Isumaliutersuut: Innuttaasut inuunerminni atukkatik pingaartitaraat

Allattoq Naalakkersuisut Siulittaasuat Kim Kielsen

Politikikkut sulininni innuttaasunik ataatsimiititsinerni innuttaasut naapinnissaat, suliffeqarfinnut pulaartarneq imaluunniit marluinnaalluni oqaloqatigiittarnerit pingaartitaraakka. Tassami inunnik naapitsigaangama ulluinnarni atukkaminnik saqqummiinerat tusarnaarlugu, meerartatta pitsaanerusumik siunissaqalernissaat eqqarsaatigalugu, nunatsinni innuttaasut atugaasa pitsanngorsarnissaannut suli ilungersornerullunga sulissutiginninnissannut isumassarsitinneqartarpunga.
Innuttaasut atugarissaarnissaasa aallunnissaanik kissaateqartillunga, Sisimiuni, Ilulissani, Qasigiannguani aamma Aasianni innuttaasunik sapaatip akunnerata matuma siuliani ataatsimiititsinikka eqqarsaatigaakka. Innuttaasunik ataatsimiititsinerni innuttaasut assigiinngitsut tulluusimaartullu unnummik peqatigalunga atuerusuttut naapittarpakka. Naalakkersuisut piffissami qinersiviusumi matumani sulinerat siunnerfiilu pillugit, kiisalu nunatsinnut innutaasunullu tunngatillugit eqqarsaatikka neriuutikkalu pillugit aggerlunga nassuiaanissara soqutigineqarpoq.

Mittarfiit inuussutissarsiornermillu ineriartortitsineq
Assigiinngitsuni sisamani assigiinngitsunik atugalinni illoqarfinniikkaluarlunga Naalakkersuisut mittarfiliassanut pilersaarutaasa tusagaqarfiginissaat innuttaasunit soqutigineqarpoq. Ilulissani takornariartitsisarnermut inuussutissarsiornermi sullissisarnerit tamaasa annertusarlugit aallartinnissaminnut, mittarfiup tallineqarnissaa erinitsaalluinnarpaat. Qasigiannguani innuttaasut, kiffartuussinissamut isumaqatigiissuteqarfiusutut, angallannermi pissutsit pitsaanerulernissaat kissaatigaat. Tamannalu paasinarpoq. Timmisartumik angallassineq, assersuutigalugu naatsumik mittarfeqarluni pitsaanerulersinnaavoq.
Nunatsinnut tamarmut iluaqutaasumik timmisartumik angallassisarnerup ineriartortinneqarnissaanut Naalakkersuisut Inatsisartunit tapersersorneqarput. Aallaqqaammut Ilulissani Nuummilu mittarfiit tallineqassapput Qaqortumilu nutaamik mittarfiliortoqassalluni. Tamatuma saniatigut Tasiilami Ittoqqortoormiinilu nutaanik mittarfiliornissamut pilersaarusiornissamut kiisalu Kalaallit Nunaata kitaani illoqarfinni arlalinni minnerusunik mittarfiliornissanut periarfissat misissornissaannut Naalakkersuisut Inatsisartunit suliakkerneqarput. Naalakkersuisuni isumaqarpugut mittarfiliornerit takornariartitsisarnerup, aalisarnerup aatsitassarsiornerullu iluanni inuussutissarsiutinik ineriartortitsinermut siuarsaaviussasut nunarpullu tamakkerlugu aningaasaqarnikkut siuariartortitsiviullutillu nutaanik suliffissaqartitsiviussallutik.
Upperaarput angallannerup nukittunerusumik iluseqalersinneratigut aalisarnermut inuussutissarsiornerup iluani periarfissat aamma ammaanneqassasut. Ilaatigut tamanna aalisakkanik nutaanik New York-imut imaluunniit Paris-imut assartuussinissamut periarfissanik ammaassissaaq. Maniitsumi aalisartut saarullinnik uummasunik Royal Greenland-imut pilersuipput, tassani taakkua tunisassiorfimmi toqorarneqartarput nalunaaquttallu akunnialunnguisa iluanni qeritinneqartarlutik. Atugassarititaasut inissinneqarsimappata, ilimagineqanngitsunik periarfissarpassuaqarpoq atorneqarsinnaasunik.
Illoqarfinni sisamani taakkunani aalisartut aalisarnerullu iluani aaqqiissutissanik periarfissanillu ujartuipput. Immikkoortut pingaarnerit ilai taassagukkit - saarullinnut qaleralinnullu tunisinermut akigititat, tunitsiveqarnikkut periarfissat unammilleqatigiinnerlu, aalisakkat tunineqartut naleqarnerulersinnissaat kiisalu kangiani avataasiorlunilu raajarniarnermi pisassiissutit pillugit apeqquterpassuit saqqummiunneqarput.
Aalisarneq nunatsinni inuussutissarsiutini pingaarnersaavoq, inuussutissarsiornermilu sukarsuarnut sisamaasunut, Naalakkersuisut inuussutissarsiornermi suliassaqarfinnik ineriartortitsinermi aallukkusutaannut, ilaalluni. Aalisarnermut inatsisip iluarsaanneqarnissaa 2007-imili suliarineqarpoq, taamanikkut ilaasortaq ataaseq Inatsisartut ataatsimiittarfianni oqaraluarluni, inatsit taamaattoq imaaliallaannaq naammassissasoq. Ukiut qulit kingulliit takutippaat suliassaq annertoorujussuusoq, ukiamullu saqqummiunnissaa sulissutigalutigu. Siunnerfiup taassuma angunissaanut, aalisarnermut inuussutissarsiornerup aalisartunut suliffeqqarnermilu suli annertunerusumik iluaqutaalernissaanut atugassat pisariaqartut pilersinnissaannut, aalisarnermut inuussutissarsiornermi suleqataasut Naalakkersuisut suleqatigaat.

