RG Svend C-tut inuttaqartitsisinnaasariaqarpoq

Nunatsinni kilisaatit annersaata Svend C-p piginnittui nersugassaalluinnarput, takutimmassuk kilisaatip inuttaata amerlanerpaat nunavissuummata, aalisartuullullutik aqumiuullutillu, kilisaammiut allamiut ikittuaqqat eqqaassanngikkaanni, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq, Hans Enoksen oqarpoq.

Svend C meterinik 83-inik takitigisoq meterinillu 18-inik silitsigisoq, 27-nik inuttaqarluni nunatsinnut, Nuummut tallimanngormat januaarip 24-anni tikippoq.

Svend C-mik piginnittut, Sikuaq Trawl, kilisaataatileqatigiinnut allanut maligassiuinerat, soorlu Royal Greenlandimut sunniuttariaqarpoq.

Kilisaassuarmik piginnittut erseqqissaaffigivaannga amerlanerpaamik kalaallinik aalisartoqaraluarlutik aqumioqaraluarlutilluunniit ajornartorsiuteqartaratik.
Sooruna kilisaatit pisortanit pigineqartut tamanna malissinnaanngikkaat, Hans Enoksen aperivoq.

Nunatsinni kilisaataatillit, ingammik Royal Greenland, aalisartunik aqumiunillu pikkorissunik amigaateqartuarpata, taava nunatsinni imarsiornermik ilinniarfiit pineqartut ilinniagaannik annertusaasariaqarput, aalisartut aqumiullu nunanit allaneersut inuttaasarnerat siunissami killilertariaqarluni, Hans Enoksen oqarpoq.

Nunatsinni imarsiornermik ilinniarfiit siunissami nunaqavissunik naammattunik aalisartoqarnissaq aqumioqarnissarlu siunertaralugit pilersitaapput, sooq taava taakkunannga ilinniartitsiuartoqartassava, ilisimallugu naammassigunik pisortat kilisaataataanni atorfissaqartinneqarnavianngitsut. Isumaqarpunga piffissanngortoq Royal Greenland amerlanerusunik nunaqavissunik atorfinitsitsisariaqalersoq, Hans Enoksen oqarpoq.

Kalaallit aalisariutaataanni inuttalersuisarneq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat 2011-meersoq naapertorlugu immikkut akuersissuteqartitsilluni inuttalersuineq pillugu malittarisassanik akuersissuteqartarneq atorunnaartariaqartoq, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq, Hans Enoksen januaarip 27-anni 2017-imi oqarpoq.

Nalunaarummi allassimasut naapertorlugit aalisariummi 24 meterinit angitigisumi inuttat ikinnerpaamik 60 procentii Kalaallit Nunaanni najugaqartutut inuit nalunaarsorsimaffianni nalunaarsimasuussapput, Kalaallit Nunaannilu inuit aqqisa nalunaarsorsimaffianni qaammatisiutit ukiuini kingullerni marlunni nalunaarsorsimassallutik.

Inuttat pineqartut tassaapput aalisariutip naalagaa, aquttoq, igasoq/pilittaq, qaavani sulisut naalagaat, suliffissuarmi pisortaq aamma suliffissuarmi aqutsisoq.

Nalunaarummi allassimasut naapertorlugit kilisaataatilinnut immikkut akuersissuteqartarnerput killeqartariaqalerpoq, nunat allamiut aalisartui aalisariutini nunatsinneersunut inuttaatittassallugit, nalunagu nunatsinni inuusuttoqartoq kilisaatini inuttaakutsoorsinnaasunik, Hans Enoksen oqarpoq.

Aningaasanut 2017-imut inatsimmi Kalaallit Nunaanni Imarsiornermik Ilinniarfimmut 6,2 million koruunit aningaasaliissutigineqarput.

Attavigineqarsinnaavoq Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq, Jørgen Isak Olsen. Email: jio@nanoq.gl