Imigassaq pillugu inatsimmut nutaamut akerliliilluni tunngavilersuut ajornannginaagaq

Peqqissutsimut Naalakkersuisup, Agathe Fontainip Sermitsiaq.AG-mut akissutaa.

Ataasinngornermi Sermitsiaq.ag -mi allaaserisami pisiniarfinni imigassanik assersuinerup, imigassaq pillugu inatsisissatut siunnersuummi nutaami Inatsisartuni maanna oqaluuserineqartumi siunertaasutut imigassamik tuniniaaneq – annikillinagu annertusissagaa Pisiffiup piniartarnermut pisortaaneraa Heine Stilling Jensen oqarpoq.

Piniartarnermut pisortaanerup taama uissuumminartumik inerniliinerminut inatsimmik allannguiniarnermut akerliuniarluni iliuuseqarnermut atatillugu tallimanngornermi Pisiffiup Brugsinillu imigassaarniarfimmik assiineranni pisarnermik annertunerusumik imigassamik tunisisoqarnera tunngavigaa.

Tunngavilersuutit taamaattut ajornannginaagaangaatsiarput, eqqumiiginarporlu aviisip Sermitsiaatut pimoorussisup tunngavilersuut taamaattoq isornartumik ataasinnguamilluunniit apeqquteqaqqaarani ilanngussinnaammagu. Annertunerusunik tunisaqarsimaneq assersuutigalugu pisiniarfiit imigassaq pillugu immikkut annertuumik ukkassinerannik patsiseqarsinnava? Imaluunniit qaammatip aallaqqaatigimmagu ajoraluartumik tamatigut ernguffiunerusarneranik patsiseqarsinnaava? Piniartarnermi pisortaaneq eqqortumik oqalunnerminut ima uppernarsaatissaqarluni: ”imigassamik assersuinerup tuniniaanermik annikillisitsisannginnera, nunani allani ilisimaneqarpoq”, oqaatigaattaaq. Nunalliuku suut pigai? Sermitsiaq.ag-ip apeqqutinik taamaattunik apeqquteqarnissaa tulluassagaluarpoq.

Naalakkersuisut imigassat pisiniarfinni assersorneqarnissaannik siunnersuuteqarnerminni soorunami – innutaasunik niuertunilluunniit ajoqusersuiniarlutik asuli siunnersuusiunngillat. Nunarsuaq tamakkerlugu peqqinnissaq pillugu kattuffissuup WHO-ip imigassamik patsiseqartumik ajoqusernerit annikillisinniarnerannut atatillugu innersuussinera tunngavigalugu siunnersuutigaarput. WHO ukiorpassuit ingerlaneranni imigassamut tunngatillugu ilsimatuussutsikkut paasisanik tunngaveqarluni pitsaaliuinerup siuarsarnissaa suliniutigaa. WHO-ip imigassamut tunngatillugu imigassap takussaaneranik, pissarsiariuminarneranik nittarsaanneqarneranillu killiliinissaq nunarsuaq tamakkerlugu iliuusissatut siunniussani innersuussutigaa. Innersuussutit taakku nunani assigiinngitsuni ilisimatuussutsikkut misissuinernik arlalinnik- immikkoortuni taakkunani pingasuni iliuuseqarnikkut imigassamik atuinerup appartinneqarsinnaaneranik imigassamillu patsiseqartumik ajoqusernerit annikillinerannik takutitsisunik- tunngaveqarput.

Imigassap assersorneqarnissaanut tunngatillugu pingaartumik nunat imigassamik kisermaassilluni nioqquteqarnermik eqqussisimasut ilinniarfiusinnaapput. Tassalu pisiniarfiit imigassaannarnik nioqquteqartut. Tamanna ilaatigut Savalimmiuni Islandimilu ullumikkut Nunani Avannarlerni imigassamik atuinnginnerpaaffiusuni atuuppoq.
Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutaanni aaqqiissutissamik allamik –pisiniarfiit kioskillu imigassaarniarsinnaanerminnik attassiinnarnissaat imigassalli aalakoornartortallit assersorneqarnissaannik piumasaqaatitalimmik- toqqaasoqarpoq.

Imigassaq pillugu inatsisissatut siunnersuutip annertuumik oqallisaanera nuannaarutigaara. Oqallinnerli ajoraluartumik allannguutit arlaannik patsiseqartumik atorsinnaannginnerannik uppernarsaatissartaqanngitsunik sunnerneqarpoq. Ilisimatuussutsikkut uppernarsaatissartallit toqqammaviginiartigit sunniuteqartullu qitiutillugit.

Imigassamik atornerluinerup navianartup ajoqusiisullu- minnerunngitsumik meeqqanik inuusuttunillu eqquisup ilaginnaannarnissaa iliuuseqarfiginnginnissaalu akuerisinnaanngilara. Eqqaasitsissutigissavakka meeqqat illersuisuata nunatsinni angalanermini nalunaarusiai, taakkunani meeqqat ernumanaatilimmik amerlassusillit angerlarsimaffinni ernguffiusuni, hash-imik atornerluiffiusuni, tarnikkut timikkullu nakuuserfiusuni, kinguaassiuutitigut innarliiviusuni perorsaaviunngitsunilu peroriartornerat atuarneqarsinnaavoq.

Tassalu eqqortoq alianartoq. Politikeritut akisussaassusilittut inuiaqatigiit peqqissuunissaannut meerartatta inuussuttortattalu pitsaanerpaanik periarfissaqarlutik siunissaasa qaamasuunissaanut toqqammavissiinissamik qulakkeerinissaq suliassaraarput. Pisiffiup Brugsenillu ilisimatuussutsikkut paasisanik tunngavilimmik pitsaaliuinikkut toqqammavissanik taamaattunik qulakkeerinissamut assortuinatik suleqataanissaat kissaatigeqaara.

Paasissutissat sukumiinerusut Naalakkersuisup allattaa Nauja Møller mobil-ikkut: +299 58 26 54 imaluunniit e-mail-ikkut: nmoe@nanoq.gl attavigalugu pissarsiarineqarsinnaapput.