Suliffeqarfinnik nittarsaaniarluni Kinami angalaneq iluatitsiffiulluartoq

Naalakkersuisut Siulittaasuat Kim Kielsen, Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermut Niuernermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoq Hans Enoksen, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq Karl Kristian Kruse aammalu Aatsitassanut Ikummatissanullu Naalakkersuisoq Múte B. Egede 2017-imi oktobarip 29-anniit novembarip sisamaata tungaanut  suliffeqarfinnik nittarsaaniarlutik Kinami angalapput.

Kinamut apuukkamik ullorluunniit qaangiutinngitsoq Naalakkersuisunut ilaasortat ulappullutik aallartipput.

Naalakkersuisut Siulittaasuat aamma Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq

Kim Kielsenip Karl Kristian Krusellu pisortatigoortumik tikeraarnertik aallartippaat Kinami nunanut allanut naalakkersuisoqarfimmi Kinamiut Nunanut allanut Naalakkersuisup tullersortaa Wang Chao ataatsimeeqatigalugu.

Ataatsimiinnermi Issittumi ilisimatusarnikkut suleqatigiinnissamiut periarfissat eqqartorneqarput, taamatullu silaannarmut tunngasut, attaveqaatititgut Nunatsinni ineriartortitsinissaq kineserillu Nunatsinni takornariartalernissaannut periarfissat, kalaallit aalisakkanik Kinamut tuniniaasarnerat, aatsitassarsiorneq aammalu aatsitassarsiornerup Nunatsinni ineriartortinneqarnissaa, ilinniartitaaneq aammalu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni Kalaallit Nunaata, Danmarkip Kinallu suleqatigiinnerat. 

 

Kineserit nunanut allanut naalakkersuisoqarfianni ataatsimeereernerup kingorna Nunatsinnit aallartitat ulloqeqqasioqatigiilluni pisortatigoortumik Chinese People’s Institute of Foreign Affairs (CPIFA Kinami innuttaasut nunanut allanut tunngassutilinni institutsiat)  ataatsimeeqatigineqarpoq siulittaasuat Wu Hailong peqatigalugu.

CPIFA-p ataatsimeeqatigiinnerata kingorna Naalakkersuisut Siulittaasuat Kim Kielsen aamma Naalakkersuisunut ilaasortaq Karl Kristian State Oceanic Administration (SOA – Naalagaaffimmi Imartat pillugit Aqutsisoqarfik) ataatsimeeqatigaat, tassanilu siunissami avatangiisit sermerlu pillugit ilisimatusarnissamut periarfissat eqqartorneqarput, aammattaaq Kinap Nunattalu akornanni ilisimatusarnermi suleqatigiinnissamut atsioqatigiissimaneq naapertorlugu siunertaliunneqarsimasut qanoq malersoqqinneqarsinnaanersut eqqartorneqarlutik.   

Naalakkersuisut Siulittaasuat ataatsimiinnerni atorfilittanik ilaqarpoq aammalu Kunngeqarfiup Danmarkip Kinamut aallartitaanik A. Carsten Damsgaardimit.

Inuussutissarsiornermut , Suliffeqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq Hans Enoksen

Hans Enoksen Kalaallit Airports A/S-imi sinniisut peqatigalugit saniatigut allanik, ilaatigut makkuninnga kineserit sanaartornermik isumaginnittut aningaasaateqarfiillu.

Aqaguani sanaartortitsinermik suliffeqarfiutillit China Communications Construction Company Ltd. (CCCC) aamma Beijing Construction Engineering Group (BCEG) ataatsimeeqatigineqarput. Suliffeqarfiit taakku marluk mittarfiliornermik aallutaqartut Kinami anginersaaginnaratik nunarsuarmi anginersat ilagaat. Ataatsimiinnermi tassani Nuummi, Ilulissani Qaqortumilu mittarfissat eqqartorneqarput, 2018-ip aallartinnerani suliarinnittussarsiortoqalerpat kineserit peqataatissinnaanissaat periarfissinniarlugu.

Tamatuma kingorna aallartitat kinami aningaaserivissuaq avammut tunisassiornermut eqqussuisarnermillu aallatuaqartartoq EXIM ataatsimeeqatigineqarpoq mittarfissat aningaasalerneqarsinnaanerinut periarfissat pillugit.

