Aalisartut avataani aalisakkanik pisassinneqarsinnaasariaqarput

Paasisinnaanngilluinnarpara SIK aamma GE marsip 24-anni nalunaarmata aalisarnermik inuussutissarsiuuteqarneq pinnguaralugulusooq maannakkut pileriga, inuit imaluunniit ingerlatseqatigiiffiit aalisakkanik pisassinneqarsimanngitsut avataani sinerissamilu ataatsimut pisassiissutigineqartartut 196.000 tonsit ilaannamininnguinit  qinnuteqarsinnaasunngorlugit ammaaffiginiarakkit. Taakkunanit 2 procentiunngillalluunniit qinnutigineqalersinnaasut, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq, Hans Enoksen oqarpoq.

- Qinnuteqaatigisinnaasaat amerlasoorsuartut oqaatigineqarsinnaanatik, Aalisarnermut Naalakkersuisoq erseqqissaavoq.

- Aaqqissuussineq, soorlu inuussuttunut sinerissap qanittuani allanullu aalisartunut iluaqutaakutsoorsinnaavoq, taakku ukiuni kingullerni aalisarnissaminnut tunngavissaqarsimanngimmata,  aningaasarsissutigisartagaat amerlanerpaajussanatik. Pisassaqarnermi ajorput aalisagartassat amerlanerpaartaat  ingerlatseqatigiiffinnit pigineqarmata, Hans Enoksen oqarpoq.

Naalakkersuisut februaarimi aalajangerput avataani aalisakkanit pisassiissutigineqarsimasunit qalerallit,  saarulliit aamma suluppaakkat 10 procentinit ammasumik neqeroortitsiniarlutik.  Inuit ingerlatseqatigiiffiilluunniit taakkunannga pisassiissutinik pigisaqanngitsut qinnuteqarsinnaallutik.

Naalakkersuisut siunertarinngilaat kilisaataateqareersut pisassiissutaannit arsaartuiniarlutik.

Misilittakkalli takutippaat kilisaataatillit aalisartagassatik tamaasa aalisarneq ajoraat, Hans Enoksen oqarpoq.

Allaammi raajat ingerlatseqatigiiffiit ukiumut namminneerlutik pisarinngitsuugaat 8.000 tonsit tungaannut sinerissap qanittuani raajarniartunut tuniniartarpaat, piumasaqartarlutillu pisarineqartut fabrikkiutiminnut tunisassagaat. Taama aalisartunut  atugaqartitsisoqarsinnaanngilaq, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq erseqqissaavoq.

Anguniagaavoq amerlasuut aalisartunngorsinnaanissaat. Avataani aalisakkat ingerlatseqatigiiffinnut ikittuaqqanut pisassiissutaapput. Piffissanngorpormi aalisartunut amerlanernut aalisakkanik pisassiissuteqalertarnissaq, ingerlatseqatigiiffiit ikittuinnaat nunatta uummassusilinnik pisuussutaannik kisermaassisuujunnaassallutik.

- Kilisaataatillit pisassatik tamaasa aalisarsinnaanngippatigik, taava taakku inuiaqatigiinnut utertittariaqarpaat, aalisartunullu pisassinneqarsimanngitsunut pisassiissutigineqartariaqarlutik, Hans Enoksen  oqarpoq.

- Sakkortunerpaamik erseqqissarusuppara imaani uumassusilinnik pisuussutit tassaammata inuiaqatigiinnit pigineqartut. Taakku ingerlatseqatigiiffinnut ikittuararsuarnut inuiaqatigiit apereqqaarnagit tunniunneqarsimallutik. Aaqqissuussineq taamaattoq atorneqalermat aalisartorpassuit pisassaannik arsaarneqarsimapput nunamullu qaqitinneqarlutik, isiginnaartuuinnanngortinneqarlutik, Hans Enoksen oqarpoq.

Aalisartut sinerissap qanittuani aalisagaqannginneri pissutigalugu aalisarsinnaanngitsut aamma aalisalerusuttut pitsaanerusumik politikikkut atugassaqartittariaqalerpagut.

Inuusuttut aalisarsinnaanermut akuersissutinik tunissallugit erliguunneqartarput, akerlianik ilisimaaralutigu ingerlatsiveqatigiit akunnerminni pisassanik niueqatigiittut aamma sinerissap qanittuani aalisartut pisassanik niuertut.

Inuusuttut aalisalerusuttut maannakkut aalisakkanik pisassinneqarnissaminnut periarfissaqalissapput, Naalakkersuisut pisassiissutinik pigisaqanngitsut qinnuteqarfissaannik ammaasseriarpata. 

Aalisartut aalisagassaqannginnertik pissutigalugu illoqarfinni suliffissaaleqisut amerlisimapput. Aalisartullu aalisarsinnaannginnamik aalisariutitik ineriartortissinnaanngilaat, Hans Enoksen  oqarpoq.

Inatsisartunut qineqqusaarnerit tamaasa politikerit neriorsuillutik oqartuarput inuusuttut  aalisartunngorniartut nutaat aalisartunngorsinnaasariaqartut, aalisakkanillu pisassinneqartariaqarlutik, Hans Enoksen erseqqissaavoq.  

Pisassiissutissatut saqqummiunneqartut nunatsinni ilaqutariippassuarnut iluaqutaasussaapput.

Aalisakkat pisassiissutigineqartussat ataanit pineqartut tassaapput inuit ingerlatseqatigiiffiilluunniit pisassiissutinik pigisaqanngitsut qinnutigisinnaasaat.

Kitaata Avannaani qalerallit 793 tonsit.

Kitaata Kujataani qalerallit 295 tonsit.

Tunumi qalerallit 250 tonsit.

Tunumi suluppaakkat immap natermiut 462 tonsit.

Kitaani  - Tunumilu saarulliit 1.138 tonsit.

Attavigineqarsinnaavoq Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi pisortaaneq Jørgen Isak Olsen. Email: jio@nanoq.gl