Kalaallit Nunaata Kina-mi ulloqartitsinera

Naalakkersuisut Siulittaasuata Kim Kielsenip pisortatigoortumik angalanini aallarnerlugu ataasinngormat Beiingimi kineserit nunanut allanut naalakkersuisuata tullersortaat Wang Chao ataatsimeeqatigaa, kingornalu Kinamiut innuttaasut nunanut allanut tunngassutilinni insitutiat Chinese People’s Institute of Foreign Affairs (CPIFA) aamma Naalagaaffimmi imartat pillugit aqutsisoqarfiat State Oceanic Administration (SOA) ataatsimeeqatigalugit.

Marlunngornermi Naalakkersuisunut ilaasortat sisamaasut suliffeqarfiit pillugit nittaarsaanermut peqataapput Kalaallit Nunaata Ulloqartitsitsineranik taallugu (Greenland Day) – tassani Beijingimi qallunaat aallartitaqarfianni inersuarmi ulikkaartumi Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiit ukuninnga peqateqarlutik Kalaallit Airports A/S, Nukissiorfiit, Airgreenland, Visit Greenland, Great Greenland aamma Albatros Travel (Kina) Nunatsinni suliniutit periarfissallu makku ilisaritippaat, suliffeqarneq, mittarfiit, erngup nukinga atorlugu nukissiorneq, takornariaqarneq, rubinit, imerput il.il.

Niuerneq pillugu nittarsaajartornerup affaani Naalakkersuisut Royal Greenland Polar Seafoodilu peqatigalugit kineserit sineriammi illoqarfissuisa ilaanni Qingdao-imi Naalakkersuisunut Siulittaasoq qaaqqusarpassuarnut pisissartunullu pingaarutilinnut tuniniaanissaq siunertaralugu nittarsaasoqarnermut tikilluaqqusivoq.

Kina niuerfittut pingaarutilittut

Siorna Naalakkersuisut assingusumik aamma Qingdao-imi sammisaqartitsipput, tassani kineserinik niueqateqarsimanerup suleqatigiissimanerullu ukiuni 20-ni ingerlasimasup nalliuttorsiutigineqarnera malunnartinneqarpoq. Ukioq manna Naalakkersuisut pisoq tamanna nangillugu Naalakkersuisunut ilaasortat pingasut peqataapput, taakkua Kim Kielsenip saniatiugt tassaapput Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermut Niuernermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoq Hans Enoksen, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq Karl Kristian Kruse.

Aalisarneq Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutitigut suli pingaarnerpaavoq, tamannalu uppernarsarneqarpoq Naalakkersuisut Qingdao-imi ilasseqatigiinnermut peqataaneratigut. Tassunga atatillugu Kim Kielsen oqarpoq:

- ”Kina Nunatsinnit aalisakkanik qalerualinnillu pingaarnertut tuniniaaffiuvoq, ukiunilu aggersuni aamma taamaassaaq. Kinap aalisakkanik qalerualinnillu pitsaasunik soqutiginnikkiartuinnarnera Nunatta assut iluaqutigisimavaa. Tunisassiat pitsaassuseqartut tassa uagut kineserinut tunniussinnaasagut. Kina tungitsinniit isigalugu tuniniaaviuvoq soqutiginaatilik annertusiartuinnartoq ilimanaateqarluartorujussuaq.”

Kalaallit suliffeqarfii kineserit niuernikkut periusiinik ilisimannilluartunik pisariaqartitsipput, niuernerullu annertunerujartuinnartumik unammilleriartorfiusup iluani nutaanik periarfissarsiorsinnaasunik. Suleqatit taamaattut maanna iluatsittumik ingerlanitsinnut pissutaapput, aamma siunissamut taakku pingaaruteqartuupput kalaallit kineserillu akornanni suleqatigiilluarneq attattuaannarneqassappat.

Naalakkersuisuni soorunami kinguneqarluartussamik suleqatigiittoqarnissaa pillugu ikiuukkumavugut. Niuernikkut arlaatigut politikkikkut iliuuseqarfiusinnaasut akimmiffinnik piiaassutaasinnaasut iliuuseqarfigissallugit piareersimavugut.

Aammattaaq Kinami niuernikkut inissisimalluarneq attattuaannassallugu annertusassallugulu pingaaruteqarpoq, tamanna pillugu tassa Naalakkersuisut siusinnerusukkut nittarsaajartorlutik angalasimasut suliaat nangikkiartornissaat pingaartippaat. Royal Greenland Polar Seafoodilu siorna Kinamut ukiumut katillugit 1,3 milliardinik kaaviiaartitaqarput, taamaammat pingaartutut isigaat inuussutissarsiutitigut siuarsaaqataanissaq siunertaralugu Qingdaoimut najuullutik peqataajartornissartik.

Annertunerusunik paasisaqarusunnermi saaffigineqarsinnaavoq pisortaagallartoq Jacob Isbosethsen +4531573412