Tassunga tunngatillugu Hans Enoksen ima oqarpoq”Ataatsimiinnerit kingorna neriulluarnartumik oqaaseqartarnerat assut nuannaarutigaara, neriuppungalu unammillerutaalluarsinnaasunik suliarinnittussarsiulerutta neqerooruteqarumaartut. Sanaartornermi aningaasaliinissamilu aningaasartuutissat sapinngisamik appasissuutinnissaat siunertaraarput”.

Aatsitassanut Ikummatissanullu Naalakkersuisoq Múte B. Egede

Aatsitassanut Ikummatissanullu Naalakkersuisoq Múte B. Egedep Ministry of Land and Resources suleqatigiinnissamut isumaqatigiissusiornissaq pillugu ataatsimeeqatigai, tassunga ilaapput paasissutissanik taartigeeqatigiinnissaq aammalu siunissami suliassanut tunngasuni suleqatigiinnissaq.

Aammattaaq ingerlatsivissuaq China Mining Association (CMA) ataatsimeeqatigineqarpoq. Tassani qaninnerusumik suleqatigiinnissaq eqqartorneqarpoq, ingammik CMA-p suliffeqarfinnik aatsitassanik qalluisartunik attaveqalernissamut ammaasinnaanera. CMA-p Kalaallit Nunaannit neqeroorutigineqarsinnaasut assut soqutigalugit oqaatigaat, neriorsuippullu suliffearfinnut attuumassuteqartunut paasissutissanik pilersuiumallutik. Tamakku pillugit isumaqatigiittoqarpoq pisortatigoortumik suleqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiissusiortoqassasoq.

Suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutit taakku marluk Kinami aatsitassanik qalluivissuarnut annertuumik politikkikkut niuernikkullu aqqutissiuisuusussaapput.

Greenland Day

Marlunngormat Naalakkersuisunut ilaasortat sisamat peqatigiillutik suliffeqarfinnik nittarsaapput Greenland Day-imik taallugu (Kalaallit Nunaat pillugu ulloqartitsineq) Beijingimi qallunaat aallartitaqarfianni ingerlanneqartoq.

Inersuaq ulikkaaqqasoq Namminersorlutik Oqartussat, Kalaallit Airports A/S, Nukissiorfiit, Airgreenland, Visit Greenland aamma Albatros Travel (Kina) saqqummiussipput inuussutissarsiutitigut, mittarfitsigut, erngup nukissiuutigineranut, takornariaqarnikkut, rubinisiornikkut imeqarnikkut il.il. Nunatsinni suliniutit periarfissallu nunatsinnni qanoq innersut paasisitsiniutigalugit.

Takornariaqarneq eqqarsaatigalugu nunarput soqutigineqaqisoq malunnarpoq, tikeraartartussallu ukiuni aggersuni amerliartuinnarnissaat ilimagineqarpoq.

Nunarput pillugu ulloqartitsineq naggaserneqarpoq Great Greenlandip puisit amiinik kusanartunik atisalianik takutitsinikkut.

Polar Seafoodip kingorna kalaallit nerisassiaataat kineserinut misilitsippaat.

Tamatuma kingorna kineserint tusagassiorfiinut tusagassiortunik aggiaffiulluartumik katersortitsisoqarpoq, ilaatigut apeqqutigineqarput erngup nukinga pillugu nukissiornermut tunngassutillit, ilisimatusarnermut, takornariaqarnermut aammalu nunatsinni uuliasiorneq gassimillu qalluinermut tunngasut.

Nunatsinnit angalasut pingasunngorpat Qingdaoimut ingerlaqqissapput, tassani kalaallit aalisakkanik tunisassiorfii nittarsaakkiartorneqassallutik.

Kinami ulluni siullerni pisunit assit takukkit.

 

Paasissutissat annertunerusut uani pissarsiarineqarsinnaapput:

Kst. Departementschef Jacob Isbosethsen på +4531573412

Departementschef Jørn Skov Nielsen på +299 55 61 88.

Departementschef Jørgen T. Hammeken-Holm på +299 55 24 66