Ilimanami takornarianut suliuniutip atoqqaarfissiorneqarnera

Sisamanngornermi juunip 15-anni Ilimanami takornarianut suliuniutip pissanganartup nutaap atoqqaarfissiornerani Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut, Niuernermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoq Hans Enoksen peqataavoq

Ilimanami illut allanngutsaaliukkat taakku marluk iluarsaannerannik suliaq pissanganartoq maannakkut naammassivoq, illuaqqallu pitsaasut nutaat taakku ilanngullugit maannakkut Ilimanaq unnuiffissanut periarfissanik, ataatsimeersuartarfimmik, neriniartarfimmik sanalukkanillu pisiniarfimmik alutornartunik nutaanik neqerooruteqarsinnaalerpoq.

Suliniut Qaasuitsup Kommuniata, World of Greenlandip aamma Realdaniap akornanni suleqatigiilluni suliniutitut piviusunngortinneqarpoq, aamma soorlu Naalakkersuisut suleqatigalugit nunagissaanermut innaallagiaqarnermut imeqarnermullu pilersuineq eqqarsaatigalugu aningaasaleeqataasimasut.

Atoqqaarfissiortitsineq Ilimanarmiut, suliniummi sanasut, aamma Realdania Bygimit, Qaasuitsup Kommunianit aamma Naalakkersuisunit tikeraat peqataaffigisaannik aaqqissuussakkut nalliussineqarpoq.

Atoqqaarfissiortitsinermit assilisat takukkit

Ilimanamut aamma Qaasutsup Kommunianut, aammalu World of Greenlandimut takornarianut suliniutip pissanganartup taassuma ammarneranut pilluaqqusilluni Hans Enoksenip oqalugiaatini aallartippaa, nangipporlu: “Taavalu kulturitsinnit kingornussatta ilaanik inuussutissarsiornermi pisoqarfimmut nutaamut pissanganartumullu atugaqarnissamik periarfissamik takusaqarsinnaaneranut Realdaniamut qujarusuppunga. Oqaluttuarisaanermut atasutut illut ukiuni qulikkaani iluaqutaanatik nunaqarfiup qeqqaniissimapput, aserfallakkiartorneri nikallunganartutut isikkoqarlutik. Maannakkulli qanoq pinnissuseqarlutik takuneqarsinnaalernerat tupinnaannarpoq – nutaamik atorneqalernissaminnut sulianullu nutaanut piareersillugit sutigut tamatigut iluarsaanneqarsimallutik, ilissi aningaasaliissutisi, illunillu iluarsaassisarnerit pillugit ilisimasasi pisuullutik.”

Nunami nunaqarfinni periarfissat pitsaasut qulakkeernissaat Naalakkersuisut assut sammisaraat. Nunaqarfimmit illoqarfimmut assut nutsertoqartartoq taakkartorneqarajuppoq. Aammali nunaqarfeqarpoq ineriartorlutillu alliartortunik., Soorunalimi tassaapput sumiiffiit sulinissamut isertitaqarnissamullu periarfissaqarfiusut. Sanaartornerup nalaanili Ilimanap suliat annertusisut malugisinnaalereersimavai – Realdania Byg aamma Ilulissanit sanasut peqatigalugit suliniummi Jacob Nedergaard aamma Arne Lange sulisuusimallutik. Aasap nalaani ulluinnarni siulersuisoq tassaavoq Salomine Villadsen, Nuummi najugalik– suliffissatulli periarfissat nutaat pissutigalugit maannakkut Ilimanami illuminut uteqqissinnaanngortoq. Aasap nalaani sulisut aqqaniliupput, taakkununngalu ilanngutissapput nunaqarfimmi arnat marluk, angerlarsimaffimminni takornarianut kaffisortitsinernik neqerooruteqartartut.

Ilimanaq takornariat tikiffissaattut ineriartuaarnermini pimoorussaqarnissamut periarfissat nutaat takussutissaapput. Tassaapput World of Greenlandimi suliffeqarsinnaanerit – aammali takornarianut neqeroorutinik nammineq ineriartortitsisinnaanerit, soorlu angalaartitsinertut ilusilittut, unnuiffissanik neqeroorutitut, tammajuitsussanik tunisinertut, kiisalu neriniartarfimmut nioqquteqarnertut ittunik. Maani innuttaasunut suliaqarusussusilinnut attuumassuteqartuusussanik aallarnisaasartunut Naalakkersuisut siunnersuinermik tapiissuteqarnermillu periarfissanik arlalippassuarnik peqarput.

Ukiuni takkuttussani Qeqertarsuup Tunuani takornariartitsisoqarnerani Ilimanaq assupilussuaq qularutissaanngitsumik pingaaruteqalissaaq, tamaanimi piffissami takkuttussami periarfissanik assut pissanganartunik takkuttoqartussaassaaq.

Erseqqinnerusumik paasissutissarsioruit attavigiuk naalakkersuisoqarfiup pisortaa Jørn Skov Nielsen, mobil 556188.