Amerlanerusut ilinniagaqassapput
Nunatsinni siuariartortitsinissamut ineriartortitsinissamullu amerlanerusut ilinniagaqarnissaat pisariaqartipparput, pingaartumik inuussutissarsiornermi sukarsuit sisamat Naalakkersuisunit ineriartortinneqarumasut iluanni – aalisarneq, takornariartitsineq, aatsitassarsiorneq nunamilu inuussutissarsiutit. Ukiuni qulikkaani amerlasuuni aalisarnerup nunatsinni inuussutissarsiutini pingaarnertut inissisimasimanera eqqarsaatigigaanni, aalisarnermut inuussutissarsiornerup iluani, soorlu aalisarnerup iluani aningaasaqarnermut il.il., amerlanerusut ilinniaqarsimanngimmata eqqarsarnarpoq. Suliassaqarfiup taassuma ineriartortinnissaa pikkoriffiginerusariaqarparput.
Sisimiuni innuttaasoq Aatsitassalerinermik Ilinniarfimmi ilinniarnissamut periarfissanik amerlanerusunik ujartuivoq, taamaalillutik inuusuttut ullumikkut ilinniagassanit marluusunit amerlanerusunik toqqagassaqarniassammata. Tamanna soqutiginarluinnarpoq, kisianni eqqaamassavarput ullumikkut aatsitassarsiorfik ingerlatsivigineqartoq ataasiinnaammat marlussuillu allat pilersussaallutik. Upperaara, aatsitassarsiornermik suliaqartut pisariaqartitaat annertunerulerpata Aatsitassalerinermik Ilinniarfiup neqeroorutai piffissap ingerlanerani amerlanerulissasut.
Suliniuteqarnissatsinnut maannakkorpiaq pisariaqarluinnartoq tassaavoq, meeqqat atuarfiata kingorna ilinniagaqarnissamut amerlanerusut ingerlaqqittarnissaat. Taamaallaat 1/3 ilinniagaqartarnerat anigorniagassaraarput annertooq. Inuussutissarsiutinut ilinniagaqartartut ilinniagartuunngortartullu amerlanerunissaat pisariaqartipparput. Qaffasissumik ilinniagaqarsimasut amerlanerulersimapput, kisianni suli amerlanerusut pisariaqartippavut.
Taamaattumik meeqqat atuarfiata pitsaanerulersinnissaa, ilinniagaqartartut amerlanerulersinnissaat ilinniakkaminnillu naammasserlaat nunarsuarmit angerlartarnissaat Naalakkersuisut siunnerfigaat. Taakkua angerlartinniarlugit qanoq iliuuseqarniarluta qanoq eqqarsarnersugut aperineqarpunga. Apeqqut taanna qangalili apeqqutigineqarpoq periarfissallu misissorpagut. Ataaserli qularnanngilaq. Ilinniagaqarsimasortatta angerlarnissaat pilerinaateqassaaq.

