kanngussamik 0,23 %-imik akoqartoq. Sumiiffik nassaaarfiusoq pillugu aatsitassarsiornikkkut ilisimasat killeqarput, ujaqqallu nassaarineqartup paasissutissaatai iluatinnaateqarput. 
  • Aksel Kuitse, Kulusuk, akissarsissutigalugu ujarak nunap iluani issorsimasoq nikkel-imik 0,33 %-imik aamma kanngussammik 0,16 %-imik  akoqartoq. Nassaarfiuvoq Kulusuup kangiani Kangaarsuk. Tasiilap/Ammassaliup eqqaani nikkel-eqarfiit ilisimaneqarput, nassaarfilli nutaajuvoq
  • Josef Josefsen, Kapisillit for sit fund af sulfidførende gnejs kobber og strontium samt lette sjældne jordarter som cerium og lantan. Analysen af prøven giver et kobberinhold på 0,35 % og strontium på 1 %. Tidligere fund af kobber-mineraliseringer i området er kendte, men denne prøve har et helt anderledes kemisk karaktertræk.
  • Thala Nathanielsen, nassaaraa ujarak pyrrhotit-seq. Pyrrhotit aatsitassat aatsitassat sulfid-iusut ilagaat, aatsitassat aningaasarsiutaasinnaasut akornanniittartoq, soorlu nikkel, kanngussak aamma pinngoqaatit nalituut, (kuulti platin-ilu).

Ajungaasunik toqqaasut tassaapput Aatsitassanik Ilummatissanullu Naalakkersuisoqarfimmi aamma Danmarkip Kalaallillu Nunaata ujarassiornermik Misissuisoqarfianiit ujarassiortut aatsitassalerinermik ilisimasaqartut. Ujarassiorit tas-saavoq Kalaallit Nunaanni najuqartunik ujarassiornermik soqutigisalinnik unammisitsineq. Allakkerivinni tamaniit akeqanngitsumik ujaqqanik Ujarassi-orimmut misissugassanik nassitsisoqarsinnaavoq. Ujarassiorit pillugu anneru-sumik nittartakkami www.ujarassiorit.gl -imi misissuisoqarsinnaavoq. 

Ujarassiorit Aatsitassanut Ikummatissanullu Naalakkersuisoqarfimmiit ingerlanneqarlunilu aningaasalersorneqarpoq. Ujarassiorimmi akissarsisut akissarsi-assaat aningaasaateqarfinnit suliffeqarfinniillu ukuninnga aningaaliiffigineqarput:

 

GrønlandsBANKEN-ip Inuussutissarsiornermut Aningaasaateqarfia aamma Alba Resources Ltd tamarmik immikkut akissarsiassanut 40.000 koruuninik aningaasaliipput.

Hudson Resources Inc. aamma North American Nickel Inc. tamarmik immikkut 10.000 koruuninik aningaasaliipput.

Aatsitassanut Ikummatissanullu Naalakkersuisoqarfiup aningaasaliisut qutsavigai, Ujarassioirp ingerlanneranut pingaaruteqarlutillu pinngitsoorneqarsinnaanngimmata.

Ujarassiorit paasissutissallu sukumiinerusut pillugit saaffiginniffissaq:

Ujarassiooq Jonas Petersen oqarasuaatikkut: +299 34 65 49 imaluunniit e-mail: jpet@nanoq.gl