Utoqqalinersianik iluarsaaqqinneq pillugu nalornissuteqarneq
Ukioq ataaseq qaangiutereerpoq utoqqalinersianik iluarsaaqqinneq atuutilermalli. Utoqqartatta toqqissisimanartumik ataqqineqarlutillu utoqqalinerminni atugaqarnissaasa qulakkeernissaa Naalakkersuisut suli sulissutigaat. Utoqqalinersianik iluarsaaqqinnermi utoqqaat ilaatigut utoqqalinersiaqassapput katissimallugu aapparisap imaluunniit inooqatigisap isertitai pissutaallutik ikiliartortussaanngitsunik, saniatigullu isertitaqarsinnaanissamut periarfissaqassapput. Taamaattumik illoqarfinni tamani tikeraakkanni innuttaasut utoqqalinersianik iluarsaaqqinnerup imarisai pillugit apeqquteqarmata tupaallaatigaara. ”Utoqqalinersialittut saniatigut isertitaqarsinnaavunga?”, ”Katissimallugu aapparisap imaluunniit inooqatigisap isertitai apeqqutaatinnagit utoqqalinersianik tunineqarsinnaasunga ilumoorsinnaava?”, ”Utoqqalinersianik iluarsaaqqinneq atuutilereerpa?” apeqqutit taakkua ilaatigut apeqqutigineqarput.
Ataaseq kommunimit itigartinneqarsimavoq, pissutigalugu saaffigineqartup innuttaasup apeqqutaa akisinnaasimanngimmagu. Sumiiffinni allani apeqquteqarfigineqartut taamatut aamma nalornitigisarsimapput.
Innuttaasut pisortani oqartussaasunut saaffiginninnerminni apeqqutigisaminnit suli amerlanerusunik apeqqutissaqalertussaanngillat. Pisortani oqartussaasut – tassunga atatillugu kommuni – apeqqutinik tigusissalluni akissutissamillu piareersimatitaqarsimanngikkuni misissuissalluni pisussaaffeqarpoq. Taamaattumik innuttaasut utoqqalinersianik iluarsaaqqinnerup imarisai pillugit apeqquteqarsimasut oqarfigaakka, apeqqutaat paasissutissallu Isumaginninnermut, Ilaqutariinnut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfimmut ingerlateqqissallugit.

Meeqqat atugaat
Illoqarfinni tikitanni tamani assigiimmik – aamma siusinnerusukkut innuttaasunik ataatsimiititsisarnerni – meerartavut kinguaassiutitigut atornerlunneqarlutik, kaallutik sumiginnarneqarlutillu atugaqartinneqartarnerat inuiaqatigiinni ajorluinnartoq oqariartuutigisarpara. Isumaginnittoqarfik ukiumut meeqqat pillugit 4.300-eriarluni saaffigineqartarpoq. Ullormut agguaqatigiissillugu minnerpaamik quleriarluni saaffiginninnermik tamanna naleqarpoq. Meeqqat illersuisuata Tasiilami misissuinerata takutippaa, qaammatip 20-iat nalleraangat, meeqqat affai kaallutik innartartut. Tunumi niviarsiaqqat affai kinguaassiutitigut atornerlunneqartarput, kitaani 1/3-ii taamatut pineqartarlutik. Nukappiaqqat aamma kinguaassiutitigut atornerlunneqartarput.
Naakittaatsuliornermut paasissutissat ataatsimiigianut saqqummiunneqartarput. Ilaasa taamatut saqqummiussineq ippigalugu oqaatigisarpaat. Kisianni Aasianni innuttaasunik ataatsimiititsereernerup kingorna taxartitsisup oqarneratut: ”Meerartatta inuunerminni atugaat piviusut oqaluttuarigutsigu, paasissutissat taakkua toqqortorsinnaanngilagut”. Tamannalu isumaqatigaara!
Taamaattumik Naalakkersuisut angalasartunik, inersimasut kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimanerminni kingunerlutsitsisut katsorsarniarlugit illoqarfinnut angalasartussanik, aallartitsisimammata, nuannaarutigaara. Tamatuma saniatigut Namminersorlutik Oqartussat kommunillu meeqqanut inuusuttunullu suliassaqarfiup iluani arlalinnik suliniuteqarput, aalajangersimalluinnartumillu meeqqanut kinguaassiutitigut innarlerneqarsimasunut ataqatigiissumik suliassaqarfiillu akimorlugit qulaajaanermik katsorsaanermillu ingerlatsisarnermik ineriartortitsisoq Saaffik atuuppoq.
Atugarliortunik meerarpassuaqarmat ilisimaaraara; meeqqat ikiorneqarnissaminnik pisariaqartitsisut. Tamanna isiginngitsuusaaginnassanngilarput, sanilitut, ilaqutaasutut oqartussaasutulluunniit. Tassami meerartavut siunissaraavut, uagullu, angajoqqaatta taakkualu angajoqqaavisa atugarisimasaannit oqinnerusumik meerartatta inuuneqartinnissaat tamatta pisussaaffigaarput. Peqatigisaanik aamma eqqaamassavarput ilaqutariippassuaqarmat ingerlalluartunik.

Isummat tusarusupparput
Namminiilivinnissamut aqqutitsinni, nunarput qanoq namminiilivissanersoq aalajangernissamut tunngatillugu, kinguaavut aalajangernissamut periarfissinniarlugit, Naalakkersuisutut innuttaasut peqatigalugit aqqutitsinni akimmiffiit piiarnissaat suliassaraarput. Anigorniagassarpassuaqarpugut aaqqiiviginiarlugit ilungersorluta sulissutigisatsinnik. Kisianni namminiilivinnissaq politikkikkut qulequtaannaanngilaq, qinikkanit taamaallaat oqallisigineqartussaq. Namminiilivinnissaq nunatsinni innuttaasunut tamanut tunngassuteqarpoq. Illit uangalu inuunivut tassani pineqarput, minnerunngitsumillu meerartatta ernuttattalu inuunerat tassani pineqarpoq. Ilissi isummassi tusarfiginissaat taamaattumik pisariaqartipparput.
Tamakkiisumik isiginninnissaq aaqqiissutissanillu nunatsinnut tamarmut innuttaasunullu tamanut iluaqutaasussanik nassaarniarnissaq Naalakkersuisut suliassaraat. Kisianni ulluinnarni anigorniagassat pillugit innuttaasut qanoq oqariartuutissaqarnerannut tamanna attuumassuteqarpa? Taamaattumik Naalakkersuisunut ilaasortat allat assigalugit, piffissami aggersumi illoqarfinnut nunaqarfinnullu allanut orniguttarnissaq pilersaarutigaara. Innuttaasunik suli amerlanerusunik najugaanni naapitsisarnissara qilanaaraara, taamaalillunga Naalakkersuisut sulinerat kiisalu eqqarsaatikka isummakkalu nammineq oqaatsikka atorlugit nassuiaasarnera ingerlateqqinniassagakku. Minnerunngitsumik illit qanoq uummammioqarnersutit tusarnissaa qilanaaraara. Tassami tamanna politikkikkut sulinerma ingerlatiinnarnissaanut isumassarsiorfigisarpara.